13.8.2017

13082017


Aamulehti.fi: "Kaunehimmat kiitoksuiset ja parahat passiboset" – Emmi Kuittinen elvyttää itkuperinnettä

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kaunehimmat-kiitoksuiset-ja-parahat-passiboset-emmi-kuittinen-elvyttaa-itkuperinnetta-200322442

"Kaunehimmat kiitoksuiset ja parahat passiboset" – Emmi Kuittinen elvyttää itkuperinnettä
Kuittinen esiintyi Pohjoismaiden päämiehille toukokuussa.

KOTIMAA 12.08.  08.00 Ida Roivainen

Emmi Kuittinen elvyttää yhdessä muiden taiteilijoiden ja harrastajien kanssa itkuperinnettä.

Annahan mie rupielen, oi vaimala vartuoni

kielin kertoelemaan ja sadoin sanasin sanelemaan

kaunehimmat kiitoksuiset ja parahat passiboset

Näin laulaa kansanmuusikko Emmi Kuittinen, jonka itse kirjoittaman kiitositkun saivat kuulla myös Pohjoismaiden päämiehet, kun he olivat valtiovierailulla Suomessa toukokuussa.

Kuittinen on uuden sukupolven äänellä itkijä, joka elvyttää yhdessä muiden taiteilijoiden ja harrastajien kanssa unholaan painunutta kansanperinnettä.

Itkuvirret ovat tunteiden ilmaisua sanojen ja melodian avulla. Perinteisesti itkut ovat liittyneet tiettyihin rituaaleihin kuten häihin ja hautajaisiin, joihin on tarvittu äänellä itkijöitä toimimaan esimerkiksi tulkkeina maallisen ja tuonpuoleisen elämän välillä.

Itkuja on esitetty kautta aikojen eri puolilla maailmaa, muun muassa Intiassa, Iranissa ja Kreikassa. Suomessa itkuja on ollut Karjalassa.

karjalainen.fi: Karjalan kieli Suomessa: vaiettu ja vaiennettu vaan ei voimaton

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/151888-karjalan-kieli-suomessa-vaiettu-ja-vaiennettu-vaan-ei-voimaton

MAAKUNTA 12.8.2017 17:40 TILAAJILLE
Karjalan kieli Suomessa: vaiettu ja vaiennettu vaan ei voimaton
Kuva ja teksti: Ulla Korkatsu

 Anneli Sarhimaa Rasimäellä Rumojoen varressa. Kaksi pientä Linduzta, Miira ja Miska Karppinen esittivät karjalaisia lauluja vesikivellä.

Karjalankielisten karjalaisten lapsilta Suomessa on monen sukupolven ajan viety heidän oikeutensa esivanhempiensa kieleen. Juuri nyt on ehdottomasti viimeinen mahdollisuus antaa tuo oikeus takaisin. Karjalan voimaantuminen edellyttää yhteiskunnan tukea sekä yhteisön aktiivisuutta ja yhteen hiileen puhaltamista, professori Anneli Sarhimaa tiivistää monivuotisen tutkimuksensa sanoman viikonloppuna Rasimäen Tulehmolla Valtimolla.

10.8.2017

"Matkustukset ja kauppa ovat..."



"Traveling and trade are pleasing to karelians. He/She travel long distances in his/her own land and export merchandise to Russia." Z. Topelius about karelian stereotype in Maamme-book (1875)

4H-yritys Sarjičča-ateljie Kuutamo



Nyt on allekirjoitettuna 4H-yritys sopimus noin vuodeksi, katsotaan mitä vuodessa saa aikaan... https://www.facebook.com/ateljiekuutamo/

9.8.2017

International Day of the World's Indigenous Peoples

http://www.un.org/en/events/indigenousday/index.shtml

karjalainen: Professori Anneli Sarhimaa tulee Rasimäelle - "Miksi karjalan kieltä on vähätelty?"

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/151554-professori-anneli-sarhimaa-tulee-rasimaelle-miksi-karjalan-kielta-on-vahatelty

MAAKUNTA 9.8.2017 13:21
Professori Anneli Sarhimaa tulee Rasimäelle - "Miksi karjalan kieltä on vähätelty?"
Karjalainen Mikko Makkonen

Pohjois-Euroopan ja Baltian kielten ja kulttuurien professori, Anneli Sarhimaa Mainzin yliopistosta tulee Rasimäelle Tulehmolle perjantaina kello 18.
Sarhimaa (kuvassa) viettää kesälomaa Itä-Suomessa ja haluaa käydä samalla tutustumassa myös karjalaisten asuttamaan Rasimäkeen.

