31.1.2017

Martti Piirosen ilmakuvia Pielisen Karjalasta

https://marttipii.kuvat.fi/kuvat/

töherrys 31012017


vaara-asutusta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaara-asutus

  • Vaarakylä on Savossa ja Pohjois-Karjalassa tavattava kylätyyppi. Sen talouskeskukset ovat yksikseen tai ryhmissä pienten peltoalueiden yhteydessä yleensä vaarojen päällä. 
  • Itä-Suomessa entisajan kylät olivat suurperhesukujen rakentamia kyliä, jotka nimettiin isoimmat suvun mukaan. 
    • "Vanhaa sukuperua lienee siinä, että v. 1885 isojakoa suorittaessa on mm. Iisalmella, Kiuruvedellä ja Lapvedellä jakokuntia nimitetty sukukunniksi." - Kalevi Piha - Suurperhe karjalaisessa työyhteisössä 
  • "Todellisten sukunimien käyttö on karjalais-savolaisilla alueilla ollut yleinen muinaisista ajoista saakka. Asukkaat ovat siellä säilyttäneet perinnölliset sukunimensä. Kun Karjalassa ei ollut paljon peltoviljelystä, joka olisi sitonut kansan maahan, perityn sukunimen ilmaisemat perhesiteet antoivat liikkuvan kaskitalouden yhteiskunnalle tarpeellista vakavuutta ja lujuutta" - Kalevi Piha - Suurperhe karjalaisessa työyhteisössä 
  • isäntä antoi nimen talolle, ei talo isännälle niin kuin Länsi-Suomessa. 
    • talojen ja kylien nimet vaihtuivat niiden hallitsevien sukujen vaihtuessa. 


