31.12.2016

Porokylän Pohjoistien Rekulanlampi-maisema vaihtoehto


Google Mapsis

krokii Kuarlonkadulpäi

Croquis Nurmeksen Kaarlonkadulta ylempi 3-5 min. alempi 20 s.


villipočči-tupikku / villisika-uhka


"Jääkauden jälkeisenä lämpimänä ajanjaksona villisikoja eli Ruotsin ja Norjan eteläosissa ja Karjalassa Laatokan pohjoispuolella. Aiemmin on oletettu, ettei lajia olisi elänyt Suomessa esihistoriallisena aikana, koska Suomen rajojen sisäpuolelta ei ollut löydetty lainkaan esihistoriallisia villisian luita. Vasta vuonna 2013, kun Askolasta löydetty villisian luu ajoitettiin, saatiin selville, että villisikoja on elänyt Suomessakin yli 8 000 vuotta sitten. Ihmisen uskotaan estäneen lajin vakiintumisen metsästyksellään.
Ruotsin kuninkaan Kaarle XI:n merkinnöistä vuodelta 1688 ilmenee, että villisikoja eli 1600-luvun lopulla vielä Öölannissa. Pian sen jälkeen laji hävisi koko Fennoskandiasta. Häviämiseen on vaikuttanut villisikojen risteytyminen kesysikojen kanssa. Karjalasta ja Baltiasta vakituinen villisikakanta katosi ilmaston kylmennyttyä 1800-luvun alussa...
 villisika on levinnyt uudelleen Virosta ja Venäjältä 1900-luvun puolivälistä alkaen, mutta on yhä varsin harvalukuinen"
- WIKI / villisika

Etsijäkoirat löytävät esimerkiksi karanneen koiran, minipossun tai kilpikonnan.

19.12.2016

Valtiolta rahaa karjalan kielen elvyttämiseen

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/karjalan_kieli-59187

Nurmeksen paikallishistorian aikakausia

ESIHISTORIA

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/12/nurmeksen-kampakeramiinen-kulttuuri.html

MUINAIS-KARJALAN AIKA
Nurmeksen 1. karjalan kieliset asukkaat.
http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2017/01/muinais-karjala-novgorodin-tasavalta.html
  • Pielisen pogosta (pogosta, pitäjän karjalais-venäläinen nimitys, aluehallinnollinen yksikkö)
Ruotsin vaikutus ei Nousia Venäläisen mukaan näkynyt esimerkiksi Pielisen seudulla 1500-luvulla, vaan alkoi vasta Vuokatin jälkeen Nuasjärvellä.

UUDET ASUKKAAT TULEVAT - RUOTSIN VALLAN ALLA


"KREIVIN AIKA"
1637 - 1680
Per Abrahamsson Brahe nuorempi aka. Pietari Brahen omistusaikaa.
Hän osti komissaario Henrik Cronstiernalta Käkisalmen läänistä Pielisen pogostan. Hän pyrki pitämään alkuperäisiä karjalan kielisiä asukkaita Pielisellä, kun suunnitteli kaupankäyntiä Vienan Karjalaan ja perusti Brahean porvaristo-kaupungin

Sotakomissaario Henrik Cronstierna olisi halunnut saattaa kaikissa läänityksissään voimaan maaorjuuden, joka oli ollut voimassa kaikissa Itämerenmaissa keskiajasta lähtien - joten aluksi kävi hyvin.

PUHEKIELINÄYTE "Kyll sie hoikkapohkie herr Lauriht piäsit, mut kyll myö siut viel yllämmö." - 1655 sissit huutaneet Lauritsa Laurinpoika Hallitiukselle joka oli piiloutunut Lieteniemeen (nyk. Nurmeksen satama) (Nurmeksen Historia, s.82 - Veijo Saloheimo - 1953)
Kreikkalaiskatollisuus otettiin vielä 1650-luvulla huomioon tasavertaisena luterilaisten kanssa, mutta kreikkalaiskatollisilla ei kuitenkaan mainita yhtään virkamiestä, joten todellisuudessa sai luterilainen kirkko laajentaa vaikutustaan minkäänlaisetta kilpailutta.
- Brahean kaupungissa mainitaan olleen tsasouna.