Annelin Sarhimaan uusin kirja Vaietut ja vaiennetut -teos ilmestyy elokuun lopussa. Se on ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys Suomessa kotoperäisestä karjalankielisestä väestöstä.

Historian, kielen ja kulttuurin lisäksi se kuvaa karjalankielisten asemaa sodanjälkeisessä Suomessa ja ottaa kantaa siihen, miten heidän mahdollisuuksiaan käyttää karjalaa ja siirtää kieltä uusille puhujapolville tulee parantaa.

Karjalan kieli ja karjalankielisten oikeudet on sivuutettu Suomessa aivan viime vuosiin saakka. Miksi karjalan kielestä on vaiettu ja miksi sitä on vähätelty? Siihen Sarhimaan kirja antaa vastauksia. Tulehmon tilaisuus on epävirallinen kirjan julkistamistilaisuus. Varsinainen on kuun lopussa Helsingissä.

Paavo Harakka alustaa tilaisuuden kertomalla kylän historiasta Sarhimaalle ja muille kuulioille. Tilaisuus on ilmainen, mutta paikalla on kahvio.

5.8.2017

karjalainen.fi: Sankarihautoja on Suomessa ihan riittämiin

KOLUMNI 5.8.2017 01:01
Sankarihautoja on Suomessa ihan riittämiin
Pekka Puustinen

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotena ja varsinkin itsenäisyyspäivän aikaan sankarihautausmaat täyttyvät kynttilämerestä.
Hyvä niin. Itsenäisyys säilytettiin suurin uhrauksin, sananmukaisesti verellä. Moni maksoi siitä hintana koko elämänsä.

Kunnia heille, joille se kuluu. Eläville ja kuolleille.

Siitä huolimatta, että sota on suurinta järjettömyyttä, mihin ihminen on ryhtynyt ja ryhtyy yhä.
--- jatkuu

karjalainen.fi: Maitotilojen määrä uhkaa pudota nopeasti Pohjois-Karjalassa

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/talous/item/150727-maitotilojen-maara-uhkaa-pudota-nopeasti-pohjois-karjalassa

TALOUS 1.8.2017 21:37

Jukka Laurimo, Minna Raitavuo

Luomumaidon osuus Suomessa on 2,5 prosenttia tuotannosta. Emäntä Satu Koistinen (edessä) ja työharjoittelija Riina Kukkonen valmistautumassa iltalypsylle Ollilan tilalla Liperissä.
Maanviljely: Tilojen lopettamisaallosta halutaan siirtyä uuteen kasvuun.

Maidon tuotanto ja maatilojen määrä laskee Pohjois-Karjalassa kuin lehmän häntä. Viljelijöille tehtyjen kyselyjen perusteella seuraavien kahden vuoden aikana on luvassa poikkeuksellisen kova pudotus, mikäli mitään ratkaisevaa muutosta ei tapahdu.

30.7.2017

karjal.fi: Vakustaugo zakon libo viralline stuatussu kielivähembistön myödymielizen kehityksen?

https://www.karjal.fi/verkolehti/2017/07/vakustaugo-zakon-libo-viralline-stuatussu-kielivahembiston-myodymielizen-kehityksen/

Vakustaugo zakon libo viralline stuatussu kielivähembistön myödymielizen kehityksen?

Ven’an Karjalas  parahite paistah karjalan kielen virallizen stuatusan järjestämizes. Se olis putin askel edehpäi, ga ilmai muuloi toimenpidoloi se ei yhtelläh piätä nimidä. Ruočis zakon rahvahallizis vähembistökielis tuli voimah jo vuvven 2010 allus, ga Suomen kielen stuatussu on zakonas huolimattah ainos vie huono da se on daže erähil ozin huononnuh. Toizis Europan mualois on sežo luajittu rahvahallizii vähembistölöi suojelijoi da niilöin kielien da kul’tuuroin elvyttämisty helpondajii zakonoi, ga enimis mualois kehitys on kiändynyh positiivizeh suundah. Mis tämä roih? Niilöis mualois ei uskota vaiku zakonoin kaikenvaldazuoh, vai vähembistöt iče ollah ylen aktiivizet. Meil Suomesgi on ezimerkilöi sit, ku luottamine virguniekkoin johtettuloih nevvottelukundih, kudamat buiteku pietäh huoldu vähembistölöin dielolois, on ozutannuhes viäräkse. Paras ezimerki on čigandieloloin nevvottelukundu. Čiganoin dieloloin hoidamizen ulgostamine nevvottelukunnale ei ole ozavunnuh.