Kuivaketveleen linnavuori

karjal.fi: Karjalankielizien pidäs pyzyö yhtes

https://www.karjal.fi/verkolehti/2017/01/3090/ 
Karjalankielizien pidäs pyzyö yhtes
Pakkaskuun lopul kerävyi läs 50 hengie Päivännouzu-Suomen yliopistole Karjalankielizet identitietat rajal -simpoziumah. Tämän monitiijollizen seminuaran aigua rahvas kuultih enämbi kymmendy paginua karjalan kieleh da karjalazih näh. 
Kogemuksien bokkah jättämine
Milla Uusituvan tutkimukses nägyy kui 1960-70 luvun rajakarjalazien pagizuttelulois kuuluu äijän pagizutettavien kogemuksii, no net jätettih bokkah da pyzyttih tarkah pagizuttelun tiemois da kyzymyksis. Anne-Mari Kivimäki paginas tuli ezih se, kui Karjalas kerättih äijän kandelehen soitandua da runopajatandua, no sih aigah vähembi arvos piettyy ”garmuuninsoitandua” ei arhiivoih tallendettu, da sentäh ezimerkikse hänen ruavon piähengilön suistamolazen Il’l’a Kotikallion (Sinda) soitandua ei juuri arhiivois lövvy. Toizeh tabah bokkah jättämine nägyi Ulriikka Puuran tiemas. Häi saneli vepsänkielizih näh. Vepsänkielizien piäalovehhäi on Ven’al Karjalan tazavallan suvipuolel, vaiku pikoi palaine vepsäläzien alovehes kuuluu Karjalan tazavaldah, ga yksikai ezimerkikse vepsän kielen opastuskniigois da vepsäläzien Kodima-lehtes sanellah enimyölleh Karjalah (Karjalan tazavaldah) näh da toizien alovehien vepsäläzet jiäjäh rouno ku bokkah. 
Ken voi luadie karjalastu kul’tuurua
Ezitettih päivän aigua kriitiekkua sihgi näh, voibigo karjalazittah juurittah luadie karjalastu kul’tuurua. Vikse nengozet mielet tullah sen periä, gu karjalastu kul’tuurua on opittu ottua toizien joukkoloin omakse. Vahnembua ezimerkii täs tiettäväine on se, gu kerättih Kalevala-eepossu suomelazien eeposakse, ga tädä tapahtuu tänäpäigi eri dielolois. Tiina Seppä saneli omassah tutkimukseh näh sit, kui Ven’an Karjalua (enimyölleh Vienan Karjalua) koskijua uudistu jullatah Kainuun paikallislehtis ”Kodimua” da ”Kul’tuuru” rubriekoin al, rouno ku net oldas Suomen uudizii. Toizii Ven’an uudizii pandih ”ulgomuat” rubriekan alle.
Ga ei oppine ottua omakse, sit jogahizel pidäs olla mahto luadie karjalastu kul’tuurua. juurittahgi. Toiči kuulou gu erähät diivitähes, gu kentah karjalazittah juurittah tahtou opastuo karjalan kieleh. Ga mindähbo karjalan kielen pidäs olla salvattu niilöil, kel karjalazii juuri ei ole. Jogahine karjalazeh kul’tuurah libo karjalan kieleh mieldykiinittäi ristikanzu on vaiku pozitiivine dielo, tahtonou häi nostua sidä karjalazennu ku’tuurannu. Ezimerkikse Anne-Mari Kivimäki säveldäy muuzikkua, kudai pohjahes Il’l’a Kotikallion muuzikkah. Kivimäki sanoi, gu häi luadiu muuzikkua, ”kudamua toven sanon karjalazekse muuzikakse, juurittah”. 
Karjalankielizet ei tiijetä toine toizes
Janne Saarikivi omassah paginas saneli mm. Tverin karjalazes kyläs, kudamas yheksäs talois rahvas elettih, da jogahizes talois hänele sanottih, gu se taloi on kylän ainavo taloi, kudamas rahvas paistah karjalakse. Suomesgi eri tapahtumis puutuu vastavuo karjalua ellendäjän da pagizijan kel. Aku rahvas muite joga kohtas paistah vaiku suomekse, sit ethäi tiijä gu ongi karjalan maltai se joga päiviä samazes autobusas sinunke ajelii libo se, kudaman kel läs joga päiviä puutuu vastavuo lähilaukas.
Kielen säilymisty tugi se, gu kollektiivu sai pyzyö yhtes evakuičendan jällesgi. Parahite karjalan kieli on säilynyh juuri niilöis kohtis, kudamis kogo kylä evakuittih yhteh kohtah. Suomes nengozii on ezimerkikse Valdimon Rasimäki da Oulun lähäl olii Muhos. Nämmä kaksi alovehtu ollah tutkimuskohtehinnu eri tutkimuksis. Niina Kunnas tutkiu karjalan kielen tilandehtu Oulun alovehen da Maarit Sireni tutkiu rahvahan kodiloih ičen luajittuloi ”Suojärvii” libo sidä, kui suvun roindurandu nägyy evakkoloin jälgeläzien kodilois da niilöin azuteksis. 
Karjalankielizien pidäs pyzyö yhtes
Natalja Gilojeva saneli kui Yle Uudizih näh tuli allukse työndyö sih näh, gu uudizet ei ole kuulijan oman kylän murdehel. ”Enhäi ni minä oman kylän murdehel uudizii kiännä”, Gilojeva sanoi. Mugahäi on, eihäi ni suomenkielizet uudizet ole uudizien lugijan omal murdehel, uudizii kirjutetah normitetul kielel. Paginprogrammu voibi olla paginkielel, virrallizih uudizih kiändäjes pidäy kohtavuo eri tabah, häi saneli. Ga hos oligi eri kylis eri paginluadu, ei voi sanuo, gu yhtel alovehel paistah täh luaduh, toizel toizeh. Yhten voulostin alovehen paginluadu vaihtelih, kai yhten pagizijan paginas paginluadu vaihtelih. Tämä nägyy Il’l’u Mošnikovan tutkimukses. Häi tutkiu yhten morfolougizen piirdehen vaihteluu ainehistonnu 1960-70 -luvun rajakarjalazien pagizutteluloin kielikorpussu.
Anneli Sarhimaa pagizi sih näh, kui karjalazet pahakse mielekse eroitellah toine tostu murdehien mugah. Erähät paistah sih näh ongo yksi vai moni karjalua, mibo on varzinkarjalua, da ongo liygi ni karjalua. (Täh jälgimäzeh toiči kuulou perustelunnu sidä, gu eihäi livvinkarjalazet ni iče sanota, gu hyö paistah karjalakse: hyö sanotah gu paistah ”livvikse”. Ga sanougo ni savolaine gu pagizou ’suomekse’ libo ’savonsuomekse’ – häi sanou gu pagizou ”savvoo”, yksikai rahvas duumaijah gu savon murdehelgi pagizii pagizou suomekse.) Sarhimaa sanoi, gu pidäs ližätä tieduo sit, kui kaikis vähembistökielien kollektiivois ymbäri muailmua on niilöi samazii probliemoi. Erähät ollah maltettu pyzyö yhtenny joukonnu, da pellastettu kielen, ga toizet ollah kavotettu kielen keskittyjen eroloih, Sarhimaa saneli. 
Tulieh aigah näh
Sarhimaan mugah, gu ližätä karjalan käyttyö kodikielenny, nuorile perehile pidäy tugisistiemu da sistiemu nuorien perehien opastamizeh. Yhtenjyttymiä probliemua saamen- da meänkielizil, no erähis kohtis pietäh perehildoi lapsien nevvolois i m.i. Toinah siepäi vois ottua mallii karjalan kielen kohtalgi. Karjalan kielen kohtal tiettäväine yksi probliemu on karjalankielizien jagavumine ymbäri Suomie, no toinah nygytehniekkua vois ottua hyövykse. Tänäpäi karjalankielizetgi käytetäh kontaktoih nygymeedielöi. Kunnas saneli ezimerkikse Oulun alovehen karjalazis, kui heil on ”karjalazet akat” Whatsapp-joukko da vahnemban polven rahvasgi käytetäh Skypie. Vie kodikieleh näh Sarhimaa lujoitti, gu ei ole välii kui putilleh pagizou karjalua. Ainos voibi opastuo ližiä da käyttäjesgi opastuu.
Riikka Iso-Aholan tutkimukses karjalankielizeh kiännöskirjalližuoh näh nägyy se tozidielo, gu ezimerkikse aiguhizile lugijoile kiännettylöin romuanoin miärän voibi lugie yhten käin sormil. Tuliel aigua tovengi pidäs suaha nygyaigastu kiännöskirjalližuttu kaikenigähizile. Ga karjalakse kiändämine ei ole kebjei. Helka Riionheimo omassah paginas saneli sit, kui karjalan kielen kiändäjil ei ole niilöi välinehii, midä suurembih kielih kiändäjil, mm. tehnolougizii abunevvoloi, kudualoi ammattikiändäjät käytetäh. Tavan mugah sanastoruadogi on toizien, ei kiändäjän ruaduo, no pienien kielien kohtal kiändäjän vältämättäh pidäy ottavuo sanastoruadohgi. Tädä samastu sanottih monet päivän aijannu pagizijat: pidäs olla mittuinegi rajat ylittäi komissii mm. termistöruadoh.
Käytändön ezimerkii eriluaduzih projektoih näh oli mm. Saarikiven saneltu projektu Vieljärvel. Sie luajittih sumčastu karjalankielizien tekstoin kel da laukkoih pandih tekstat karjalakse. Sit kirjutettih lippuine, gu spruavinnet dielot laukas karjalakse, suat sumčazen. Toinah vois Suomesgi mitahto koufeilu ottuakseh yhtenmoizeh: paisset myöjäle karjalakse, suat sumčazen, libo koufien puoleh hindah.

