31.8.2017

Pimeä historia : Suomalaiset terroristit & Verinen Viipuri

Pimeä historia Jakso 3: Suomalaiset terroristit

Pimeä historia Jakso 2: Verinen Viipuri

Väärin unohdettu Viipuri
Ilman terrorismia ei olisi itsenäistä Suomea

karjal.fi: Varavonalazen karjalan kielen lujendamine on mahtollistu

https://www.karjal.fi/verkolehti/2017/08/varavonalazen-karjalan-kielen-lujendamine-on-mahtollistu/

Varavonalazen karjalan kielen lujendamine on mahtollistu

Anneli Sarhimaan Suomen karjalankielizis kirjutettu tevos Vaietut ja vaiennetut jullatah tänäpäi Helsingis Suomelazen Kirjallizuon Seuran pruazniekkuzualas (Hallituskatu 1) aigua 13:00.
Vaietut ja vaiennetut käzittelöy karjalan kielen stuatussua Suomes eri aigoinnu da ezittäy tutkimuspohjazii kannatuksii sit, kui karjalan stuatussua voi lujendua yhteiskunnas da kielikollektiivan syväindös.
Suomes on paistu karjalakse muga hätken kui suomeksegi. Kodiperäzyös huolimattah, karjalan kieldy ei ole lujitettu ozakse Suomen virallistu da nägyjiä kielimaizemua vaiku karjalan kieli da karjalankielizien oigevukset ainos viimevuozih suate ollah jiädy bokkah. Yhteiskundu rubei tugemah karjalan kieldy vaste 2000-luvul. Karjalankielizet iče ollah hoijettu omassah kieldy enne kaikkie suvun piiris da voulostiseuroin toimindas. Perindehellizen seurutoimindan ližäkse karjalankielizet nygöi luajitah sotsiaalizii verkoloi internetas.
Vaietut ja vaiennetut on enzimäine globalivaldaine ezitys Suomen karjalankielizes rahvahas. Histourien, kielen da kul’tuuran ližäkse se kuvuau karjalankielizien stuatussua Suomes voinan jälgeh da sanou oman mielen sit, kuibo kohendua karjalankielizien mahtollizuksii käyttiä karjalankieldy da siirdiä sidä uuzile pagiziipolvile.
Kirju on tarkoitettu Suomen karjalankielizele kollektiivale, kielellizien oigevuksien todevuttamizes vastuajile piättäjile da virguniekoile, tutkijoile, opastujile dai kaikile lugijoile, kudamat ollah kiinnitetty mieldy vähembistökielien stuatussah i Suomen kieli-ilmastoh.
Lähte: SKS:n tiijoitus

24.8.2017

karjalansivistysseura: Puoli vuosisataa pakolaishuoltoa. Kyminlinnan ja Maikkulan laitosten toiminta vuosina 1922–1970


--------------------------------------------------------------

! ! ! ainoastaan kartta liittyy alla olevaan tekstiin, muu on nykyajan ilmapiiriä! ! !

http://www.karjalansivistysseura.fi/tarinat/sahkokirjat/pekka-harju-puoli-vuosisataa-pakolaishuoltoa/

"Lataa sähkökirja (PDF)
Seuraavat raportit Kyminlinnan pakolaishuoltolan ja Oulun Maikkulan pakolaisvanhainkodin toiminnasta on kirjoittanut Pekka Harju, joka työskenteli ensin kanslistina sekä Kyminlinnassa että Maikkulassa vuosina 1930–1940 ja sitten, vuodesta 1942 aina vuoteen 1970 asti, Maikkulan huoltolan johtajana.
Pekka Harju syntyi Uhtualla 6. tammikuuta 1904. Hän saapui Suomeen vuonna 1922 ja opiskeli ensin Suomen Nuoriso-opistossa vuosina 1926–1927 ja sitten Kuopion kauppakoulussa vuosina 1927–1929. Tämän jälkeen hän siirtyi Kyminlinnaan kanslistiksi. Pekka Harju oli aktiivisesti mukana Karjalan-kerhotyössä. Hän kuoli Oulussa 23.2.1989.
Toimittaessani julkaisua olen keskittynyt sen tarinallisuuteen ja karsinut pois numeroita, päivämääriä ja hallinnollisia yksityiskohtia, jotka Pekka Harju huolellisesti kirjoitti ylös. Julkaisusta on jätetty pois myös monia taulukoita, joihin Harju listasi huoltoloiden henkilökuntaa sekä eri osastoilla eläneiden pakolaisten määriä. Alkuperäisestä raportista löytyy esimerkiksi jokaisen osaston huollettavien määrät vuosikohtaisesti sekä kaikkien henkilökunnan jäsenten työsuhteiden alkamis- ja päättymispäivämäärät. Nämä tiedot ovat luettavissa Karjalan Sivistysseuran toimistolla: otathan yhteyttä sähköp...