Erähät karjalazet kieliaktivistatgi sogieh uskotah zakonoin voimah da KKS:le on puaksuh ezitetty karjalan kielen nevvottelukunnan perustamistu. Duumua ei seuras ole kannatettu, konzu karjalankielizien paras evunkaččoi on tiettäväine seuru iče. Virguniekut voijah kannattua vähembistölöin kielen da kul’tuuran elvyttämisty dai kehittämisty, ga hyö ei voija ruadua ihangi muudu. Vähembistöl myös pidäy enne kaikkie luobuo mennyzyöh tuijotandas, kudamua edustau muga sanottu etnokul’tuuruzus. Karjalazile pidäy tarita nygyaigaine identitiettu da kul’tuuru. Karjalan kieles pidäy kehittiä nygösty parembi käyttökieli perehis, yhtistyksis, taijos, karjalazes meedies da somes. Täh ku piästäs pidäy panna varoi opastandah da kreatiivizeh toimindah kaikil tazoloil. Kaikes täs karjalan kielen kehittämine on piäpozitsies. Meedien ližäkse uvvel karjalankielizet kirjallizuol dai muuloin taijon aloil on piärouli. Ihan täh KKS on jälgimäzinny vuozinnu pannuh varoi da toimindua vaiku lizätäh elvytysohjelman algamizen avul.

Kielivähembistön tulevazuon voi luadie vaiku vähembistö iče!

Pertti Lampi

karjalazel heimopruazniekal



"Karjalazile pidäy tarita nygyaigaine identitiettu da kul’tuuru." - Pertti Lampi / karjal.fi


29.7.2017

Bomban pruazniekalpäi


Otin menomatkalla paremman kuvan Itä-Kauppalan rautatien taustavaaroista... Varmaan puitten harventaminen tekisi hyvää maisemmalle...
Bomban torilpäi.. ohjelmaa oli myös Porokylän puolella (toisessa päässä Nurmesta)





28.7.2017

Muistiinpanoista Nurmeksen museolta

"Grigoriev ja 5 muuta vienalaista teetätti nykyisen Obotan taloon 6 uutta huonetta."
Taitaa olla Grigovi Riionheimo (ent. Grigoriev)..

"Hän harjoitti liikettä ensin Joensuussa ja sitten Nurmeksessa toistakymmentä vuotta." - http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-artikkelit/VA1944_07-08_102.pdf

nopealla nettihaulla hänen isänsä oli Petter "Riion Pekka" Grigoriev ja joku "Pekka Grigorjeff" oli osallistunut tappeluun Nurmeksessa. (leike v.1904)

tosin Grigovilla oli myös veli Pekka (Petr) Peterinpoika Grigoriev-Riikonen

https://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/12/nurmeksen-paikallishistorian-aikokausia.html

avainsanat: heimosotien aika, Repola-Nurmes välit, karjalainen pakolainen

DLDP

note: Karelian Language Society and Regional council of North Karelia have agreed that North Karelia is homeregion of karelian language (2012-)
http://www.dldp.eu/

Karelians' Viking Age

  • According to Icelandic chronicles, Kvens were raiding in northern Norway in 1271
"Then Karelians (Kereliar) and Kvens (Kvænir) pillaged widely in Hålogaland (Hálogalandi)."
Norway
  • Faravid was a legendary King of Kvenland who is mentioned in the Icelandic Egils saga from the early 13th century. According to the saga, Faravid made an alliance with Norwegians to fight against Karelian invaders.
  • karelians trade in Birka "The Viking City in Lake Mälaren"

-------------

https://en.wikipedia.org/wiki/Finnish%E2%80%93Novgorodian_wars
https://en.wikipedia.org/wiki/Swedish%E2%80%93Novgorodian_Wars

According to Swedish sources, the Novgorodians and their Karelian allies launched pirate raids against mainland Sweden during the 12th century. During one of such raid, they brought to Novgorod the doors of the Sigtuna cathedral as loot. In the eyes of the northern crusaders, such actions justified war against Novgorod, although Novgorodian sources do not mention these events

Ladoga
The original inhabitants of the settlement were Norsemen. The hypothetical original Finnic name, Alode-joki (i.e., "lowland river"), was rendered as Aldeigja in Norse language and later as Ladoga in Old East Slavic..