"KRUUNUNVUOKRAAJAIN AIKA"
1681 - 1725
Salomon Ehnberg ja Simon Affleck aka. "Simo Hurtta"

Brahea lakkautettiin jo vuonna 1681 ison reduktion yhteydessä, vain vuosi kreivi Brahen kuoleman jälkeen. Pielis­järven alue liitettiin Käkisalmen lääniin, jonka maa­herran Hindrich Piperin käskystä Brahean kaupunki hävitettiin. Lopullisesti kaupungin hävitti Pielisjärven pitäjän vuonna 1685 kruunulta vuokrannut Salomon Ehnberg: kaupungin talot purettiin ja alue kynnettiin pelloksi.

Salomon Ehnberg vuokrasi v. 1693 Sortavalan ja lähti sen pormestariksi. Simon Affleckista tuli virallisesti kruununvuokraaja v.1695

- Affleck oli riidoissa appinsa kirkkoherra Petrus/Pietari/Pekka/Petteri Härkäpään (Pehr Herkepaeus) - tavankansan puhemiehen kanssa joka vaikutti varmaan hänen maineeseensa "Simo Hurttana"
"Pielisjärven käräjät 23.–28.2.1703 s. 39 (Leutnanten Edell och mannhafftig Simon Affleck gaaf Rätten tillkenna det han denne Rättz undfångne Citation till Probsten här sammastädes Ehrewyrdig H: Pehr Herkepæus att swara honom utj åthskillige grofwe måhl haar låtit honom utj Wijborg d: 18 Jan: nästledne genom Stadz Fiskalen der sammastädes Zacharias Krook tillställa och der öf:r bem: Krookz Attest innelade, men beklagade sig att bem:te Probst sig nu eij infunnit uthan å sin heemreesa ifrå Wijborg stannat denne Tingz tijdh utj Nyslott derest han nu sig skall upehålla), 50 (Sedan beswärade sig Leutnanten Affleck det Probsten Herkepæus kallat honom frånwarande i Nurmis by Och sedermehra allestädz i Sochnen till een Mördare); KA mf. ES 1801 (gg 24)" - http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U346
http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/12/porokylan-hurtanjoki-fiktiota.html

Härkäpää tuli kirkkoherraksi v. 1689

Härkäpää oli toistamaata kuin edeltäjänsä Hallitius. Härkäpää piti kiinni tiukasti saatavistaan erehtyen siinä laittomuuksiin.  Niinpä syytettiin rovastia v. 1692 siitä, että hän oli kieltänyt ehtoollisen niiltä, jotka eivät olleet antaneet hänelle kyytiä vaadittaessa,

erimielisyydet ja jyrkkä kantansa Affleckia kohtaan sai talonpojat hänen puolelleen.

- 1680-luvulla Nurmekseen perustettiin kapakka Nurmeksen kirkon lähelle. Vuokraaja sai kuitenkin kilpailijan itse rovastista, jota syytettiin v. 1703 krouvin pidosta ja viinan myynistä pitäjällä lukkarin ja suntion kanssa.
- Rovastia itseäänkin syytettiin juopottelusta

Härkäpää kuoli 1710 ja Härkäpään jälkeen kirkkoherraksi tuli Jöran Wallius, mutta tämä oli enimmän osan aikaa vankina Käkisalmessa ja kuoli 1719.

Sodan jälkeen tuli Joakim Cleve mutta tämä ei ehtinyt vaikuttaa.

Kirkonkäynti oli velvoollisuus jota ei sopinut laiminlyödä - elettiin ankaraa puhdasoppisuuden aikaa. Viipurin tuomiokapuli määräsi tehtäväksi kuhunkin kirkkoon penkkijärjestyksen v. 1686, jotta jokaisella talolla olisi oma sijansa kirkossa ja jotta kunkin ahkeraa kirkonkäyntiä voitaisiin valvoa. Tätä määräystä ei kuitenkaan noudatettu Nurmeksessa silloin eikä myöhemminkään.