23.8.2017

Johdatus karjalan kieleen, verkossa

http://snellman-kesayliopisto.mobie.fi/zine/107/article-23428

Tul­gua ter­veh opas­tu­mah kar­ja­lan kie­leh!

Tule tu­tus­tu­maan kar­ja­lan kie­leen ja sen pää­mur­tei­siin. Kurs­sil­la opit kar­ja­lan kie­len al­keet pe­rus­kie­li­opin ja käy­tän­nön di­a­lo­gien avul­la. Kurs­sil­la roh­kais­tut käyt­tä­mään kar­ja­lan kiel­tä, hyö­dyn­tä­mään saa­ta­vil­la ole­vaa kar­ja­lan­kie­lis­tä ma­te­ri­aa­lia ja saat poh­jaa kie­len jat­ko-opis­ke­lul­le.

Aika: ti 24.10., 31.10., 7.11., 14.11. ja 21.11. klo 17.30-19.00

Kou­lut­ta­ja: Ma­ria Kä­hä­ri, so­si­o­no­mi (AMK), yo-mer­ko­no­mi
Ma­ria on kar­tut­ta­nut kar­ja­lan kie­len tai­toa na­tii­vi­pu­hu­jien kans­sa, mat­koil­la Kar­ja­lan tasa­val­las­sa, kurs­seil­la ja oma­toi­mi­ses­ti opis­kel­len. Hä­nen per­heen­sä toi­se­na koti­kie­le­nä on kar­ja­la.

22.8.2017

21.8.2017

Sarjičča-ateljie Kuutamo käyntikortti

samat asiat pyörii vieläki | DC comics: Justice League Europe #3 (1989)

comiXology

karjal.fi: Ulgomualaine nimi voibi ainos vie vaigevuttua ruadopagizutandah piäzyy – pahimilleh nimii daže muutetah suomekse

http://www.karjal.fi/verkolehti/2017/08/ulgomualaine-nimi-voibi-ainos-vie-vaigevuttua-ruadopagizutandah-piazyy-pahimilleh-nimii-daze-muutetah-suomekse/

Ulgomualaine nimi voibi ainos vie vaigevuttua ruadopagizutandah piäzyy – pahimilleh nimii  daže muutetah suomekse