30.1.2017

pakkaskuun veressanoi

power-up - väin kahotus - (pop-kul'tuuran termei)
Dragon Ball - sarjuksen saiyakoin väin kahotuksii

uusiosanoja

skanssi - skantsi
linnake/linna - kastari ← kastal (swed.) ← Castellum (lat.), castle (eng.) ← Castellum (lat.)

>>V.1657 sodan yhteydessä mainitaan Nurmeksen "skantsi," joka lienee sijainnut Kastellinkankaalla.>> - Kustaa Vilkuna - Matkustelua kotimaassa (alk. lähde Suomenmaa VIII, s. 371)
>>Novgorodilaiset ja heidän mukaansa karjalaiset puhuivat "kastareista," ruotsalaiset "kastelleista.">> - Kustaa Vilkuna - Matkustelua kotimaassa (alk. lähde Kustaa Vilkuna Kastal. - Kulturhistoriskt lexikon VIII. Hki 1963 s.330)


http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/09/syvyskuun-omii-veressanoi.html

töherrys 30012017

hirren kuljetusta suksien avulla


28.1.2017

karjal.fi: Jo kolmas puoloveh otti karjalan kielen omah ohjelmah

https://www.karjal.fi/verkolehti/2017/01/jo-kolmas-puoloveh-otti-karjalan-kielen-omah-ohjelmah/

Perussuomelazien da Vihandoin ližäkse on nygöi sežo Huruaslisto ottanuh karjalan kielen omah ohjelmah. Jovensuus pietys kerähmös puoloveh kannatti Antti Saarelaisen muutosezitystu, kudai koskehes karjalan kielen stuatusan kohendamistu. Puolovehen tavoitehohjelman kohtah Sivistysty, opastustu, kultuurua on kirjutettu nenga: Karjalan kielen stuatussu pidäy tunnustua muuloin vähembistökielien rinnal da sen stuatussu pidäy panna kirjoih konstitutsien 17.pygälän kolmandeh kohtah. Zakonanmuutandankel  pidäy algua kielen elvytysohjelmu. Jovensuulaine karjalan kielen aktivistu  Tuomo Salonen andoi piättäjiä azientundiiabuu tavoitehohjelmah näh luajitun ezityksen muodoilus.
Lähte: Antti Saarelainen

Prääsän ja Pyhäjärven kaupoissa kyltit toivottavat tervetulleeksi venäjäksi ja karjalaksi.


medieval karelian warrior



Clockwise - Karelian (rich warrior, XI century), Izhorian (simple soldier, X c.), Muroma (rich warrior, XI c.): http://pics.livejournal.com/purgine/pic/000dhc43

Mari (rich warrior, XI c.), Mordvian (rich warrior, XII c.): http://pics.livejournal.com/purgine/pic/000dgx5a


"There's medieval source from about Carelians to be found in Dublin university (as referenced by Finnish historian Klinge, 1983) it refers Carelians as "savages who are scared of every foreigner they encounter, and hide back to forest whenever they see one".
I am very skeptical over the idea of "rich Carelian warriors", the whole concept is most likely a product of national romanticism."  - 2010-03-04 PeterThaGreat http://www.forumbiodiversity.com/showthread.php/3273-Finnic-medieval-warriors

well... that reference goes against karelians' trading-attitude... 

25.1.2017

politikoija

tosin kunnallisvaalit ovat yleensä niin että ei tiedä oikein mitä arvoja ehdokkaat kantavat tarkalleen...


http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204751-nurmes-rinnasti-energiajuomat-kaljaan-mahdollista-ostaa-vasta-18-vuotiaana

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 ihan muuten vain mielenkiinnosta:
   

23.1.2017

suurpereh/heimokundu kerähmöi töherrys


K. Korpela kertoi oman suvun suurperheestään kun tiedustelin SoMe:ssa suurperheyhtiöistä:
K. Korpela ”Etelä osassa kannasta ei ollut yllämainittuja yhtiömies juttuja mutta 1800-1900 luvun alussa kyllä suurprheitä eli samassa talouudessa saattoi asua useampiakin veljeksiä perheineen vanhemmat ja naimattomat sisarukset ja muitakin sukulaisia isäni puolelta oli suurperhe 1900 luvun alussa kirkonkirjojen mukaan siellä asui 28 henkeä eivät kaikki asuneet samassa talossa mutta "pihapiirissä" suurperheillä oli yleensä iso maaomaisuus koska kantatilaa ei ollut jaettu suku oli tärkein ihmisiä yhdistävä asia kannaksella lapset syntyivät sukuun heidät kasvatettiin suvun perinteen mukaisesti ja kun he kuolivat heistä tuli suvunvainajia joita muisteltiin kun nainen avioitui hänen oli sopeuuduttava miehnsä suvun tavoille ja anoppi leensä hallitsi poikiaan ..äitini isä oli "mäkitupalainen" jossa eli vain ydinperhe lapset avioiduttuaan muuttivat muualle”

