26.11.2016

Sitä lokaalia moni tänne tuleva turistikin tulee etsimään

– Lisäksi olen sitä mieltä, että suomalainen kulttuuri on lähtökohtaisesti sekä kansainvälistä että lokaalia. Sitä lokaalia moni tänne tuleva turistikin tulee etsimään. Guggenheimia New Yorkissa vuosikausia seuranneena en myöskään ole nähnyt toiminnassa merkittäviä uusia avauksia, Rossi tukistaa.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/458285-kulttuurijohtaja-palasi-suomeen-ja-allistyi-ei-guggenheim-ole-mikaan-messias-vaan

Mikonniemen silta 1904



https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK4878_437

Leike Ylä-Karjalasta
Nurmeksen museolla kuvista pulaa 

leikkeitä Ylä-Karjalasta




Olen keral myös ruadokuotoksen kaut'i:
Olen mukana myös työkokeilun kautta:



20.11.2016

rahvahan -kko -kkö -piättezet 2

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2015/11/kko-kko-piattezet.html

-kko päätettä käytetty:
"Položeniâ vyborojh näh Karel'skojn ASSR raionnolojh, gorodskolojh, sel'skolojh i nos lkovolojh trudâŝolojn deputatojn sovièttojh" (Petrozavodsk 1939)

https://www.finna.fi/Record/jykdok.654828

Karel'skojn kièlen upražneniëjn sbornikka : nepolnolojl srednëlojl i srednelojl školil. 1 čuasti, Fonetika i morfologiâ (Petrozavodsk 1939)

https://www.finna.fi/Record/helka.2045909


korĺaskoi / koŕeĺkka / korlakko (/korlakka) = (Venäjän) karjalainen

3.11.2016

Turusen uuden kirjan "Kuokka ja kannel" kielikompromissi

"– Kielen kanssa oli pakko tehdä kompromissi ja kirjoittaa se niin, että muutkin kuin karjalankieliset sen ymmärtävät. Jos sen olisi kirjoittanut puhtaasti karjalankielellä, siitä ei olisi ottanut monikaan selvää, Heikki Turunen nauraa."
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kulttuuri/item/121474-heikki-turusen-uusimmasta-kirjasta-valittyy-rakkaus-karjalaisuuteen-ja-ortodoksisuuteen

"Karjalan kieli, joksi kutsutaan itämerensuomalaisen murrejatkumon itäisimpiä varieteetteja vepsän lisäksi, koki Suomessa torlakin kohtalon. Vaikka Karjalan ”laulumaiden” kulttuuri kelpasi – kielellisesti suomalaistettuna – kansallisen kaanonin rakennusaineeksi, karjalan puhujiin itseensä suhtauduttiin sotien välisessä Suomessa sivistyksellisenä ongelmana, jonka outo, venäläiseltäkin kuulostanut puheenparsi piti suomalaistaa. Koululaitoksen puitteissa karjala pyrittiin korvaamaan suomen normitetulla yleiskielellä." 
http://www.koneensaatio.fi/blogi/mita-meilla-on-varaa-pitaa-huonona-kielena/

karjalainen.fi: Heikki Turusen uusimmasta kirjasta välittyy rakkaus karjalaisuuteen ja ortodoksisuuteen