---------

1314, the Karelians' discontent with Novgorod's rule broke out into the open, as they killed novgorodian governors and sought for help in Sweden. After several months of hostilities, Karelia submitted to Novgorod's authority again

----------

"As far as political organisation in late pre-historic Karelia is concerned, it would seem, that as Karelia grew in wealth it also grew in organization. The surroundings of Käkisalmi is quite heavily fortified, with over 20 hill-forts dotting the western shores of Lake Ladoga. As is the case with Tavastians, those forts had to be manned and kept in condition. As is the case with the Tavastians, however, the large number and small distance between the forts can also be interpreted as a very splintered and weakly organized community. A comparison has been made to the Celts of the Classical times, disorganized between themselves, and therefore unable to counter outside pressure effectively.
What the defence of a hill-fort might have looked like

Also, the Novgorodian Chronicles often refer to their Karelian allies, and they remain as 'allies' all the way until 1269, when Novgorod is thought to have strengthened their grip on Karelia. So, if the Karelians were independent from Novgorod, as it would seem, and yet they provided man power to go on raids into Tavastia and to fight western Finnic invaders as well as the expansionist Swedes, it can be assumed, that some sort of governing body decided to provide this man power, unless the men joined out completely free will (most probably some did in the hope of war booty). The coordination does hint at some greater decision-making body of some sort, although the archaeological finds say nothing about this. I personally believe, that Karelia was indeed beginning to form into a united entity, at least the Käkisalmi region down to the isthmus, but that this development was cut short by the expansionist Swedes and Novgorodians, who over-whelmed the Karelians stuck between a rock and a hard place. Karelia did regain temporary freedom from Novgorod again in 1278, when the city was suffering from internal strife, and taking advantage of this, the Karelians are told to have rebelled. This freedom was short-lived, however" 
-  Kristian Ola (Wilpuri) http://www.allempires.com/article/index.php?q=Viking_Age_Finland

there is something called "keräi" (modern finnish: "käräjät"), it's similar to Norse's þing and Novgorod's Veche (вече)

  • There is document about tavastian Mielivalta who was "judge" in 1300s' Levajärvi's käräjät.

27.7.2017

Itä-Kauppalan maastoa

kobračču kuvii / kännykkä kuvia
Kuvasin viitekuviksi..
Itä-Kauppala oli ennen kauppalaisten vuokrapeltoaluetta, jonne rakennettiin sotien jälkeen kun evakot ja rautatyöläiset tulivat..





ELEN: Urgent need for digital development of lesser-used languages: new DLDP Survey launched

https://elen.ngo/2017/07/24/urgent-need-for-digital-development-of-lesser-used-languages-new-dldp-survey-launched/

Urgent need for digital development of lesser-used languages: new DLDP Survey launched
Jul 24, 2017 | Press releases

The Digital Language Diversity Project (DLDP) has published the results from its survey on what speakers of four lesser-used languages want to see in terms of digital development for their language.
The overarching message is that lesser-used language speakers want to be able to live every aspect of their lives in their language.

The EU sponsored DLDP project has conducted a survey on four languages: Basque, Breton, Sardinian and Karelian. It had a huge response and clearly illustrates that speakers of these languages realise how important digital development will be for the future of their language and want to see their language’s digital presence developed urgently.

The survey asked speakers about their current use of their language in the digital domain, including their use of social media, what they can access online in their language, and what they are unable to access.

Key results

  • Regional and minority language speakers have a strong desire to use their languages digitally, in all the sociolinguistic domains and for all the purposes where major languages are used.
  • Social media has a huge potential as a domain that drives language revitalisation, but this sociolinguistic space is still restricted.
  • There is a clear demand for increased regional language usage in the public domain.
  • Minoritised language speakers need to be supported and encouraged regarding their ability to use their languages digitally and for their importance as digital content creators.
  • The lack of structural support for these languages is a serious issue that needs to be addressed. The digital development of these languages is not sustainable when it has to rely on the work of a handful of activists and volunteers.

Survey Results: http://www.dldp.eu/content/reports-digital-language-diversity-europe

The survey results will give governments, civil society, the language technology industry, and academia, a detailed view into what grass-roots organisations and the language communities themselves are thinking about in terms of how they want to develop provision for their languages in the digital sphere.

In addition, the survey will feed into a Road Map for Digital Language Diversity which will guide policymakers and stakeholders on the way forward in how language organisations and governments can effectively develop digital tools which help the revitalisation of lesser-used and endangered languages. It is envisaged that the current research will act as a pilot project for a more extensive project that will cover all European lesser-used languages.