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/10/suurperhe-karjalaisessa-tyoyhteisesso.html

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/10/perinne-vs-perinne.html

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/10/itasuomalainen-suurperhe.html

Viking Age Karelian




http://www.allempires.com/article/index.php?q=Viking_Age_Finland
By Kristian Ola (Wilpuri)

Prologue

Viking Age Finland is a topic which is rarely discussed when talking about Finnish history. In schools, pupils learn next to nothing about pre-Medieval Finnish society. Also, historians have been rather reluctant to deal with the topic in-depth in recent years, and so very few works have emerged. It is almost as if it were taboo. Before the Second World War, the nationalistic fervour in newly independent Finland encouraged many historians and researchers of the time to draw some rather hasty conclusions, which most certainly were biased in favour of making Finnish history somewhat more glorious than what it in actual fact may have been. After the Second World War, anything which would have compromised good relations with the USSR was forbidden by an “unspoken rule” of sorts, and the pre-war nationalism died down. Ever since, historians have avoided the subject, perhaps fearing to lose their credibility as a “nationalist historian” in the eyes of their colleagues and in the eyes of the public. Nevertheless, some excellent works, if rather careful and few in numbers, have emerged over time. They have not attracted much attention, however, and the subject has lived in a deep slumber for decades. The general public has shown little to no interest in the subject in recent years, and the pre-war notion of “nationalist history” still exists, which is not lessened by a wave of new nationalist “internet” historians, who are now able to publish some of the most outrageous theories. As someone tremendously interested in the period, I have become something of a self-educated “amateur-historian” on the subject, by obtaining as much literature on the topic as possible. I continue to go on with my research, and this essay is only meant to give an insight into what I have come to believe that Viking-age Finland must have looked like. I am most open to discuss the subject with anyone who has feedback, complains or corrections to make. I have attempted to remain as unbiased as humanly possible and to remain objective in my research. I am not on a crusade to prove a point, I simply want to shed light on a topic, which has been in the dark for most.

2.0 Eastern Finland
2.1 Introduction

Eastern Finland, areas which traditionally are associated with Karelians, i.e. The N.E shores of the Gulf of Finland and the western, southern and northern shores of Lake Ladoga, remained fairly quiet until the Merovingian period. The finds from that period are culturally in the Western Finnish Cultural Group, and therefore it is assumed, that there was an influx of inhabitants into the area from western Finland, although it cannot be proved nor can the origin of the objects be determined. Since the early Viking age, Swedish merchants (Varyags), looking for new trade routes in a troubled Europe, showed an interest in the area. Trade colonies were established at Staraja Ladoga south of Ladoga, known as Aldeigjuborg in the Sagas as well as Novgorod, which was to become a dominating power in Russia later on. Staraja Ladoga was inhabited by a Finnic people since the Merovingian period. The relations between the Swedish merchants and the local population seem to have been more or less peaceful, and the locals were subject to cultural influence from the Swedish settlements as well as Sweden itself.


2.2 The Birth of Karelian Culture and Karelia from the Viking age to the Crusades

It has been commonly assumed, that the population around Lake Ladoga (Laatokan Karjala) was more or less homogenous until the differences in influx of cultural influences from outside sources formed distinctions between populations. There were 3 main sources of these influnces: Western Finnish, Scandinavian (Swedish) and Novgorodian. It was this influx of cultural influence, that when mingled together, gave birth to a distinguishable Karelian Culture, which separated it from the Western Finnish Culture. By the turn of the millennium, an independent Karelian had emerged.

Karelia was something of a late-comer to the Viking world, but it would flourish as perhaps the most influential of the Finnic tribes of north of the Gulf of Finland. The heart-lands of Karelian culture were the regions around Lake Ladoga, especially the western shore and Käkisalmi, which was perhaps the most important Karelian settlement. The potency of Karelian culture can be seen in its attempts to expand beyond its original borders. Karelian culture made its way south, west and as well as east. Finds pointing to strong Karelian influence have been found as far as in Tavastia in the west, and Ingria also shows clear signs of belonging to the Karelian culture. The Karelians also moved into Savo, a previously scarcely inhabited area in central-east Finland. Savo is thought to have possessed important intersections of trade routes, both land and water ways. In the 900's, Savo was more Western in, judging by the archaeological discoveries made there, but by 1200 it was clearly Karelian in culture.