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kulttuuri/item/121474-heikki-turusen-uusimmasta-kirjasta-valittyy-rakkaus-karjalaisuuteen-ja-ortodoksisuuteen
Heikki Turusen uusimmasta kirjasta välittyy rakkaus karjalaisuuteen ja ortodoksisuuteen 
Kirjailija Heikki Turusta on aina kiehtonut Karjalan heimo, sen kieli, ortodoksinen uskonto ja tavat. Hän eli lapsuutensa Suojärveltä evakkoon lähteneiden siirtolaisten keskellä Vuonislahdessa ja kuuli heidän laulunomaista kieltään. 
Turusen mielestä karjalaisten kodeissa oli aina juhlallinen tunnelma, kun pirteissä paloivat ikonien edessä tuohukset. Karjalaisten tapa rukoilla ja tehdä ristinmerkkejä arjessa miellyttivät pientä Heikkiä. 
Turusen uusin kirja Kuokka ja kannel kertoo 1920- ja 1930-luvun karjalaisten elosta Suojärven Hyrsylän mutkassa. Kylään rakennetaan suojeluskuntatalo ja tsasouna, ja suota raivataan pelloiksi. 
– Siitä se kirjan nimikin tulee. Suojärveläiset tekivät hirvittävät määrät peltoa. Ja se sama jatkui täällä sodan jälkeen. Tilat raivattiin kylmään korpeen asutustiloiksi. 
Kirjasta välittyy vahva lukkarinrakkaus karjalaisuuteen ja ortodoksisuuteen. 
– Isä sanoi karjalaisia reikkalaisiksi ja nengosiksi heidän käyttämän nenga-sanan vuoksi. Nenga ruammo ja nengaleite eli näin teemme ja tällä tavalla. Pienestä pitäen minulla oli tapana mallata karjalaisten puhetta ja se meitä pikkupoikia myös huvitti. Se kuulostaa niin pehmeältä ja kauniiltakin, esimerkiksi: Hosbodi vihman luadi, Jumala sateen teki. 
Heikki Turunen on tehnyt valtavan taustatyön ennen kirjan kirjoittamista. Matka Hyrsylän mutkaan oli kuulemma hyvin valaiseva. Isä Vesa Takalan kanssa tehty matka vanhaan Valamoon vaikutti. 
Kirjan ihmiset puhuvat livviä eli aunuksenkarjalaa, jota puhuttiin Suojärvellä Hyrsyn mutkan alueen kylissä. Turunen osaa itsekin puhua karjalaa, mutta kirjan karjalankieliset lauseet on tarkastanut Timoi Munne. 
– Kielen kanssa oli pakko tehdä kompromissi ja kirjoittaa se niin, että muutkin kuin karjalankieliset sen ymmärtävät. Jos sen olisi kirjoittanut puhtaasti karjalankielellä, siitä ei olisi ottanut monikaan selvää, Heikki Turunen nauraa.

muuttuva karjalainen - Shemeikka

Juha-elokuvista
netin urbaanisanakirja: https://www.urbaanisanakirja.com/word/shemeikka/
shemeikka
8.1.2014
kiertelevä venäläinen kauppamies, laukkuryssä. Sanalla tarkoitetaan joskus myös ns. naistennaurattajaa.
"Shemeikka on karjalainen "don juan" , joka viettelee Marjan, Juhan vaimon. Marja tulee raskaaksi ja Shemeikka houkuttelee hänet mukaansa. Shemeikan kotipuolessa käy ilmi, että Shemeikalla on jonkin sortin haaremi. Shemeikka on siis suomalais-karjalainen Don Juan. (vastaus nettipalstan kysymykseen, mitä tarkoittaa shemeikka)"