Ruadohečos tapahtui alendamine on vagavu, no peitetty probliemu. Tutkimuksen mugah alendamine ruavonečos suundavuu daže kolme kerdua puaksumbah etnizeh tagaperäh migu sugupuoleh.
Nicoletta Kekoniemen tuatto on italielaine. Suomes roinnuh da kazvanuh roindua myöte Poverini joudui enne varmistamah ruavonandajile, ku maltau paista suomekse, omassah muamankielekse.
Tilandeh muutui vuvvennu 2012, konzu Kekoniemi meni miehele da otti omassah ukon suguniemen. Ruadopagizutandas ei sen jälles enämbi kyzytty mibo on Kekoniemen muamankieli da pagizuttamizih piäzemine kebjeni.
Ruavoneččijäl voi ainos vie olla vaigei piästä ruadopagizutandah, ku hänel ollus sugunimi kudai on ulgomualaine libo kuuluu on moine. Vuvvennu 2012 ruado- da eloikeinoministerstvu luajitti tutkimizen, kudamas 1258 ruadopaikale työnnettih kaksi muga hyviä ruadoeččomustu. Eččomukset oldih läs yhtenjyttyzet – ainavo ero oli eččijän nimi. Toine eččomus työnnettih suomelazen nimenke, toine ven’alazen.
Tutkimus ozutti, ku ruavoneččijäl kudaman nimi kuului oli ven’alaine oli kaksi kerdua vaigiembi piästä ruadopagizutandah migu eččijäl, kudamal oli suomelaine nimi. Helsingin yliopiston sotsiopsiholougien professor Inga Jasinskaja-Lahti uskou, ku vie tänäpäi tulos olis melgo sama.
‒ En usko, ku täs atmosfieras olis tapahtunnuh äijy muutostu. Rahvahienvälizis tutkimusis selgenöy, ku eččijiä alendetah sidä enämbäl midä enämbän hänen oma kul’tuuruu eruou meijän kul’tuuras. Suomes suadas varmah samanluaduzii tuloksii.
Nimi vaihtetah ruadopagizutandah näh
Alex voibi olla Suomes Aleksi, Christina toinah Kristiina da Tatyana Tanja. Nimet kudamat ollah ulgomualazen jyttyzet daže muutetah suomekse, ku net oldas tägäläzeh kul’tuurah pädijät. Yhtenverdazusdeleguatan toimiston toimistopiälikön Rainer Hiltusen mieles nimien muuttamine suomekse on huolestuttai ilmivö.
‒ Atkal on, ku ristikanzal pidänöy luobuo omassah nimes, konzu sehäi on tärgei oza ristikanzan identitiettua. Nimel ei pidäs olla nimittumua hommua ruadamizenke. Tämä on sežo laiduezimerki sit, kui äijäl resursoi yhteiskunnal jiäy hyövyttämättäh, ku ristikanzoin maltoloi ei käytetänneh eriluaduzes etnizes tagaperäs sanelijan suguniemen täh.
Toiči nimel yhtelläh on välii. Konzu Kekoniemi oli nuorembi, ezitettih, ku häi käyttäs eri nimie ruaduo eččijes. Eččijiä suomelazen nimenke toinah vois vedellä.
‒ Obiidiimmos vähäzel kyzymykses. Mindäh minul pidäs muuttua oma nimi muuloin periä?
Nygöi Nicoletta Kekoniemi vastavuu omassah endizen sugunimenke tapahtunnuzih hairahtuksih juumoral, ga nuorembannu händy pahoitti, ku suomelazus pandih ebäiltäväkse.
Erähile nimen muuttamine on ainavo keino sulua joukkoh. Yle pagizutti omassah nimen muuttanuzii ristikanzoi da meni selvile, ku nimi oli pahimilleh muutettu suomekse vaiku eloksen kebjendämiekse. Ulgomualaine nimi eččobumuagois oli pagizutettuloin ristikanzoin mugah taba jiäjä mieleh, ga ruavonandajis rippujen se oli sego pozitiivine libo negatiivine dielo. Varmua tieduo nimen vaikutukses ei ole.
