30.5.2017

Monster Hunter lore

A Hunter (Japanese ハンター) is a person that makes a living by hunting monsters and doing request for civilians.

How Did Monster Hunting First Start?
Wyverians started the hunting career over hundreds of years ago. Though hunting was their primary job, it slowly changed overtime to other objectives, such as delivering items and escorting travelers. This eventually led to the Hunter's Guild appearing to fill in many of those requests with hunters.

Who Are Hunters?
Hunters have wide knowledge and a higher exercise capacity compared to a normal person, so this is a field of work not to many people can take part in. Hunters are estimated to be 175cm tall.

What Are Their Reasons For Hunting?
Most people become hunters so they can gain wealth, fame, a better living, or other reasons. Some even become hunters to sneak out of crimes they've done. From some hunters being criminals, or ex-criminals, some places disagree with the ways of the Hunter's Guild. Though the Hunter's Guild is nearly all over the world, it is actually illegal in some places that disagree with their ways. This is partially due to not blaming others being a main part of the organization.

http://monsterhunter.wikia.com/wiki/Hunter

Hengenlähtö päivänkajokses (dead by daylight)


Linduzet Ruočin Olofströmis (kuva Ylä-Karjalas) | Linduzet in Sweden’s Olofström songfest


karjalankieline Linduzet Ruočin Olofströmis (kuva Ylä-Karjalas)

karelian pre-school singing group Linduzet in Sweden’s Olofström songfest (picture from Ylä-Karjala) Local newspaper Sydöstran made article about them and cover picture.

http://www.sydostran.se/olofstrom/sanggladje-i-folkets-hus/

26.5.2017

Renewable energy demonstration network to be established in North Karelia, Finland

https://greberenewableenergyblog.wordpress.com/2017/05/24/renewable-energy-demonstration-network-to-be-established-in-north-karelia-finland/

Renewable energy demonstration network to be established in North Karelia, Finland

Poveria Biomassasta Project (Power from the Biomasses), collaborating with the NPA Project GREBE, is establishing a network of renewable energy demonstration sites in North Karelia, Finland.

Several of the sites, such as Eno Energy Cooperative or small-scale combined heat and power of Kuittila Power Ltd., are already famous examples of sustainable energy at the local level. Together with updates of current sites, there are number of new examples for demonstrating new technologies and business models. Poveria Biomassasta will gather the energy sites as a demonstration network and provide access to them through the GREBE Renewable Energy Business Portal.http://www.renewablebusiness.eu/

The energy enterprises in North Karelia have joint development on the integration of solar energy solutions into district heating plants – and a new project, Poveria auringosta (Power from the Sun), has been launched for the purpose. The project will support attending enterprises in energy system planning and carrying out the investments and follow-up. In addition, there has been new interest in energy storage opportunities in the region, and several investments for energy storage are prepared. The practices in wood energy, technology manufacturing, and hybrid systems will also be demonstrated through the network.

The renewable energy demonstration network in North Karelia will be launched at the end of 2017. Karelia UAS will provide further information of the demonstration network and available case examples through the GREBE and Poveria Biomassasta projects.

takagi gen: Japanese react to Finnish Nightmares (FIN/ENG SUB)

Scandinavia and the World Personality Test





Scandinavia and the World comics

čičiliusku (viviparous lizard)


24.5.2017

Minority languages and YouTube music video covers

Minority languages and YouTube music video covers

YouTube contains innumerable amateur covers of popular songs, from teenagers strumming guitars in their bedrooms to garage bands in dive bars. Few covers, however, attract millions of views and glowing praise from the original artists. A few years ago, an Irish summer college posted a cover of Swedish DJ Avicii’s mega-hit “Wake Me Up” that became a global sensation itself. Notably, the cover was performed in the Irish language (Gaeilge), and soon became the language’s most-viewed YouTube video. As a sociolinguist interested in minoritised languages, I’ve been exploring how this emerging digital practice of posting music video covers in minority languages on YouTube shapes (and is shaped by) questions of national identity, language attitudes, and...
https://medium.com/r12n/minority-languages-and-youtube-music-video-covers-dd7db98acde





20.5.2017

karjal.fi: Karjalan Kielen Seuru luadiu omassah evunkačondua tevokkahembakse Europan Nevvoston tuvel

https://www.karjal.fi/verkolehti/2017/05/karjalan-kielen-seuru-luadiu-omassah-evunkacondua-tevokkahembakse-europan-nevvoston-tuvel/