2.3 Trade and the case of Bjarmia/Perm

As the eastern trade routes increased in importance, so did the favourability of the position of the Karelian Culture. It seems evident, that the Karelians thrived from the eastern trade, and that they grew wealthy from it. As Novgorod began to become a major power in the region, it seems that Novgorod and Karelia became allies. Once again, the difference between alliance and vassalization is not always clear, but Karelia did not pay tribute to Novgorod by the mid-12th century, so it can be assumed, that they were independent. As a part of trading, the Karelians are assumed to have quite actively hunted for furs and taxed the Sámi population of the north. They are mentioned in the Viking Sagas as having been active in the north, and to have clashed with the Kvens and the Norwegians. Another centre of trade might have been Bjarmia or Perm, but very little is known for certain about it. The Viking Sagas mention it as a major place of trade, and many other historical sources mention as well, but it is impossible to say anything for certain about it, as its exact location has not been found, but it thought to be on the coast of the White Sea. One theory suggests, that "Bjarmian" did not refer to a people as such, but to a trade: merchants. This theory is argued by Kustaa Vilkuna, and it is supported by the fact, that there are said to have existed two Bjarmias. One around the south shores of Lake Ladoga, and one in Viena Karelia. Also, the Veps are supposed to have used the term "Bjarmian" for some merchants up to relatively recent times. However, as evidence is scarce, it leaves much room for guessing and speculation. I personally think that Bjarmia was a Karelian settlement, or may be a large market place, with settlements further away (as was the custom on unsafe shores). There are simply too many mentions of it in historical documents, even such details as what gods the Bjarms are supposed to have worshipped. One particular god which comes up is 'Jomali' or 'jomala', which is undoubtedly a Finnic god. The vast majority of historians agree, that the Bjarmians most certainly were a Finnic people, probably Karelians. The name Bjarmia is most likely a distorted Scandinavian form of the name "Perm" which is present in many of the local place names in the region. Perm again might come from "Perä-Maa" bening "Back land" or the "Country Beyond". The origin of the name however is uncertain, and cannot be known for sure. References to Bjarmia vanish around the Mongol invasions of Russia, and it is thought that this is one of the reason for the destruction of Bjarmia. Norwegian Sagas record, that many Bjarmians escaped to Norway.

As far as political organisation in late pre-historic Karelia is concerned, it would seem, that as Karelia grew in wealth it also grew in organization. The surroundings of Käkisalmi is quite heavily fortified, with over 20 hill-forts dotting the western shores of Lake Ladoga. As is the case with Tavastians, those forts had to be manned and kept in condition. As is the case with the Tavastians, however, the large number and small distance between the forts can also be interpreted as a very splintered and weakly organized community. A comparison has been made to the Celts of the Classical times, disorganized between themselves, and therefore unable to counter outside pressure effectively.

Also, the Novgorodian Chronicles often refer to their Karelian allies, and they remain as 'allies' all the way until 1269, when Novgorod is thought to have strengthened their grip on Karelia. So, if the Karelians were independent from Novgorod, as it would seem, and yet they provided man power to go on raids into Tavastia and to fight western Finnic invaders as well as the expansionist Swedes, it can be assumed, that some sort of governing body decided to provide this man power, unless the men joined out completely free will (most probably some did in the hope of war booty). The coordination does hint at some greater decision-making body of some sort, although the archaeological finds say nothing about this. I personally believe, that Karelia was indeed beginning to form into a united entity, at least the Käkisalmi region down to the isthmus, but that this development was cut short by the expansionist Swedes and Novgorodians, who over-whelmed the Karelians stuck between a rock and a hard place. Karelia did regain temporary freedom from Novgorod again in 1278, when the city was suffering from internal strife, and taking advantage of this, the Karelians are told to have rebelled. This freedom was short-lived, however


Trade Routes and their Significance in the Christianization of Karelia

22.1.2017

Nurmeksen skantsi



YLE Karjalakse - Matkailutoimittajien valličendu: Pohjas-Karjala on kodimuan paras matkailukohtu

http://yle.fi/uutiset/3-9413680
Matkailutoimittajien valličendu: Pohjas-Karjala on kodimuan paras matkailukohtu 
Pohjas-Karjalan kozuriloih kuulutah luondo, hil’l’ažus da karjalaine kul’tuuru.  
Pohjas-Karjala on vallittu kodimuan parahakse matkailukohtakse. Valličendan luadijat Matkailutoimittajien Killaspäi tovendetah, gu Pohjas-Karjalas ruattu ruado on tuonnuh hyviä tulostu. 
Killas löyhketäh Kolii Lieksas, pienembii matkailuyrityksii da Jovensuun taidokortelii.
Palkindoperusteluloin mugah Pohjas-Karjalas matkailualan ruadajat ollah ellendetty, gu luondo, hil’l’ažus da karjalaine kul’tuuru ollah alovehen kozuriloi, kudamat kučutah kävijöi kui kodimuaspäi, mugai ulgumualpäi. 
Lobbavus tuou tulostu 
Jo piäl kymmenen vuvven aijan Jovensuun Sevvun Kehittämisyhtivö Josek, Pohjas-Karjalan muakunduliitto da Pohjas-Karjalan Ozuskauppu ollah tuodu matkailutoimittajii muakunnan matkailukohtih. 
Matkailun alovehellizennu organizaciennu on Karelia Expert Matkailupalvelu, da matkuniekkoi palvellah yhtehizen VisitKarelia - nimen al.

17.1.2017

sverigesradio.se - Vähemmistötutkija: Pohjoismaat eivät ole vähemmistöasioiden mallimaita

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6610096
Vähemmistötutkija: Pohjoismaat eivät ole vähemmistöasioiden mallimaita

Suomalainen vähemmistötutkija antaa pyyhkeitä kaikille Pohjoismaille vähemmistöasioiden hoidossa. Akatemiatutkija Reetta Toivasen mielestä vähemmistökieliin panostetaan liian vähän kaikissa Pohjoismaissa. Ruotsi ei ole poikkeus.

Reetta Toivasen mukaan Ruotsissa moninaisuus on peitetty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoisuuskeskustelun alle.

– Tutkimuksessa on nähty pitkään, että Ruotsi on valtio, joka on erityisen voimakkaasti vastustanut eurooppalaisissa elimissä vähemmistöoikeuksia, Toivanen toteaa.