‒ Alendamine ruavonečos on peitetymbiä migu muu alendamine. Sih on äijiä vaigiembi kyskiekseh, kui ezimerkikse alendamizeh ruadopaikas, sanou Hiltunen pahas mieles.
Statistiekat ozutetah, ku alendamizeh on vaigei kyskiekseh. Ruadoheččoalendamizeh liittyjät tapahtukset ollah ruadosuojeluvirguniekale ainos vie harvinazet. Kontaktoin miäry ei yhtelläh ainos sanele kogo tottu.
‒ Ruavoneččijät ei välttämättäh tunnusteta, ku heidy alendetah da ku tunnustettaneh, hyö toinah ei tietä kunnebo alendamizes voi ilmoittua libo sit hyö ei tahtotah ottua yhtevytty virguniekkah. Tämän perustehel ei sit vie voi luadia johtopiätöksii, kerdou ylitarkastai Jenny Rintala Suvi-Suomen alovehhallindovirastospäi.
Alendamizes toinah ei ilmoiteta sendäh, ku varatah menettiä mahtollizuot suaja ruaduo. Ristikanzat varatah sežo ilmenemisty da sidä, ku maineh kärziy. Nämmisgi syylöis hyö ei kerrota alendamizes.
Ruadohečos voi tapahtuo sežo ellendämättömiä alendamistu. Sotsiopsiholougien professor Jasinskaja-Lahti tovendau, ku harvu ruavonandai luadiu tiedäjän piätöksen alendua ristikanzua vaiku nimen perustehel.
‒ Emmo puaksuh ellendä, ku kannatammo eččijöi kudamil on samanluaduine opastustazo libo ruadohistourii kui meilgi on. Kannattamal omii emmo toinah kohtavu muga perustehellizeh libo luottajen muuloih eččijöih.
Kekoniemigi puutui silloi puaksuh kuundelemah kyzymyksii omassah suomelazuos da suomen kielen taijos. Hänele daže työnnettih kučču muahmuuttajile tarkoitettuh tilazuoh. Häi iče kohtavuu tapahtumih juumoranke, ga tovestau, ku ebäsobijat kyzymykset rahvahallisidentitietan lujuos ei kuuluta ruadopagizuttamizih.
Mustal tuššil nimet peittoh
Erähän piätöksenny ruadohečos tapahtujah alendamizeh on tarittu nimettömiä eččuo. Tädä on jo opittu ezimerkikse Helsingin da Espoon linnois. Helsingin linnan nuorizodieloloinkeskuksen ruadohečos tiijustettih, ku nimettömys on hyvä dielo, ga protsessu oli hämmästyttäjän vaigei.
‒ Nimetöi ruadoheččo tottu oli hyvä dielo, ga sit oli kaksi probliemua: meil pidi peittiä eččomuksien tiijot käzin, da eččijöis ylen vähäzel oli monikul’tuurizii ristikanzoi. Meil ei metoudu sendäh tävvellizeh ruadanuh, sanelou Helsingin linnan kul’tuuran da vällyaijan ruadoalajohtai Tommi Laitio.
Nimettömiä ruadoheččuo ei kogonah nokautiiruija
‒ Konzu erähät dielot oli eččomukses peitetty, ellendin, kuibo äijän niilöih kiinnitetäh huomavuo da niilöin perustehel luajitah arbailendoi. Tiedoloi peittämäl huomavo kiinnittyi parembi ihan niilöih dieloloih, kudamat oldih ruavon kannal keskizet, sanou Laitio.
Jasinskaja-Lahti sežo tovendau, ku nimetöi ruadoheččo on vaiku puolinaine piätös
‒ Kogonah nimetöi eččoprotsessu on printsipan mugah hyvä ideju, ga pidäs duumaija kuibo ruadohečon uuzis staadielois estetäh alendajat toimindumallit. Hos enzimäine staadii menis muga hyvin kui on mahtollistu, lopputulos ei välttämättäh ole moine ruadoheččo, kudamas alendamistu ei ole.
Lähte: Yle uudizet, Eemil Friman