"STENIUS-PAPPIEN AIKA"
1740 - 1809
Jakob Stenius vanhempi aka. "Korpi-Jaakko" & Jakob Stenius nuorempi aka. "Koski-Jaakko"

1740-1766 - Talousmiehenä tunnettu Pielisjärven kirkkoherra vanhempi Jakob (14. maaliskuuta 1704 Pirkkala – 20. tammikuuta 1766 Pielisjärvi) raivautti Pielisjärvellä soita ja korpia niityiksi ja pelloiksi saaden tästä "Korpi-Jaakko" lisänimensä.

Omista tiloistaan, Nurmeksen pitäjän Hyvärilästä, Kuokkasten­koskesta ja Särkivaarasta, hän kehitti esikuvatiloja. Hän edisti myös kansanopetusta hankkimalla Pielisjärvelle pitäjänkoulumestarin ja pyrki parantamaan kansan lukutaidon omaksumista jopa jalkapuurangaistusten uhalla. 

Uudistilat aiheuttivat kovaa vastaliikettä.

Nuorempi Jakob  (2. helmikuuta 1732 Artjärvi – 5. helmikuuta 1809 Pielisjärvi) oli koskenperkauksistaan tunnettu Pielisjärven kirkkoherra ja lääninrovasti.

Hän oli isänsä jälkeen Pielisjärven kirkkoherrana 1768–1809. Hän sai rovastin arvon 1776 ja hänestä tuli lääninrovasti 1802.

SUURIRUHTINASKUNNAN AIKA
1809 - 1917

autonominen Suomen suuriruhtinaskunta oli osana Venäjää. Ihmisiä kulki rajan yli suuntaan ja toiseen - esim. "Loru-Lentruut" Elias Lönnrot keräili kansantarustoa. Itä-Kainuuseen muodostui karjalaiskyliä. Karjalaiset "laukkuryssät" kulkivat...

Nurmes oli pitkään Pielisjärven seurakunnan kappeli ja siihen kuuluivat nykyisin itsenäiset kunnat Rautavaara ja Valtimo sekä osia Juuasta ja Kuhmosta. Nurmeksen pitäjä itsenäistyi vuonna 1810.

  • Nurmeksen kauppala perustettiin vuonna 1876
    • Itä-Kauppala toimi vuokrapelto-alueena josta kauppalan asukkaat vuokrasivat pelto-aluetta 3 vuodeksi kerrallaan.

Nurmeksen satama päätettiin rakentaa 25.11.1880 kauppalanhallituksen kokouksessa

Nurmeksen maalaiskunnan keskus-kirkonkylän suurpalo heinäkuun 20. p. 1891
 -> uudelleen rakennettu kylä nimettiin Porokyläksi.

1896 tehtiin vielä kauppaa Venäjän Karjalan, Repolaan. (Paljo vehnää ja suolaa lähinnä)
  • Nurmeksen Kauppalassa toimi kauppias Vasili A. Ipatoff - kauppaneuvos Paavo Mauranen toimi hänelle kauppa-apulaisena, Ipatoff muutti Joensuuhun lopulta 
    • Paavo Mauranen, Pekka Grigorjeff, Filip Bogdanoff (leike)
sanonta "Anteeks, se on Ipatoff." tosin merkitys on unohtunut.
Nurmeksen rautatietä alettiin rakentamaan talvella 1907.

Nyky-Nurmes sai rajansa vuonna 1910 Valtimon erotessa itsenäiseksi kunnaksi.

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/12/nurmeksen-hevosmahti.html



ITSENÄISEN SUOMEN AIKA
1917 - tämä päivä

1918-1919 lentokone laskeutui kauppalan edustalle ensimmäisen kerran (vesitaso 1924 kantapuu)