Karjalan Kielen Seuru luadiu omassah evunkačondua tevokkahembakse Europan Nevvoston tuvel

Seuran vuozikerähmö piettih egläi 18.5.2017 Helsingis. Kerähmös iloiltihes Europan Nevvoston tuves Suomen karjalankielizile da piätettih jatkua soviettoi virguniekkoinke endisty innokkahembah.
Europan Nevvoston ministrukomitiettu näit ku ei muga ammui sanoi omassah mielen Suomen karjalankielizen vähembistön puoles. Kannatuksen mugah karjalankielizii pidäs pidiä muga kui muuloigi meijän muan rahvahallizii vähembistölöi. Nämät vähembistöt ollah ruočinkielizet, saamilazet, čiganat, ven’ankielizet, tatuarat, juudalazet da karjalankielizet. Komitietan mugah sežo estounielazet ollah rahvahalline vähembistö Suomes.
Suomen kodiperäzet kielet ollah suomi, saami da karjalan kieli. Täs huolimattah da hos karjalakse on paistu nygözengi Suomen alovehel jo yli tuhat vuottu, kielen stuatussu on olluh da on ielleh ihan hondo kogo suomelazes yhteiskunnas. Virguniekat ei olla ihan ni yhty huomavoitu kieldy. Vuvvennu 2009 luajitun azetesmuutoksen jälles tilandeh on vähäzel kohendunnuh, ga ei ni vouse meijän muan hyväksyttylöin Europan Nevvoston da YK:n sobimuksien mugazekse. Ezim. karjalan opastamine perusškolis on valdivon da kundien opastusvirguniekkoin toimes luajittu toven vaigiekse. Luadivosyynny on käytetty sidä, ku konstitutsies ei mainita karjalua. Yhtelläh monii muahmuuttajien kielii, kudamii sežo ei mainita, voijah virguniekkoin sellitändän mugah opastua školis, ga karjalua ei.
KKS algau järgieh uuzii soviettoi karjalankielizien tilandehen kohendamizekse. Europan Nevvoston tuven ližäkse abuu on luvas suuril europpalazil vähembistökieliorganizatsieloilpäi.
Vuozikerähmödokumentoin hyväksyndäh ližäkse kerähmös oldih nägyvil sežo hengilövalličukset. Arhijepiskoppu Leo vallittih myös paginanvedäjäkse. Erovuoros olluot halličuksen jäzenet Hannu Kilpeläinen da Pertti Lampi vallittih uvvessah halličukseh kolmekse vuvvekse. Uvvekse halličuksen jäzenekse vallittih Ritva Lampivuo. Seuran tärgevin ruado tämän vuvven aigua on panna alguh karjalan kielen da kul’tuuran elävytändyohjelmu. Täh niškoi parluamentu andoi seurale 100 000 euron miärydengan, kudai jälgimäi suadaneh käyttöh kezäkuul.

Pertti Lampi, sekretari
Lähte: KKS:n lehtistötiijoitus

18.5.2017

YLE: Pölönen pääsee lopulta ohjaamaan leffan sodanjälkeisestä asutustoiminnasta – "Maton alle lakaistu ajanjakso"

http://yle.fi/uutiset/3-9615543

Pölönen pääsee lopulta ohjaamaan leffan sodanjälkeisestä asutustoiminnasta – "Maton alle lakaistu ajanjakso"

Elokuvaohjaaja Markku Pölösen uutukaisessa nähdään Hymyilevä mies -elokuvan tähti Oona Airola.
Jatkosodan jälkeen, varakkaaseen perheeseensä välit rikkova Anni ja varaton, sodassa haavoittunut Veikko muuttavat valtion osoittamalle kylmälle tilalle. Se on käytännössä perkaamaton palanen maata. Arjen vaikeuksien keskellä päähenkilöiden menneisyys kiskoo heidät erilleen, mutta rakkaus pitää yhdessä.
Näin esitellään juuri Elokuvasäätiöltä 700 000 euron tuotantotuen saanut Oma maa.

Joensuulainen Markku Pölönen ohjaa jatkosodan jälkeisestä asutustoiminnasta kertovan elokuvan, jonka tuottajina ovat Jukka Helle, Markus Selin, Risto Salomaa ja Jukka Vidgren.

Sodan jälkeen rintamamiehille ja sotainvalideille annettiin palanen omaa maata, josta elokuvan nimikin juontaa juurensa.