The DLDP project, supported by the EU Erasmus Plus programme, is led by Dr. Claudia Soria of the Institute of Computational Linguistics at the Consiglio Nazionale delle Ricerche based in Pisa, Italy. The DLDP partnership comprises the European Language Equality Network (ELEN), SNEB at the University of Mainz, the Basque organisation Elhuyar, and the Karelian Language Society.

Speaking to the press Dr. Soria said that, “Everyone on the team has been fascinated by the survey results and we’re very pleased with the huge response that we’ve had. After analysing the data we are convinced that it will have an important impact on how we plan for digital development for lesser-used languages. For the first time ever we have a real insight into what the actual language community needs in terms of digital development and existing provision.”

ELEN Secretary-General Davyth Hicks said that the survey, “underlines the urgent need for the digital development for all European lesser used languages”. He warned that: “The continuing lack of digital development will undermine our languages in two main ways: firstly, because youngsters will perceive that they can’t use their language with the public or with private sector, and that there are no apps, or software and so on in their language, thus further marginalising it. Secondly, as public service provision is increasingly being digitalised, all lesser-used language speakers will be compelled to use public and private services in the dominant state language.”

“The survey results act as a wake-up call for the very serious challenge that lies ahead of ensuring that our languages are up to speed with the latest digital developments. We will be urging governments, the EU, the private sector and civil society to study the DLDP survey results and to take the action necessary to ensure a digital future for all of our languages.”

“The message is clear, we want to live our lives in our language, and that includes in our digital life.” (Eurolang 2017)

25.7.2017

karjalainen: Oskari Hutun Peto tuo hybridisodan itäsuomalaiseen rajakaupunkiin

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/149899-oskari-hutun-peto-tuo-hybridisodan-itasuomalaiseen-rajakaupunkiin

Olli Sorjonen

Oskari Hutun Peto tuo hybridisodan itäsuomalaiseen rajakaupunkiin

Televisio- ja elokuva-alalle tyypillisesti Oskari Hutulla on monta eri vaiheissa olevaa projektia vetämässä päällekkäin. Televisio- ja elokuva-alalle tyypillisesti Oskari Hutulla on monta eri vaiheissa olevaa projektia vetämässä päällekkäin.

Pikkukaupunki itärajalla joutuu keskelle suurvaltapolitiikkaa ja hybridisodankäyntiä.

25072017






24.7.2017

Ylä-Karjala: Lähiruokaa kaivetaan esille

http://www.ylakarjala.fi/uutiset/item/1436-lahiruokaa-kaivetaan-esille

24.7.2017 15:29 Marianne Haverinen
Lähiruokaa kaivetaan esille

Lähiruokapuoti Makasiinin suljettua yläkarjalaisen lähiruuan päällä on levännyt kysymysmerkki. Miten kuluttaja ja tuottaja saadaan kohtaamaan, sitä selvitetään nyt MTK-Pielisen Ruokaa läheltä lähelle -hankkeessa.

Hanketta koordinoivan Anneli Ollilaisen mukaan tarve on tullut kuluttajalta päin. Hän puuhaa hanketta ostopalveluna Visianne-yrityksensä kautta.

– Esimerkiksi lihasta on selvästi enemmän kysyntää kuin on tarjontaa. Sitä ei ole riittänyt myymälöihin, kun ne myydään jo suoraan tiloilta, Ollilainen kertoo.

Hankkeen tavoitteena onkin innostaa useampia tuottajia lähiruokabisnekseen. Ollilaisen mukaan monille yrittäjille jarruttimena on byrokratia.

Tällä hetkellä Ollilainen selvittelee erilaisia myyntipaikkoja lähiruualle. Tilojen suoramyynnin lisäksi lähiruokaa halutaan kauppojen hyllyille, ravintoloihin ja verkkokauppaan. Yksittäistä puotia ei enää edes harkita.

– Sen verran vähän on tuottajia, ettei omaan myymälään löydy kannattavuuksia, Ollilainen selittää.

power armor character



power armor and gadgets (Batman/Ironman)
cloaking feature (Predator)

weaknesses:
time/energy limit 7h
battery charging 12h

DLDP: Karelian - a digital language?

http://www.dldp.eu/sites/default/files/documents/DLDP_Karelian-Report.pdf

http://www.dldp.eu/content/reports-digital-language-diversity-europe

22.7.2017

22072017 sen siitä saa


Tämän sen siitä saa ku ei käytä oikeaa paperia. Ostin itselleni venäläiset vesivärit ja maskia...