Suomen ja Norjan on turha olla rinta rottingilla

Akatemiatutkija Reetta Toivasen mukaan rinnan röyhistelyn aihetta ei ole myöskään Norjalla eikä Suomella. Maita pidetään usein vähemmistöasioiden mallimaina, koska molemmissa on kaksi virallista kieltä. Reetta Toivanen huomauttaa, että esimerkiksi Suomessa useat kielet ovat ahdingossa.

– Esimerkiksi saamen kieliin, romanikieleen ja karjalan kieleen kohdistuu Suomessa huomattavan vähän resursseja.

"Etenkin romanikieli ja karjalan kieli ovat sellaisia, joilla ei ole minkäänlaista institutionaalista suojaa." - Reetta Toivanen, akatemiatutkija

Tukea tulisi suunnata maan omille kielille eikä englannille

Ongelmana Reetta Toivasen mukaan on se, että vähemmistökielet ovat näkymättömiä eikä niiden osaamista arvosteta. Tuuletusta kaipaisi Toivasen mukaan esimerkiksi ajatus siitä, että suurten valtiokielten oppiminen on hyödyllistä.

"Pitäisi nähdä se monikielisyysresurssi, joka jo on olemassa ja laittaa sille erityisiä tukitoimia sen sijaan, että ihannoidaan esimerkiksi englannin kielen oppimista." - Reetta Toivanen, akatemiatutkija

Katri Nisula
katri.nisula@sverigesradio.se

13.1.2017

fantasy-karelians' republic

"mieronkerähmö"

  • Fantasy feudal republic
    • The people had the power to elect officials and they even had the power to elect and fire the chief.
    • Mieronkerähmö (also called keräi) was the highest legislature and judicial authority in the republic
      • villages/towns chose their representatives
        • note: village is named after biggest heimokunta (clan)
      • social class representatives

Anachronistic painting - The Battle on the Ice

I did research about Nougora (Novgorod in karelian) and...

Nurmeksen skanssin mittasuhteet


Nurmeksen skanssin pituus oli 75 m, leveys 68 m ja korkeus 5 m. Skanssissa oli kaksinkertaiset hirsiseinät ja kaksi porttia.

hahmo 168 cm (v.1913 itäsuomalaisen miehen keskipituus)

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2017/01/skansit-pielisella.html

DesignDoll nuken pituuden säätö

12.1.2017

Nougora -> Kaleval'a (Suur-Suomi propaganda)


http://www.viikkopk.fi/kuolleista-herannyt/

http://www.viikkopk.fi/kuolleista-herannyt/

Valtimon Rasimäen kylälle ennustettiin vielä 1970-luvulla maaltamuuton seurauksena erittäin huonoa tulevaisuutta. Mutta niin vain hiljentynyt siirtolaiskylä löysi jostain itselleen uuden elämän, mikä on tuonut seudulle runsaasti niin paluumuuttajia, uudisasukkaita kuin vieraita kulttuurejakin.

....
Tämä saattaa olla yllätys monelle ja vastoin mielikuvaa pienen pohjoiskarjalaisen kylän henkisestä ilmapiiristä. Esimerkiksi karjalaisuus, ortodoksisuus sekä toisaalta thaimaalainen kulttuuri luovat Rasimäen kylälle mielenkiintoisia kerrostumia.

leike Karjalainen: evakkojen pitkä matka


11.1.2017

karjalaisvankkurit eli "rosput" / "rospuskat"


skansit Pielisellä


NURMES
Valtimon Historia, Ismo Björn 2009, poimittua:
1656-1657 rakennettiin skanssit Nurmekseen ja Lieksaan varmistamaan niiden kautta kulkeneita kulkuväyliä ja näitä kahta keskuspaikkaa. Rakentajina vääpeli Olof Gröningin johtamat sotamiehet ja paikallliset talonpojat. Nurmeksen skanssin pituus oli 75 m, leveys 68 m ja korkeus 5 m. Skanssissa oli kaksinkertaiset hirsiseinät ja kaksi porttia. 
Nurmeksen skanssista tiedetään erittäin vähän, jopa sijainti on epäselvä. Paikannimen perusteella on arveltu, että se olisi sijainnut Kuokkastenkosken Linnasaaressa tai ylempänä pohjoiseen johtavaa vesireittiä suojaamassa Kastellinkankaalla (jota pidetään todennäköisempänä paikkana). 
Syrjässä olleelle Nurmeksen skanssille ei ollut juuri käyttöä, joten se jäi pois käytöstä jo 1670-luvulla.

kastari (krl.) - kastaali (suom.) - kastal (swed.) ← Castellum (lat.)
castle (eng.) ← Castellum (lat.)

Novgorodilaiset ja heidän mukaansa karjalaiset puhuivat "kastareista," ruotsalaiset "kastelleista." - Kustaa Vilkuna - Matkustelua kotimaassa (alk. lähde Kustaa Vilkuna Kastal. - Kulturhistoriskt lexikon VIII. Hki 1963 s.330)
Valtimon pohjoispuolelta, Elomäestä löytynyt miekka


BRAHEA
Ruptuuri­sodan aikana kaupunkia puolustamaan rakennettiin hirrestä linnoitus eli skanssi. Se oli mitoiltaan 71 × 53 metriä. Linnoitus oli rakennettu hirrestä, ja siinä oli joka kulmauksessa pyöreä torni sekä kaksi porttia. Sodan aikana vuonna 1656 kaupunki joutui kuitenkin hävityksen kohteeksi eikä toipunut enää koskaan.