1920-luvun Vienan karjalaispakolaisia?
  • kauppias, Maria Kinos - "kauppiaiden Grand Old Lady"
  • en ole löytänyt vielä Nurmeksen karjalaispakolaisista mutta Pielisjärven (nyk. Lieksan) pakolaisista löysin... "Pielisjärven nimismies ilmoitti heinäkuussa 1920, että Lieksassa oli 133 pakolaista joista 40 oli töissä Rantalan ja 34 Kevätniemen sahalla sekä 59 maatöissä eri taloisssa" - "Lieksassa oli vuonna 1930 133 pakolaista, joille valtio maksoi avustusta. Koska lukuun eivät sisälly itsensä elättämään pystyvät, väkeä oli todellisuudessa enemmän. Näin Pielisjärvi sai heimopolitiikan tuloksena uusia kantaväestöstä eroavia kuntalaisia. Heidän jälkeläisensä elävät paikkakunnalla yhä."  - Pielisjärven historia 1865 - 1920 IV, Osmo Kiiskinen & Harri Sallinen (pakolaiset tulivat enimmäkseen Repolasta ja Porajärveltä)
  • pieni viittaus "Vienan puolelta tulleet olivat sen seudun aloitekykyisintä, joka jo kotiseudullaan oli harrastanut enemmän kauppaa kuin maataloutta ja liittyi siten enemmän kaupunki- kuin maalaiskulttuuriin." - Nurmeksen historia, s.668

1950-luvulla Karjalan kieliset evakot Suojärveltä.

Vuoden 1973 alussa Nurmeksen maalaiskunta liitettiin Nurmeksen kauppalaan. Ennen kuntaliitosta kauppalan ja maalaiskunnan rajana oli lännessä Rajakatu ja idässä Mikonsalmen silta Kiviniemi-Lehtovaara/Kiies-nyk. Bomba. Nurmeksesta tuli kaupunki 1. tammikuuta 1974. Kaupungin vaakunaksi tuli kauppalan vaakuna.

 
2014 - Pielisen Karjalan kuntaliitos mahdollisuutta selvitettiin - "uuden kunnan" nimeksi ja vaakunaksi kokeiltiin laittaa vanhaa Pielisjärveä ja sen vaakunaa. http://yle.fi/uutiset/3-7212075 /
http://yle.fi/uutiset/3-7507597  /

Nurmeksen vanhat suvut

(Nurmeksen historia-kirjasta)

asutuksen tiedetään tulleen kahta reittiä Etelä-Savosta

Pielisen reitti
suvut 1631 mennessä:
  • Hakkarainen
  • Kuokkanen
  • Puhakka
ehkä
  • Korhonen
  • Kokkonen
  • Hyvärinen
1640-luvulla:
  • Eskelinen
  • Utriainen
  • Niiranen

Kainuun reitti, Valtimon ja Saramon vesiä pitkin
1620-/1630-luvuilla:
  • Honkanen
  • Hämäläinen
  • Kotilainen
  • Mahanen
  • Mustonen
  • Pääkkönen
  • Sormunen
  • Suhonen
  • Timonen
  • Väisänen
  • Tolvanen
  • Ikonen
ehkä
  • Korhonen
  • Kokkonen
  • Hyvärinen
1640-luvulla:
  • Pyykkönen
  • Torvinen
  • Pelkonen
  • Heiskanen
  • Hyvönen
  • Kortelainen
  • Savolainen
1680-luvulla:
  • Ruokolainen
  • Meriläinen
  • Kilpeläinen
  • Kaikkonen
  • Toppi
  • Tervo
  • Heikura

Rautavaaran kautta:
  • Herranen
  • Kakkinen
  • Piironen
  • Korkalainen
  • Pellikka
  • Sirviö
  • Puumalainen
  • Yletyinen
  • Kumpulainen
Nilsiän kautta
  • Ahonen
  • 2. Tolvasten ja Ikosten haara
  • 3. Pulkkisen suku
  • Turunen
  • Tiainen
  • Lintunen
  • Pursiainen
  • Kettunen
  • Kervinen
  • Kejonen
  • Huttunen
  • Hulkko

Alkuperäisiä karjalaissukuja:

  • vanhin Pulkkisen haara
  • Väyrynen
  • Kiiskinen
    • muuttui Rantoseksi
suurin osa näistä suvuista vieläkin majailevat Nurmeksessa..