– Ruokkoamattomaan metsään piti tehdä palsta. Täytyi aloittaa täysin alusta. Sodanjälkeinen asutustoiminta on täysin maton alle lakaistu historiallinen ajanjakso, ihmettelee Pölönen.

Tuotantoyhtiönä on Solar Films Inc. Oy. Pääosassa nähdään Hymyilevästä miehestä tunnettu Oona Airola.

– Olemme tosi iloisia. Hän on upea näyttelijä. Elokuva kertoo naisten näkökulman sodanjälkeisenä jälleenrakentamisen aikana.

Paula Vesala dramaturgina

Kuvaukset alkavat elokuussa ja keskittyvät enimmäkseen Pohjois-Karjalaan. Avustajien etsiminen alkaa piakkoin.

– Pohjoiskarjalaisten avustajien oleminen kuvassa on niin oikeanlaista, ettei heitä tarvitse hirveästi ohjata. Teemme kaksi–kolme joukkokohtausta, joihin etsitään niin sanottuja epookkinaamoja. Moderneja, 1940-luvun ja 1700-luvun kasvoja, luettelee Pölönen.
Olen kirjoittanut tätä Antti Heikkisen kanssa, yksinäni ja nyt Paula Vesalan kanssa.
MARKKU PÖLÖNEN
Omaa maata on hierottu jo kuusi vuotta. Välillä suunnitelmissa oli tv-sarjakin. Käsikirjoituksia on tehty 16.

– Olen kirjoittanut tätä Antti Heikkisen kanssa, yksinäni ja nyt Paula Vesalan kanssa. Vesala on ollut dramaturgina. Vanha konkari Matti Ijäs on antanut sivusta epävirallista tukea, sanoo elokuvaohjaaja Markku Pölönen tyytyväisenä.

18052017


winter cow


itäsuomenkarja ja karjalainen talvivaatetukesssa ennen toista maailmansotaa..

13.5.2017

Last Viena Karelian runesinger (in Finland) Jussi Huovinen is dead

http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kulttuuri/viimeinen-vienalainen-runonlaulaja-jussi-huovinen-on-kuollut/

Jussi Huovinen kuoli perjantaina 93-vuotiaana.

rahaa Linduzille


https://www.facebook.com/pg/Linduzet-173451712987302/about/?ref=page_internal


Ylä-Kurjala


Itäsuomalainen lehti pyysi lukijoiltaan iloisia tekstiviestejä – tulos: 0

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005206643.html

Itäsuomalainen lehti pyysi lukijoiltaan iloisia tekstiviestejä – tulos: 0
Ylä-Karjalan ilo ei tarttunut tekstiviestipalstalle.

ILOTTOMUUS
Ylä-Karjala-lehden Ilo-Karjala -erikoislehdestä oli tulla ”Ylä-Kurjala”.
Totisinta totta ja korutonta kertomaa Ylä-Karjalasta: ilo ei ole edes kortilla, se on tyystin hukassa!

Nurmekseen ja Valtimoon leviävä Ylä-Karjala -lehti päätti julkaista iloisiin uutisiin keskittyvän Ilo-Karjalaksi ristityn erikoisnumeron, järjestyksessä kolmannen. Lukijoita pyydettiin hyvissä ajoin etukäteen lähettämään iloisia tai kiittäviä tekstiviestejä ja lukijakirjeitä.

Mutta kuinkas sitten kävikään? Saanto oli murheellinen, lähempänä ”Ylä-Kurjalaa” kuin Ilo-Karjalaa. Ei yhtä ainoaa iloista tekstaria tai kirjettä.

– Näin kävi, kertoo päätoimittaja Anu Saarelainen.

Asiasta kertoi ensimmäisenä eli toisena maakuntalehti Karjalainen heti Ylä-Karjalan itsensä jälkeen.

”Koska iloisia kirjoituksia ei tullut, emme julkaise tänään lainkaan tekstiviestejä emmekä lukijakirjeitä. Jatkamme yleisöpalstaamme lukijoidemme arvostamalla synkällä linjalla jälleen lauantaina”, Saarelainen kirjoitti torstaina, jolloin Ilo-Karjala kaikesta huolimatta ilmestyi.

– Aina ennen on saatu, edes muutamia, nyt ensimmäistä kertaa ei saatu yhtään, päätoimittaja kertoo.

Aiemmin Ilo-Karjala on ilmestynyt syksyllä, nyt keväällä. Iloisia lukijakirjeitä tuli edellisellä kerralla jopa useita.