Kaupungin alueella sijaitsi muun muassa raati­huone, ortodoksinen tsasouna, porvarien asuin­taloja ja vuonna 1667 valmistunut luterilainen kirkko nykyisen kirkon paikalla. Brahean kaupungissa toimi koulu vuodesta 1663.

Kyrön skanssi vaakunassa

pienoismalli nelinurkkaisesta skansista

pienoismalli viisinurkkaisesta skansista


pienoismalli skansista

leike Ylä-Karjalasta: Jo moderni yhteiskunta


10.1.2017

Karelia’s travel in forms of government

“West-Karelia’s” travel in forms of government
- karelian self-government in “feudal” republic of Novgorod (union with Novgorod)
→ Novgorod remove karelians’ self-government in 1260s (Novgorod had to conquer Karelia again in 1278)
→ Tsardom of Muscovy in 1478
→ Kingdom of Sweden in 1617
→ Grand Duchy of Finland, Russian Empire in 1809
→ Republic of Finland in 1917 
“Border-Karelia’s” travel in forms of government
- karelian self-government in “feudal” republic of Novgorod (union with Novgorod)
→ Novgorod remove karelians’ self-government in 1260s (Novgorod had to conquer Karelia again in 1278)
→ Tsardom of Muscovy in 1478
→ Kingdom of Sweden in 1617
→ Grand Duchy of Finland, Russian Empire in 1809
→ Republic of Finland in 1917
→ Karelo-Finnish Soviet Socialist Republic, Soviet Union in 1940
→ Republic of Finland in 1941-1944 
→ Karelo-Finnish Soviet Socialist Republic, Soviet Union in 1944 
→ Karelian Autonomous Soviet Socialist Republic, Soviet Union in 1956 
→ Republic of Karelia / Leningrad Oblast, Russian Federation in 1991
“East-Karelia’s” travel in forms of government
- karelian self-government in “feudal” republic of Novgorod (union with Novgorod)
→ Novgorod remove karelians’ self-government in 1260s (Novgorod had to conquer Karelia again in 1278)
→ Tsardom of Muscovy in 1478 
→ Russian Empire in 1721
→ Russian Republic in 1917
→ Russian Soviet Federative Socialist Republic in 1917
- karelians try to become indepented republic of Uhtua 1919-1920
→ Karelian Autonomous Soviet Socialist Republic, Soviet Union in 1923
→ Karelo-Finnish Soviet Socialist Republic, Soviet Union in 1940
→ Republic of Finland in 1941-1944 
→ Karelo-Finnish Soviet Socialist Republic, Soviet Union in 1944
→ Karelian Autonomous Soviet Socialist Republic, Soviet Union in 1956
→ Republic of Karelia, Russian Federation in 1991

9.1.2017

Pielisen Karjalan matka valtiomuodottain

- karjalainen itsehallinto Novgorodin "feudaalisessa" tasavallassa (erämaata silloin)
→Novgorod poistaa karjalaisen itsehallinnon 1260-luvulla
- Pielisen ensimmäiset asukkaat arvellaan tulleen 1320-luvulla 
→Moskovan Venäjään (keisarikunta) v. 1478
→Ruotsin kuningaskuntaan v. 1617
→Suomen Suuriruhtinaskuntaan, Venäjän keisarikunnassa v. 1809
→Suomen tasavaltaan v. 1917

Pielinen Karelia's travel in forms of government
- karelian self-government in Novgorodian "feudal" republic (union with Novgorod)
→Novgorod remove karelians' self-government in 1260s (Novgorod had to conquer Karelia again in 1278)
- Pielinen Karelia's first inhabitants came in 1320s.
→Tsardom of Muscovy in 1478
→Kingdom of Sweden in 1617
→Grand Duchy of Finland, Russian Empire in 1809
→Republic of Finland in 1917

6.1.2017

Muinais-Karjala - Novgorodin tasavalta



Kiovan Venäjä eli Kiovan Rusj oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta. Valtakunta oli pääasiassa itäslaavilainen. 800- ja 900-luvuilla skandinaavisilla ruseilla oli kuitenkin Kiovan Venäjän kehittymisessä huomattava joskin kiistelty rooli. Valtakuntaan kuului merkittäviä suomalais-ugrilaisia ja turkinsukuisia kansoja.
  • Nestorin kronikan mukaan alueen slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot lopettivat veron maksun varjageille ja alkoivat hallita itse itseään. Ajauduttuaan keskinäisiin sotiin he kuitenkin kutsuivat kolme varjagiveljestä Rurikin, Sineuksen ja Truvorin hallitsijoikseen vuonna 862. Rurik ryhtyi hallitsemaan Laatokanlinnaa (Aldeigjuborg), Truvor Izborskia ja Sineus Belozerskia (Valkeajärvi, Vologdan alue). Varsin pian kaksi muuta veljestä kuolivat ja jäljelle jäi Rurik koko Novgorodin hallitsijaksi. Nykyaikainen DNA-tutkimus on osoittanut, että Rurik todennäköisesti kuului itämerensuomalaiseen N1c1-haploryhmään
    • varjagi (rus-viikinki) Rurik asettui Novgorodiin vuonna 862, ja Rurikin sukulainen Oleg Viisas otti vuonna 882 vallan Kiovassa. Kiovasta muodostui syntyvän valtakunnan keskus. Varjagit alistivat valtaansa useita itäslaavilaisia heimoja ja keräsivät veroina hunajaa, humalaa ja turkiksia. Vastineeksi varjagit tarjosivat suojelua.