---------------------

Jokikylän ensimmäinen merkintä asutuksesta maakirjassa vuodelta 1618, asukas nimeltään Tero Pörtsynen. - http://www.oyk.fi/~jokikyla/

Nurmeksen “perusti” 50 karjalaista, joista tiedetään 4 lähteneen - Ivan Pavil Pulkkilainen, Terenti Vasili Pörtsynen, Abram Aleksej ???, Feodor Afanasi Orrojev http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2015/10/pielisen-karjala-ja-karjalan-kieli.html http://www.tverinkarjala.fi/muuttoluettelot.html

17.12.2016

Nurmes Ruotsin vallan alussa

Nurmes tuli osaksi Ruotsia yhdessä Käkisalmen läänin kanssa vasta Stolbovan rauhassa, jonka Ruotsi ja Venäjä solmivat 27. helmikuuta 1617 Stolbovassa, Venäjällä.
"1583 mainitaan erään pielisjärveläisen talonpojan Kurtsisen saaneen suuriruhtinaalta ruutia sodankäyntiä varten, mutta erään toisen pitäjän miehet tappoivat hänet pian. Parempi onni oli Luka Räsäisellä, joka noin 1587 kävi pyytämässä suuriruhtinaalta apua.

1581 Pontus de la Gardie sai aikaan Käkisalmen valloituksen, jonka jäkeen sen läänikin joutui Ruotsin valtaan suurimmaksi osaksi. Tähän osaan ei kuulunut kuitenkaan Pielisen ympäritö, vaan se uhmasi koko sodan ajan valloitaajaa käyden omaa sotaansa tätä vastaan.

Tsaari antoi salaisen luvan pajari Hodar Vasiljeville lähteä hävittämään Käkisalmen lääniä lähes tuhatmiehisen joukoin aselevon aikana. Ruotsalaiset karkoittivat Vasiljevin verissä päin, mutta Pielisjärvi pysyi kannallaan eikä suostunut Ruotsin valtaan. Sen vuoksi merkitsivät ruotsalaiset voudit koko kappelin autioksi eli veronmaksukyvyttömäksi, sillä he eivät pystyneet kantamaan veroja sieltä. Se ei liene joutunut juuri sodankaan jalkoihin, sillä hävitysretkiä tehtiin joko etelämmässä Savonlinna-Aunuksen linjalla tai toisaalla taas Oulun ja Vienan Kemin välimailta pohjoiseen.

Koska Venäjän vallasta oli vähemmän huolta eikä se olisi voinut kantaa veroja näin kaukaisesta seudusta, turvauduttiin siihen suurempaa vaaraa vastaan ja elettiin tosiasiassa omina isäntinä. Vaikka Ruotsi joutuikin valloittamaan asevoimin Käkisalmen, ei Venäjällä ollut voimaa tukea läänissä ilmeneviä erikoispyrkimyksiä. Siitä huolimatta pohjoislääni: Pielisjärvi, Ilomantsi ja Suojärvi pysyivät kauan irti Ruotsin kruunusta. Mahdollisesti vielä Räsäinenkin kävi sissisotaa, sillä vuonna 1612 eräs sen niminen ryösti vouti Hans Pryssin.Vasta n 1616 uusi vallanpitäjä sai otteen Pielisen pogostasta käytyään sitä ja Ilmantsia vastaan sotaa m.m. Eteläisimmistä Pohjois-Karjalan pitäjistä kootuin talonpoikaisjoukoin."

- Nurmeksen Historia
ironista tässä on myös se että toisen maailmansodan (1944) jälkeen Suojärven karjalan kieliset evakot sijoitettiin Pieliselle..

Suomi ensin! Jovensuus

http://www.heili.fi/uutiset/item/3028-suomi-ensin-mielenosoitusta-puuhataan-joensuuhun

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/02/hudrambi-rahvas.html

Suomalaisuuden liitto : Kielivähemmistöt rajoilla

Kielivähemmistöt rajoilla – Saamen- ja karjalankielisten rajat ylittävä yhteistyö Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan näkökulmasta

http://www.suomalaisuudenliitto.fi/blogi/wp-content/uploads/2016/12/Kieliv%C3%A4hemmist%C3%B6t-rajoilla_A4_2016_web.pdf

15.12.2016

Porokylän Hurtanjoki (fiktiota)