Karjalazetgi puututtih tiijustamah tämänluadustu. Heilgi silloi pidi muuttua omassah nimet suomekse.

karjalainen: Pohjois-Karjala mukana Kiinan markkinointikampanjaan

https://karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/152742-pohjois-karjala-mukana-kiinan-markkinointikampanjaan
Pohjois-Karjala mukana Kiinan markkinointikampanjaan
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto osallistuu Lakeland-maakuntien kanssa Kiinan markkinointikampanjaan 50 000 euron panostuksella.
Visit Finland ja Lakeland-alue eli Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala on saanut myönteisen päätöksen hakemukseensa mukaanpääsystä European Travel Commissionin (ETC) Kiinan markkinointikampanjaan (Joint Promotion Platform for Destination Europe).
Alueellisten partnereiden osuus Platformin kustannuksista on 200 000 euroa eli Lakelandin tapauksessa 50 000 euroa maakuntaa kohden.
Pohjoiskarjalaisia partnereita on mukana yhdeksässä hankkeessa, joista kuudessa päähakija on Pohjois-Karjalasta.

17.8.2017

millennial

millenniaalit = y-sukupolvi / nettisukupolvi

tarkoittaa 1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin välillä syntynyttä sukupolvea

"Siinä kun vanhempi X-sukupolvi kokee yhteenkuuluvuuden tunnetta sukunsa ja isänmaansa kansalaisten kanssa, Y-sukupolvi on taas vahvasti perhe- ja yksilökeskeinen." - WIKI

"Juha Siltala on sanonut, että puhe nuorison kunnottomuudesta liittyy kireään taloustilanteeseen. Ongelmallista on se, että aikuiset ja etenkin taloudellinen ja poliittinen yläluokka sotkivat asiat holtittomalla rahankäytöllä ja olivat piittaamattomia tekojensa seurauksista. Tämän jälkeen syytökset kohdistettiin nuoriin, jotka joutuvat kärsimään lama-aikojen seurauksista. Lama-ajan vaikeudet vaikuttivat voimakkaasti perheisiin. Nuorten aikuisten ongelmien taustalla on usein vanhempien toimeentulo- ja mielenterveysongelmat, joilla on taipumus periytyä seuraavalle sukupolvelle." - WIKI

13.8.2017

13082017


Aamulehti.fi: "Kaunehimmat kiitoksuiset ja parahat passiboset" – Emmi Kuittinen elvyttää itkuperinnettä

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kaunehimmat-kiitoksuiset-ja-parahat-passiboset-emmi-kuittinen-elvyttaa-itkuperinnetta-200322442

"Kaunehimmat kiitoksuiset ja parahat passiboset" – Emmi Kuittinen elvyttää itkuperinnettä
Kuittinen esiintyi Pohjoismaiden päämiehille toukokuussa.

KOTIMAA 12.08.  08.00 Ida Roivainen

Emmi Kuittinen elvyttää yhdessä muiden taiteilijoiden ja harrastajien kanssa itkuperinnettä.

Annahan mie rupielen, oi vaimala vartuoni

kielin kertoelemaan ja sadoin sanasin sanelemaan

kaunehimmat kiitoksuiset ja parahat passiboset

Näin laulaa kansanmuusikko Emmi Kuittinen, jonka itse kirjoittaman kiitositkun saivat kuulla myös Pohjoismaiden päämiehet, kun he olivat valtiovierailulla Suomessa toukokuussa.

Kuittinen on uuden sukupolven äänellä itkijä, joka elvyttää yhdessä muiden taiteilijoiden ja harrastajien kanssa unholaan painunutta kansanperinnettä.

Itkuvirret ovat tunteiden ilmaisua sanojen ja melodian avulla. Perinteisesti itkut ovat liittyneet tiettyihin rituaaleihin kuten häihin ja hautajaisiin, joihin on tarvittu äänellä itkijöitä toimimaan esimerkiksi tulkkeina maallisen ja tuonpuoleisen elämän välillä.

Itkuja on esitetty kautta aikojen eri puolilla maailmaa, muun muassa Intiassa, Iranissa ja Kreikassa. Suomessa itkuja on ollut Karjalassa.

karjalainen.fi: Karjalan kieli Suomessa: vaiettu ja vaiennettu vaan ei voimaton

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/151888-karjalan-kieli-suomessa-vaiettu-ja-vaiennettu-vaan-ei-voimaton

MAAKUNTA 12.8.2017 17:40 TILAAJILLE
Karjalan kieli Suomessa: vaiettu ja vaiennettu vaan ei voimaton
Kuva ja teksti: Ulla Korkatsu

 Anneli Sarhimaa Rasimäellä Rumojoen varressa. Kaksi pientä Linduzta, Miira ja Miska Karppinen esittivät karjalaisia lauluja vesikivellä.

Karjalankielisten karjalaisten lapsilta Suomessa on monen sukupolven ajan viety heidän oikeutensa esivanhempiensa kieleen. Juuri nyt on ehdottomasti viimeinen mahdollisuus antaa tuo oikeus takaisin. Karjalan voimaantuminen edellyttää yhteiskunnan tukea sekä yhteisön aktiivisuutta ja yhteen hiileen puhaltamista, professori Anneli Sarhimaa tiivistää monivuotisen tutkimuksensa sanoman viikonloppuna Rasimäen Tulehmolla Valtimolla.

10.8.2017

"Matkustukset ja kauppa ovat..."