katso myös ryssä-haukkumanimi 

YLE: Brittiklubi tilasi 12 000 pulloa luomuginiä Kiteeltä

YLE: Brittiklubi tilasi 12 000 pulloa luomuginiä Kiteeltä 
Kitee on jälleen saamassa mainetta alkoholinvalmistuksesta. Nykyaikainen menestystuote ei ole laiton pontikka, vaan vientiin menevä käsityöläis-gin..
Pientislaamo on toiminut muutaman vuoden maaseudun rauhassa Ruppovaarassa. Kiteeläinen gin on luomua ja vesi tulee omasta kaivosta. Sillä on kiinteät siteet paikallisuuteen, mutta markkinat ovat lähes täysin ulkomailla, kertoo Kalevala Ginin kehittäjä ja yrittäjä Moritz Wüstenberg. 
– Halusin tehdä jotain jossa yhdistyisi kiteeläisyys ja opintoni kemiasta. Ja pidän käsillä tekemisestä, selittää pontikkapitäjässä lukioikäisestä asunut saksalais-suomalainen Wüstenberg. 
Salainen luomuresepti 
Northern Lights Spirits on tehnyt myös vodkaa, mutta se on jäämässä taka-alalle ginibuumin myötä. Gin syntyi omana tuotekehityksenä ja osa reseptin ainesosista on salaisuuksia. Erottuminen on tärkeää markkinoille tultaessa.  
– Se on ainakin luomutuote, se erottaa sen ensimmäiseksi massasta. Ja makumaailmaltaan se on aika erikoinen, sitä on usein kuvattu pehmeäksi, jopa makeaksi. Ja se on paikallista pientuotantoa, joka tuntuu vetävän. 
Kilpailu vaatii kilpailuja 
Wüstenberg on osallistunut juomillaan kansainvälisiin kilpailuihin ja menestystä on tullut. Sitä kautta puolestaan on tullut näkyvyyttä, joka on avannut markkinoita. 
Pienvalmistaja ei voi kilpailla mainosbudjeteilla alkoholibisneksen maailmanjättejä vastaan, mutta alkoholijuomissakin jyllää käsityöläisbuumi. Vastikään brittiläinen käsityöläisginejä jäsenilleen välittävä klubi tilasi 12 tuhatta pulloa Kalevala Giniä ensi helmikuun kerhopakettiin. Pientislaamo pyörii täydellä höyryllä, sillä urakka on yhden työntekijän yritykselle suuri. 
– Sukulaiset on kutsuttu joulunviettoon pullottamaan giniä, kertoo äitinsä suvun kesäpaikasta oman kodin laajentanut Moritz Wüstenberg. 
Maailmanmarkkinat ovat kotimarkkinat 
Alusta saakka yrittäjä mietti lähinnä alkoholin vientimarkkinoita. Ovi onkin jo aiemmin auennut laivoille ja Saksaan, Kanada ja Tanska ovat listalla myös. 
– Kotimarkkinat ovat Suomessa aika rajalliset ja on myös oma Alkon monopoli. Se rajoittaa tätä kotimaista myyntiä. Toisaalta myös tällä saa Suomelle kasvua ja etenkin myös Pohjois-Karjalaa saadaan vietyä maailmalle, kertoo kotiseutuhenkinen 28-vuotias ginivalmistaja. 
Suomalais-saksalaiselle viinatehtailijalle kansainvälisyys on itsestäänselvyys. Silti hän haluaa pitää sekä kotinsa, että yrityksensä maaseudulla. 
– Jos pitää laajentaa, niin pitää miettiä missä. Täällä Pohjois-Karjalassa kuitenkin varmasti. Viihdyn täällä, on hyvä ympäristö ja hienoja ihmisiä. En ole täältä lähdössä mihinkään, kertoo kiteeläinen ginimies. 

2.11.2016

Kegriä


“kegri” in Karelia is similar to halloween. But it was saturday prior to October 26 aka. “kegrišuavattu”

“kegri” means orginally forest’s wicked “haltija” / spirit. but through time it became practice to man wear scary costume in kegrišuavattu..

- in kegrišuovattu, ball of flax or hemp is presented to the window.
- people ate “talkkuna” in kegri

”Sieluinpäivän iltana eli kekri-iltana naapurit kutsuivat toisiaan vieraiksi, lihaa syötiin ja viinaa juotiin ja yönvalvojaisia piettiin. Painittiin ja veisata völlötettiin.” - Valtimo

“Night of the souls’ day ie. kegri-evening, the neighbors called each other as guests, we ate meat and drank liquor and we stayed all night Wrestling added and songs was sung.“ - from Valtimo (note: meat was feast food back then…everyday food was fish and vegs)


Asko Kuittinen's photo
https://www.facebook.com/Asko.Kuittinen.kuvat/photos/a.1486285268280225.1073741828.1486281318280620/1783166925258723/?type=3

------------------------

http://raggarimorsian.fi/blogi/nurkkatansseja-ja-naamiaishuveja-katso-miten-nurmes-irrotteli/