"Simo Hurttana tunnettu Simon Affleck oli 1600- ja 1700-luvun vaihteen julmimpia kruununvuokralaisia. Ruotsin kuninkaalle maksamaansa vuokraa vastaan hän verotti alueensa talonpoikia. Viha Affleckia kohtaan yltyi kapinaksi varsinkin nälkävuosina, kun niukasta sadosta piti luovuttaa osa Hurtan hovien suureelliseen elämään.
Yksi Simo Hurtan tukikohdista sijaitsi Hovilassa, kirkkoharjun kupeessa. Hurtta kaivatti pienestä Matolammesta Nurmesjärveen kanavan, jonka jäännökset ovat sittemmin peittyneet lähes kokonaan uuden tien alle." - nurmes.fi


http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/02/vesielementti.html#more
http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/04/ryynasvuaran-luolat-nurmes.html
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Nurmeslaissyntyinen näyttelijä

Ansa Annikki Linnoila
3. syyskuu 1910 Nurmes - 1. joulukuu 2006 (ikää 96)
oli naimisissa Niilo Kalervo Tuomaisen kanssa.

Hän näytteli mm. Lumisten metsien tyttö (1960), Isän vanha ja uusi (1955), Vaarallista vapautta (1962), ja useassa Pekka ja Pätkä elokuvassa

http://www.imdb.com/name/nm0513077/
http://www.elonet.fi/fi/henkilo/249774

12.12.2016

Nurmeksen kampakeramiinen kulttuuri (kivikausi)

  • kalastus oli pääelinkeino
    • metsästystäkin lienee ollut mutta jäänteitä ei ole jäänyt
  • vasarakirveskulttuuri ei levinnyt Pohjois-Karjalaan
    • verkonpainokivien reiät lienee tehty umpikairalla, sillä onttokairaus kuului vasarakirveskulttuuriin.
  • verrattuna luonnontilaan kampakeramiikkakulttuuri oli jo varsin kehittynyt
    • tuli oli jo keksitty aikoja sitten, nyt keksittiin keittäminen saviruukuissa
  • talvella pukeuduttiin nahkoihin, alkeelinen ompelu kehittyi.
    • sillä nuoran punonta oli jo tunnettua jo paljon aikaisemminkin, kuten verkkolöydöistä voi päätellä.
  • Nurmes oli jo tuoloin kahden kulttuurin vaikutuspiirissä
    • Luoteen kulttuuri
      • hautuumaalta on löytynyt saviastia joka on samaa tyyppiä kuin Säräisniemeltä
      • samaa viittaa sädekiviliuskeisten tuurankappaleiden esiintyminen
        • asetyypin tärkein alue on Rovanniemellä, josta se on levinnyt Pohjanmaalle
    • tuurankappale esiintyy rinnakkain kehdonjalaskuokan kanssa, joka on taas karjalainen tyyppi
      • huomattavin osa Nurmeksen kiviesineistöstä on Aunuksen viheriäliusketta, kaunista tumman vihreänharmaata kiveä.
    • Lähinnä kotoisia valmisteita lienevät kvartsista tehdyt aseet.
  • Valtimolta on löydetty kaksi luultavasti kivikautista melaa, joiden mallisia nykyiset Siperian vogulit ja ostjakit käyttävät
  • Pielisjärveltä on löydetty puulusikka joka on tehty Uralin vuoristossa kasvavasta sembramännystä.
  • Liikkuminen
    • kesällä ruuhi
    • talvella sukset ja todennäiköisesti reki, jota ihminen tai koira veti.

Ilmaston viileneminen ja elinehtojen koveneminen karkoitti ihmisen pohjois- ja itäosasta, niin ettei Nurmeksen kohdalla voida puhua pronssikaudesta. ("tyhjyydenaika")..Karjalaiset toivat rautakauden Nurmekseen. (note: karjalaisilla tarkoitetaan nykykielessä muinais-karjalaisia, ja pronssikaudesta on saattaavilla uutta tietoa, WIKI/Itäinen pronssikausi)

tekstin lähde: Veijo Saloheimo - Nurmeksen historia
kuva: minä - Toni Timonen


muinaiset norjalaiset, karjalaiset ja länsi-suomalaiset eli kainulaiset. Yhteinen takamaa, vaikkapa laajakin, johti tietysti erimielisyyksiin.