"Traveling and trade are pleasing to karelians. He/She travel long distances in his/her own land and export merchandise to Russia." Z. Topelius about karelian stereotype in Maamme-book (1875)



Ievan Polkka - Juuka, Pohjois-Karjala
Säkkijärven Polkka - Säkkijärvi, Etelä-Karjala

4H-yritys Sarjičča-ateljie Kuutamo



Nyt on allekirjoitettuna 4H-yritys sopimus noin vuodeksi, katsotaan mitä vuodessa saa aikaan... https://www.facebook.com/ateljiekuutamo/

9.8.2017

International Day of the World's Indigenous Peoples

http://www.un.org/en/events/indigenousday/index.shtml

karjalainen: Professori Anneli Sarhimaa tulee Rasimäelle - "Miksi karjalan kieltä on vähätelty?"

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/151554-professori-anneli-sarhimaa-tulee-rasimaelle-miksi-karjalan-kielta-on-vahatelty

MAAKUNTA 9.8.2017 13:21
Professori Anneli Sarhimaa tulee Rasimäelle - "Miksi karjalan kieltä on vähätelty?"
Karjalainen Mikko Makkonen

Pohjois-Euroopan ja Baltian kielten ja kulttuurien professori, Anneli Sarhimaa Mainzin yliopistosta tulee Rasimäelle Tulehmolle perjantaina kello 18.
Sarhimaa (kuvassa) viettää kesälomaa Itä-Suomessa ja haluaa käydä samalla tutustumassa myös karjalaisten asuttamaan Rasimäkeen.

Annelin Sarhimaan uusin kirja Vaietut ja vaiennetut -teos ilmestyy elokuun lopussa. Se on ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys Suomessa kotoperäisestä karjalankielisestä väestöstä.

Historian, kielen ja kulttuurin lisäksi se kuvaa karjalankielisten asemaa sodanjälkeisessä Suomessa ja ottaa kantaa siihen, miten heidän mahdollisuuksiaan käyttää karjalaa ja siirtää kieltä uusille puhujapolville tulee parantaa.

Karjalan kieli ja karjalankielisten oikeudet on sivuutettu Suomessa aivan viime vuosiin saakka. Miksi karjalan kielestä on vaiettu ja miksi sitä on vähätelty? Siihen Sarhimaan kirja antaa vastauksia. Tulehmon tilaisuus on epävirallinen kirjan julkistamistilaisuus. Varsinainen on kuun lopussa Helsingissä.

Paavo Harakka alustaa tilaisuuden kertomalla kylän historiasta Sarhimaalle ja muille kuulioille. Tilaisuus on ilmainen, mutta paikalla on kahvio.

5.8.2017

karjalainen.fi: Sankarihautoja on Suomessa ihan riittämiin

KOLUMNI 5.8.2017 01:01
Sankarihautoja on Suomessa ihan riittämiin
Pekka Puustinen

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotena ja varsinkin itsenäisyyspäivän aikaan sankarihautausmaat täyttyvät kynttilämerestä.
Hyvä niin. Itsenäisyys säilytettiin suurin uhrauksin, sananmukaisesti verellä. Moni maksoi siitä hintana koko elämänsä.

Kunnia heille, joille se kuluu. Eläville ja kuolleille.

Siitä huolimatta, että sota on suurinta järjettömyyttä, mihin ihminen on ryhtynyt ja ryhtyy yhä.
--- jatkuu

karjalainen.fi: Maitotilojen määrä uhkaa pudota nopeasti Pohjois-Karjalassa

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/talous/item/150727-maitotilojen-maara-uhkaa-pudota-nopeasti-pohjois-karjalassa

TALOUS 1.8.2017 21:37

Jukka Laurimo, Minna Raitavuo

Luomumaidon osuus Suomessa on 2,5 prosenttia tuotannosta. Emäntä Satu Koistinen (edessä) ja työharjoittelija Riina Kukkonen valmistautumassa iltalypsylle Ollilan tilalla Liperissä.
Maanviljely: Tilojen lopettamisaallosta halutaan siirtyä uuteen kasvuun.

Maidon tuotanto ja maatilojen määrä laskee Pohjois-Karjalassa kuin lehmän häntä. Viljelijöille tehtyjen kyselyjen perusteella seuraavien kahden vuoden aikana on luvassa poikkeuksellisen kova pudotus, mikäli mitään ratkaisevaa muutosta ei tapahdu.