19.7.2017

kiinalaisraha | "nälänhätä voi iskeä Suomeenkin"

Nyt skannattua huomaa kuinka nuo kaksi keskimmäistä maisemaa Pieliseltä sulautuu yhteen vaikka ne on kaksi eri maisemaa (Raesärkät ja Koli)...
https://yle.fi/uutiset/3-9726364
http://www.ylakarjala.fi/uutiset/item/1432-kiinalaisraha-ei-karkaa
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/talous/item/147142-vihrean-teollisuuden-alue-etenee-nurmeksessa-tontin-energiat-mietittiin-tarkasti-kiinalaisrahoittajien-toiveesta


Ylä-Karjala: Kiinalaisraha ei karkaa

http://www.ylakarjala.fi/uutiset/item/1432-kiinalaisraha-ei-karkaa

18.7.2017 14:05 Marianne Haverinen
Kiinalaisraha ei karkaa

Känkkäälän kiinalaishankkeet jatkuvat ennallaan. Heikki Rissanen Känkkäälän kiinalaishankkeet jatkuvat ennallaan. Känkkäälän bioteollisuusalueelle rahoitusta luvannut kiinalainen rahoitusyhtiö on vetäytynyt Myllykosken bioetanolitehdashankkeesta, kertoo Kouvolan Sanomat (17.7.). Vuoden alussa yhtiö ilmoitti sijoittavansa sekä Nurmekseen, Myllykoskelle että Savonlinnaan.

Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi kertoo olleensa hyvin informoitu Myllykosken tilanteesta. Hänen mukaansa rahoitusyhtiön vetäytymispäätös Myllykoskelta ei vaikuta Nurmekseen.

– Nurmeksen tehtaiden suunnittelu jatkuu normaalisti, hän vakuuttaa.

Rahoitusyhtiö aikoo investoida kiinalaisten Nurmeksen tehtaaseen 82 miljoonaa euroa sekä biotalouden pieniin ja keskisuuriin yrityksiin 20 miljoonaa euroa.

Itä-Savon (17.7.) mukaan myös Savonlinnassa neuvottelut investoinneista jatkuvat aktiivisina.

17.7.2017

Siästö-Harakku


yle: Uuzi kuvavusnevvo ozuttau ilmien kolmemiärähizesti – 3D-minuškua kehitetäh telefonan sobivutuksekse

Uuzi kuvavusnevvo ozuttau ilmien kolmemiärähizesti – 3D-minuškua kehitetäh telefonan sobivutuksekse 
3D-tehniekku andau mahtuo selfie-kuvavukseh, ilmien kohendamizeh, tukkien luaduloin testiiruičendah da sobien miäriämizeh. 
Kolmemiärähižys tariččou uuttu mahtuo ezimerkikse minuškan luadimizeh. Ristikanzu voibi kaččuo iččie eri čurispäi kuvatunnu kiändelemäl valmistu 3D-kuvua. 
Jovensuulaine Toivo Ylinampa on vastevai suannuh Jovensuun tiedopuuston liikehidejukilvas Luovasti euroja -palkindon. 
Nygöi Ylinampa käyttäy vie minisistiemukamerua, kudual häi ottau objektas läs 600 kuvua. Valgientazo on mahton mugah yhtenjyttyine. 
– Sen jälles serverat lugietah algoritmoin avul 3D-mallin. Kuvan luadimizeh menöy päivy, mi on tiettäväine ylen hätki, sanou Ylinampa. 
Kuva valmehekse yhtes čuasus telefonan sobivutuksel? 
Myöhembä kuvamiäriä pidäs vähendiä, gu ristikanzu vois ottua 3D-selfiedy omal telefonan kameral sobivutuksen avul. 
– Serveran effektiivižyön ližiämine andas mahtuo minuškan varustamizeh yhtes čuasus. 
Kolmemiärähižys on hyvä mahto ezimerkikse eriluaduzien tukkien luaduloin testiiruičendah da sobien miäriämizeh virtualizesti. Tehniekku tariččou sežo mahtuo ezimerkikse hibjutaudiloin tutkimukseh tervehyönhuollos. 
– Olen kehittämäs 3D-mikroskoppua, kudual vois miärätä kazvaimen suuruttu, sanou Toivo Ylinampa.

leikkeitä Ylä-Karjalasta