  • kainulaiset pyysivät apua norjalaisilta uusien tulokkaiden karjalaisten karkottamisesta. (Egilin Saaga)
  • monia sotaretkiä norjalaisten käydessä Karjalassa ja karjalaisten vuorostaan Pohjois-Norjassa, Haalogalandissa hävittämässä, niin kuin Norjan saagat kertovat.
  • Yleensä lienee eränkäynti kuitenkin tapahtunut rauhallisissa merkeissä
tekstin lähde: Veijo Saloheimo - Nurmeksen historia

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 jää-/kivikauteen liittyvää

8.12.2016

Nurmes fiktiossa

  • Mies vailla menneisyyttä (protagonisti on alkujaan nurmekselainen)
  • Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö (tarkemmin sijoittuu Höljäkkään)
  • Nevalaiset / Nurmeksen Kapina 

5.12.2016

Nurmeksen hevosmahti

  • nälkävuosina 1867-68 "hevosen kauppa" oli yksi kolmesta pääelinkeinosta
  • Hevoskantoja
    • Jokikylän Pöyhölä on vanhin hevostalo Nurmeksen alueella.
    • Lieksassa Sarkkila
    • Kylälahden Halin
  • Myöhemmin hevostalojen määrä kasvoi ja Pöyhölän, Valtalan, Hevoslahden, Kirkkolan, Aholan, Hukan, Viililän ja Hernelahden hevoset oli kysyttyjä Kuopion ja Kajaanin markkinoilla
    • Pöyhölän Pekka Immonen oli innokas Pietarissa kävijä
  • Halilaisen kannan tärkein nurmekselainen haara oli Eino Vakaan suku
    • orin kasvatti Kirkkolan Antti Nevalainen
    • myytiin Rekulan Juho Heikuralle
    • myytiin eteenpäin kuululle viipurilaiselle hevosmiehelle, kauppias Fritz Buttenhoffille.
      • Samalla hän osti Mikko Koistisen oriin Konstan.
      • Tämä kauppa levitti Nurmeksen hevoskasvatuksen koko Suomen tietoisuuteen
  • Kauppalassa järjestettiin ensimmäiset kilpa-ajot v. 1898 lopulla ja ne järjestettiin vuosittain 1899-1900 ja 1904 vuodesta eteenpäin.
    • Näin näytettiin kuinka hevonen juoksi, ku ohjesääntönä oli "hyvällä hevosella pääsee lujaa" - myöhemmin alkoi tulla ulkonäkökriteerit
    • kilpailut järjestettiin sota-aikanakin, mutta juoksun sijaan ne oli kuormanvetokävelyt.
  • Kilparadat:
    • kilpailut järjestettiin talvella kun vedet oli jäässä
    • tärkeimmät: Vinkerlahti ja Hevoslahti
    • Höljäkän Suomala
    • Salmiin Tiikkajanlampi
    • Savikylän Hiisjärvi
    • vilkaimpina vuosina saattoi olla 3 kilpailut saman aikaisesti ja jokaiseen osallistui kymmenkunta hevosta.
    • v. 1925 laitettiin hanke kesäradan saamiseen Nurmekseen käyntiin, mutta se jäi toteuttamatta
  • Rekulan hevosnäyttely v.1850 oli Nurmeksen ensimmäinen hevosnäyttely
  • Nurmeksen hevosmahti alkoi horjua 1920 - luvulla ja johtoasema siirtyi muille seuduille
Pielisen naapurikuntien kilpailuhenki juontuu myös tähän, kun "talvella 1908 Lieksassa pidetyissä kilpa-ajoissa kaikki ensi palkinnot tulivat Nurmekseen. Toisinaan saattoivat kyllä naapuritkin käydä makselemassa kalavelkoja."