Kun näytti siltä, ettei iloa tällä kertaa tulvisi toimitukseen, Ylä-Karjalan vetosi loppumetreillä lukijoihinsa vielä Facebookissa.

Turhaan. Ei kukkokaan käskien laula.

LEHDEN pelasti ilon puolelle toimituksellinen aineisto, kuten Valtimon kirkkoherran Juhani Saastamoisen haastattelu, jossa kerrottiin pidetyn kirkonmiehen olevan elämäntapamuutoksen jälkeen ”entistäkin iloisempi”.

Kirkkoherra Saastamoinen, teitä pidetään iloisena...

– Nooh, en minä nyt tiedä..., välttämättä..., näinköhän se on..., mutta mikä ettei, jos niin sanotaan, kirkkoherra kursailee.

Mikähän voi olla syynä, ettei iloisia tekstareita tullut?

– No, jos yleensä tekstaripalstoja lukee, niin eiväthän ne kauhean iloisia ole, helpompi on kritisoida ja murehtia. Ehkä tässä ei huomattu, että niitä pyydettiin, minultakin meni se markkinointi ohi.

Millaisen iloisen tekstarin voisitte lähettää?

– No jos vaikka, että ”Aurinko paistaa ja raperperi työntyy maasta”.

Kirkkoherralla on Ilo-Karjalan iloisessa haastattelussa yllään, hiukan yllättäen, mutta sinänsä iloisesti HIFK:n punainen tähtipaita.

Minkä vuoksi?

– Ei sitä voi järjellä selittää, miksi ihminen alkaa kannattaa jotain seuraa, kirkkoherra kertoo.

Hän on kotoisin Lahdesta.

– Ei sitäkään voi järjellä selittää, että kannattaa Englannin liigassa Stokea, kirkkoherra pohtii.

KEVÄT on Valtimolla ja Nurmeksessa myöhäinen. Järvet ovat vielä jäässä ja varjopaikoissa riittää lunta.

– Ja sitten on tappiomielialaa jääkiekosta ja euroviisuista, päätoimittaja Saarelainen pohtii ajankohtaisen yläkarjalaisen ilottomuuden anatomiaa.

– Mutta ei täällä oikeasti niin surkeata ole, päätoimittaja vakuuttaa.

Ihmiset vain ovat ”tasaisen sorttisia”.
Tuomas Manninen


--------------

http://www.hs.fi/nyt/art-2000005206815.html

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/141954-ilo-karjala-ilmestyi-tekstiviestit-jaivat-julkaisematta-koska-iloisia-kirjoituksia-ei-tullut

10.5.2017

Karjal Žurnualu: Vähembistö vai ei?

http://www.karjal.fi/verkolehti/2017/05/vahembisto-vai-ei/

Vähembistö vai ei?
Ruočis kiistetäh sit, pidäsgo muas eläjile ruočinsuomelazile andua yhtenjyttyine rahvahalline vähembistöstuatussu migu ruočinsuomelazile, kudamis erähät ollah roinduperiä myöte suomenruoččilazet.
Kiistan pohjal on kyzymys sit, kuulutahgo suomenruoččilazet Ruočis vähembistöh vaiku enimistöh da tarviččougo heijän oma kul’tuuru tugie. Ruočin parluamentu kehoitti kolmaspäivänny halličustu sellittämäh, pidäsgo suomenruoččilazile andua vähembistöstuatussu. Ruočinsuomelazien Nuorien Liitto hermostui dielos, da sanoi omassah tiijoitukses, ku moine duumu on tolkutoi. Liiton paginanvedäjän Dennis Bravstenan mugah vähembistözakonat heikottas. Hänen mieles suomenruoččilazet kuulutah kielienimistöh da hyö voijah suvaija omua kul’tuurua i käyttiä omua kieldy ilmai nimittumii probliemoi. Bravsten ližäi vie, ku vähembistözakonoin tarkoitus on turvata vähembistölöi, ei enimistölöi. Häi tunnusti yhtelläh suomeruoččilazii vaivuajan problieman: heidy ylen vähä tunnetah Ruočis. Ku školis opastetanneh heis, tilandes toinah kohenis.
Ruočin suomenruoččilazien valdukunnalline organizatsii FRIS sen sijah iloilihes piätökses sendäh, ku se on jo hätken ajanuh tädä dieluo. Jälgi kerral dielo oli nägyvil parluamentas kaksi vuottu tagaperin.
FRIS:n azientundii Barbro Allardt Ljungren toivou, ku vähembistöstuatusan mugah suomenruoččilazet suajah omii raadivo-ohjelmii, kuččuloi vähembistövastavuksih da dengua kul’tuuruprojektoih niškoi.
Allardt Ljungrenan mugah ruočinsuomelazele vähembistöle kieli on merkiččii dielo. Hyö voijah vuadie suomenkielizii palvelendoi, ga suomenruoččilazen vähembistön stuatusan pohju on histourielline tagaperä Ruočis da oma kul’tuuru. Häi mustoitti sežo, ku kai suomenkielizet ei olla samua mieldy ruočinsuomelazien nuorien organizatsienke. Eräs vuozi tagaperin Ruoččinsuomelazien delegatsii tahtoi, ku parluamentu juuri tutkis suomenruoččilazien stuatussua.
Toizielpäi kai suomenruoččilazetgi ei kannateta vähembistöstuatusan hommuamistu. Erähien mieles se on tyhjy ruado yhtehizen kielen täh.