https://fi.wikipedia.org/wiki/Novgorodin_tasavalta
  • keskiaikainen valtio Luoteis- ja Pohjois-Venäjällä 1136–1478.
    • 1323 Karjala jaettiin ensimmäisen kerran Ruotsin kuningaskunnan kanssa, Pielisen Karjala (Pielisen pogosta) jäi vielä Novgorodiin.
      • Pähkinänsaaren rauha
    • 1300-luvun puolivälistä alkaen mongolien voima alkoi heiketä sisäiseen kamppailuun ja suuriruhtinaat näkivät mahdollisuuden avoimeen mongoleita vastaan asettumiseen.
      • Novgorod säästyi mongolien hyökkäyksiltä Aleksanteri Nevskin ryhdyttyä yhteistyöhön mongolien Kultaisen ordan kanssa, minkä ansiosta sen kulttuuri jatkoi kukoistustaan "muun Venäjän" taantuessa.
  • 1900-luvun marxilaisessa historiankirjoituksessa valtiota luonnehdittiin feodalistiseksi tasavallaksi. Novgorodia johti ruhtinas yhdessä Novgorodin neuvoston kanssa. Neuvostossa oli Novgorodin kaupungin porvareiden edustus, ja sitä pidetään osin tasavaltalaisena ja esidemokraattisena laitoksena. Novgorodinmaa oli alistettu keskuspaikkansa Novgorodin kaupungin vallalle, joten muiden alueiden osalta tasavaltaisuus ei toteutunut.
  • Laajalle levinneestä luku- ja kirjoitustaidosta todistavat arkeologisissa kaivauksissa löytyneet 1000–1400-lukujen tuohikirjeet. Kaupungin omaperäinen arkkitehtuuri sekä maalaus- ja käsityötaide ovat vaikuttaneet suuresti Venäjän taiteen kehitykseen.
    • Tuohikirje numero 292 on vanhin tunnettu itämerensuomalaisella (karjalan) kielellä kirjoitettu teksti, eräs Novgorodin tuohikirjeistä. Teksti on kirjoitettu 1200-luvun puolivälissä.

  • Karjala oli löyhästi liitetty Novgorodiin ja niillä mahdollisesti oli jonkinlainen liittosuhde keskenään. Karjala maksoi todennäköisesti jonkinlaista veroa Novgorodille. Karjalalla oli oma sisäinen itsehallinto vuoteen 1260 asti.
    • Novgorod ei voinut taata Saksalaisten kauppiaiden turvallisuutta Lyypekin kauppaneuvetteluissa Koiviston itäpuolelle sen kuuluessa Karjalalle, vaan ainoastaan nykyiselle Kronstadt saarelle asti (Retusaari).
  • Suhteen löyhyyttä korostaa sekin että paavi määräsi Karjalan piispaksi Fredrik von Hasseldorfin.
  • Novgorodissa oli sisäisiä riitaisuuksia 1260 ja 1270-luvuilla ja karjalaiset pyrkivät hyödyntämään niitä irrottautuakseen siitä, osittain onnistuenkin, koska Novgorodin täytyi valloittaa Karjala uudelleen vuonna 1278. Sotaretken jälkeen Novgorod antoi sen lahjaksi uudelle ruhtinaalleen (Narimantas).
  • Käkisalmen kapina 1337
    • Pähkinäsaaren rauhan jälkeen Ruotsin kuningaskunnan ja Novgorodinmaan kesken tapahtui joitain aseellisia yhteenottoja. Novgorodinmaa antoi Käkisalmen läänin läänitykseksi liettualaiselle ruhtinaalle, jonka ankarasta verotuksesta seurasi karjalaisten Käkisalmen kapina. Ruotsin kuningaskunta lähetti Viipurista avuksi sotajoukon, joille Käkisalmen linnan päällikkö - Vallittu - luovutti. Novgorodinmaa kuitenkin valloitti linnan takaisin vakiinnuttaen valtansa uudelleen. Epäonnistuneen kapinan seurauksena karjalaisia pakeni Käkisalmen linnaläänistä Ruotsin kuningaskunnan puolella Viipurin linnalääniin, Pohjois-Karjalan erämaihin ja Vienanmerelle saakka. Pähkinäsaaren rauhan palauttanut aselepo solmittiin 1339, mikä tarkoitti Pähkinäsaaren rauhan rajan jäämistä ennalleen.
      • Ruotsin vaikutus ei Nousia Venäläisen mukaan näkynyt esimerkiksi Pielisen seudulla 1500-luvulla, vaan alkoi vasta Vuokatin jälkeen Nuasjärvellä.
    • Ruotsin puolelta hyökättiin 1396 Käkisalmen lääniin, mistä on tuohikirje dokumenttina. 1411 ruotsalaiset tuhosivat Tiurin linnan, venäjäksi Tiverskin, linnan, Räisälässä. Linna sijaitsi vanhan Vuoksen saarella. Mainintoja linnoista on venäläisissä asiakirjoissa vuosilta 1390 ja 1404.
    • 1478 Moskovan suuriruhtinaskunta valloittaa Novgorodinmaan ja alkaa sotia Ruotsia etäämmälle. 1495 sotatoimista seurasi Viipurin pamaus.