"Nurmekselaiset olivat eteviä hevosten tuntijoita ja osasivat pettääki toispaikkakuntalaista hevoskaupoissa. Niinpä oli Lipinlahden Antti Meriläinen myynyt 18-vuotiaan hevosen pälkjärveläiselle Koikkalaiselle viisivuotiaana. Tämä tapaus on samalla todistus hevoshoidon korkeasta tasosta, sillä huonoon ja loppuunajettuun hevoseen nähden ei petos olisi varmasti alkuunkaan onnistunut." - Nurmeksen historia s.62

Hevosmiehiä
  • Pöyhölän isäntä "Hevoskuningas" Pekka Immonen
  • Kirkkolan Antti Nevalainen
  • kauppias Mikko Koistinen
  • Rekulan Junnu Heikura
  • Hevoslahden Mikko Heikura, Junnu Heikuran isä
  • Haapapuron Olli Heikura, Junnu Heikuran veli
  • Valtimolta Eliel Engelberg, jonka vaimo eli Nurmeksen Kauppalassa.
  • Ylikylän parhaana hevosmiestä pidettiin Viiliilän Matti Tolvasta
  • Eläinlääkäri Elis Hänninen, joka vaikutti paljon hevosystäväinseuran toimintaan

lähde: Veijo Saloheimo - Nurmeksen historia (1953, sivut 204-206 ja 424-426)

4.12.2016

Kujangin hierinmylly 1959


https://museot.finna.fi/Record/pielinen.M011-32973

https://museot.finna.fi/Record/pielinen.M011-32975

https://museot.finna.fi/Record/pielinen.M011-32986

Valtimon Tavikosken hierinmylly

Ylikylä, Nurmes

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4248

Kuvaus
Ylikylä on vanha Vaara-Karjalan rantakylä, jonka tilojen sijainti periytyy 1600-luvulta ja jossa talonpoikainen rakentaminen ja kylärakenne on hyvin säilynyt.
Ylikylän tasapainoisen kylämaiseman elementit ovat sokkeloinen vesistö, laajoja näkymiä avaavat rinnepellot sekä niitä rajaavat metsät. Asutus on sijoittunut vesistöjen molemmin puolin muodostaen kaksi tiheämpää nauhamaista ryhmittymää kylätien varteen.

Ylikylän rakennuskulttuuri kerrostuu 1800-luvulta nykypäivään. Kumpareiden laella sijaitsevat tilakeskukset suurine pihapuineen. Kylällä on säilynyt useita perinteisiä pihapiirejä ja uusi rakennuskanta sopeutuu vanhaan, suhteellisen harvaan rakenteeseen. Perinteinen tilajaotus on säilynyt kylässä poikkeuksellisen hyvin ja kyläkeskuksessa lähes kaikki tilat ovat vanhoja kantatiloja. Alueelta on tehty runsaasti esihistoriallisia löytöjä.

Peltonäkymät ovat Vaara-Karjalan oloissa viljavat. Viljelyksiä elävöittävät laidunalueet ja huomiota herättävät myös rinneviljelyksiä halkovat komeat koivukujat.

Ylikylä on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.

Historia
Nurmeksen seutu kuului ennen 1600-lukua Venäjään; kirkollisesti Ilomantsin Pielisen kappeliin. Stolbovan rauhassa 1617 alue siirtyi osaksi Ruotsin valtakuntaa, jonka jälkeen alueelle siirtyi savolaisasutusta ja talomäärä alkoi nousta. Nurmes oli kaskialuetta ja kaskeaminen päättyi alueella vasta 1800-luvun lopulla.

YLE: Aunuksen Karjalaa Paatenessa

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/28/aunuksen-karjalaa-paatenessa

1989... Professori Pertti Virtaranta johdattelee tapaamaan kielisukulaisia Aunuksen Karjalaan. Rajan takaiset karjalaiset pitävät yhä yllä niin kieltään kuin muita perinteitään...

1.12.2016

hevoskärri v.1907

Nyt ku olen työharjoittelussa Nurmeksen museossa, saa aikalailla paikallista tietoa...



alkuperäinen kuva 

Nurmeksen hevosia tultiin kuulemma ostamaan pitkänkin matkan päästä ja jäällä pidettävät toriravitkin oli suosittua viihdettä.