---------------

Ruotsin­suomalaisista osa on suomen­ruotsalaisia – ja nyt kiistellään siitä, pitäisikö heistäkin tehdä Ruotsin virallinen vähemmistö. Kiistan pohjalla on kysymys siitä, kuuluvatko suomenruotsalaiset Ruotsissa vähemmistöön vai enemmistöön ja tarvitseeko heidän kulttuurinsa tukea...

6.5.2017

fictive finnish - Shingeki no Kyojin : Before the Fall

  • Angel Aaltonen is a weapon-smith and the person credited for the creation of the vertical maneuvering equipment, an invaluable asset in fighting the Titans.
  • Xenophon Harkimo, is an inventor who manages a workshop in the Industrial City
  • Corina Ilmari, was Angel Aaltonen's assistant and the person who invented the portable gas burners.
Angel Aaltonen

Xenophon Harkimo
Corina Ilmari

KLWchibi as Shugoki 【For Honor】 + Kormi - KarelianBearDog & Kyyttö


4.5.2017

mi on savus... savupertin tiedoniekku



Errorii ja tähdenlento | 【Golf it!】 w/ PohjazenVägi (Laxsus & Jack)

ELÄVÄ KIELI - sarjakuvaruadopaja Jovensuussa

FACEBOOK

Tervehtulla piirdämäh karjalankielizie sarjakuvie Kokoushuone Sorinah (Siltakatu 20) suovattana 6.oraskuuta 10-16 aigah. Ruadopaja on oza Elävä kieli - sarjakuvie suomelais-ugrilaisilla vähemmistökielillä-projektie. Projektin tarkoituksena on eistiä uhanalazien kielien käyttyö sarjakuvan avulla ta samaten vaikuttua myötäh kielien säilyttämizeh. Ruadopajassa opastut käzikirjuttamah da piirdämäh sarjakuvie. Lizäkse pagizemma sarjakuvan käytännästä tiijonvälitys- da opastusvälinehenä. Ruadopaja passuau ennenkaikkie vähemmistökielie omassa ruavossa käyttäjillä, se on toimittajie, opastajie, järjestöaktivistoja da opastujie varoin. Ruadopaja ei ole tarkotettu lapsilla. Ozanottajilla EI pie malttua piirdiä. Pajassa syndynyöt kuvat piässäh projektin julgavokirjazih da näyttelyksih. Ruadopaja on ilmani. Muista kuiteski ilmoittautuo, joukkoh sopiu vain tietty miärä ozanottajie!

Ilmoittautumizet: myotavoima[a]gmail.com
Ilmainen sisäänpääsy

3.5.2017

UusiSuomi - Dosentti puolustaa kiivaasti järkyttäneitä juhlarahoja: ”Vainoharhainen suomalaisen sensuurin ilmapiiri”

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/219910-dosentti-puolustaa-jarkyttaneita-juhlarahoja-sensuuri-ja-massahysteria-estivat 
Helsingin yliopiston dosentti, filosofian tohtori Hannele Lehto puolustaa Puheenvuoron blogissaan Suomessa laajasti järkyttäneitä juhlarahoja, jotka valtiovarainministeri Petteri Orpo kielsi kohun saattelemana. Lehdon mielestä kyseessä oli taiteen sensurointi. 
Juhlarahoista nousi nopeasti kohu somessa. Erityistä hämmennystä herätti kansalaissotakolikko, jossa valkoiset näyttivät teloittavan punavankeja. Moni ihmetteli joukkomurhalla juhlimista. Toisessa kohukolikossa oli hukkunut syyrialaispoika. Yhteensä juhlarahoja oli viisi. Lue suunnittelijan oma näkemys juhlarahoistaan: ”Hieno opetus herra ministerille” – Kohukolikon suunnittelija uskoo Orpon muuttavan mielensä 
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) reagoi nopeasti ja kumosi aiemmin antamansa juhlaraha-asetuksen kesken hallituksen puoliväliriihen. Orpo ilmoitti, että kansalaissotakolikko on mauton. Myöhemmin hän sanoi olleensa pahoillaan siitä, ettei perehtynyt kunnolla allekirjoittamaansa juhlaraha-asetukseen, jossa juhlarahat oli kuvattu myös piirroksin. 
Juhlarahalautakunta oli yksimielisesti ehdottanut ministeriölle kilpailun voittaneen ehdotuksen toteuttamista, jonka oli suunnitellut kansainvälisesti tunnustettu ja palkittu muotoilija Ilkka Suppanen. Lautakuntaan kuuluivat muotoilija Paola Suhonen, valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Juha Halonen, Aalto-yliopiston emeritusprofessori Tapio Yli-Viikari (pj), Ateneumin intendentti Teijamari Jyrkkiö, Suomen Pankin osastopäällikkö Päivi Heikkinen sekä Suomen Rahapajan viestintäjohtaja Henna Karjalainen. 
– Pikamedian pikatuomiostuimet teloittivat tarkemmin tutkimatta ja miettimättä tavattoman hienon ja hyvin perustellun juhlarahakokonaisuuden. Myös hämmästyttävän monet taiteen ja tieteen edustajat yhtyivät tähän kuoroon. Muitakin mielipiteitä esiintyi kourallinen, mutta ne eivät päässeet esiin, koska mediakin myötäili kohua ja esitettyjä perusteluja, Lehto kirjoittaa blogissaan. 
– On todella suuri vahinko, että ministerin valtiollinen poliittinen sensuuri ja sitä säestänyt median ja somen massahysteria estivät jälkipolvia saamasta näin merkittävän ja ikimuistoisen Suomen juhlavuoden taiteellisen saavutuksen. Sen sijaan jälkipolville tallentui ja dokumentoitui kuva yhä tunkkaisemmasta, vainoharhaisemmasta ja henkisesti ahtaammaksi käyvästä suomalaisesta sensuurin ilmapiiristä. Kansainvälisesti katsottuna aiempaan Sipilägateen liitettynä Suomen hallituksen johtavat ministerit pyrkivät hallitsemaan ja sensuroimaan mediaa ja taidetta. 
Lehdon mukaan tällainen toistuva julkisuus luo ”yhä pitenevän ja syvenevän varjon Suomi-brändiin”. 
–Julkisuuskuva ei synny hokemalla kuorossa ”Yhdessä”. Vai haluammeko todella liittyä niiden maiden joukkoon, joiden seremoniallisissa uutiskuvissa näemme hymyileviä ihmisiä taputtamassa yhtä aikaa käsiään? 
Lehto ymmärtää Suppasen mitalitaiteelle ominaista ideaa kolikon kahdesta puolesta. Hän huomauttaa, että kuvien luonne on ikoninen ja esimerkiksi kansalaissotakuvan tarkoitus ei ole kuvata punaisia tai valkoisia, vaan itsenäisyyden alussa tapahtunutta mielettömyyttä.
– Ei ole olennaista onko pohjana ollut kuva autenttinen vai lavastettu, vaan että se tuo visuaalisesti osuvalla ja välittyvällä tavalla esiin, mitä tapahtui. Hukkuneen lapsen ruumis tuo esiin Suomen globaalin vastuun. Taiteellinen, historiallinen ja eettinen painotus ja toteutus on kirkas. 
–Tämän vahvan taiteellisen teon suomalaiset olisivat ansainneet. Sillä olisi ollut vahva ja ymmärrettävä sanoma myös eurooppalaisessa ja kansainvälisessä kontekstissa, jossa se olisi voinut muistuttaa Suomen nyt jo hiipuneesta kansainvälisestä asemasta puolueettomana edistyksellisenä sillanrakentajana ja taiteen ja tieteen vapauden puolustajana.


romantiekko vs histourikko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Portugali#Kuningaskunta