30.10.2016

Do KBDs make good family dogs?


Do Karelians make good family dogs?
As remarkable as the KBD’s instincts for protecting and hunting is their capacity to make wonderful companion and family dogs.The Karelian Bear Dog is a discerning dog, not immediately friendly with strangers. Socializing your Karelian to other people and animals can begin at an early age, and yet your Karelian will remain a protection dog that will reliably alert at a possible threat.
Cats and Karelians?
You might be surprised to know that we raise our Karelian Bear Dogs with Maine Coon cats. Just as our Karelians are instinctively gentle around children, so do they innately respect our feline family members.”
http://www.karelianbeardog.us/

Nastakengät


29.10.2016

ryssä -haukkumanimi

Agricola-keskustelupalstalla on taitettu peistä ryssävihasta. Tässä pätkelmä erään keskustelijan puheenvuorosta: ”Se, että venäläisiä puhutellaan ryssäksi ei vielä todista ryssävihasta sen enempää. Toisille ryssä on hyvinkin neutraali ilmaisu venäläisestä tai aiemmin neuvostoliittolaisesta sotilaasta.” - http://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/vesa_heikkinen/ryssia_ryssitella_vihata.9175.blog

Nurmeksen näyttämötaide



https://sites.google.com/site/nurmeksennk/historia

http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/fi/aineistot/kuvakokoelmat/pohjois-karjala/maaton-kansa-n%C3%A4ytelm%C3%A4st%C3%A4-0

http://www.hs.fi/kotimaa/a1453875635392

karjal.fi: Karjal Žurnualu - Europan Nevvoston komitiettu tugou Karjalan Kielen Seuran esityksii

http://www.karjal.fi/verkolehti/2016/10/europan-nevvoston-komitiettu-tugou-karjalan-kielen-seuran-esityksii/
Europan Nevvoston komitiettu tugou Karjalan Kielen Seuran esityksii
EN:n kanzallizii vähembistölöi koskijan ramkuyleissobimuksen täytändähpanemistu valvoi neuvvuoandai komitiettu (Advisory Committee) julgai ligakuun 14.päivy oman Suomie koskijan raportan. Täs dokumentas käzitelläh mones kohtas sežo meijän muan karjalankielizen vähembistön dieloloi. Raportan mugah karjalankielizien stuatussas on tapahtunnuh progressua erähäs vuvves. Valdivon tuven suamine elvytykseh, verkolehten valdivonabu da karjalankielizen uudizien algamine YLE:s ollah tämänluaduzii progressuaskelii. Samoiten kerrotah äijällizes ruavos kudai on jällel kuni ei karjalazii pietä  muga hyvin kui muuloi kanzallizii vähembistölöi. Komitiettu registiiruičigi omah raportah pozitiivizes henges KKS:n kohendusehtotukset konstitutsien sellityksen tarkendamizes zakonanluadimistu kohendamal da kielen da kul’tuuran elvytysohjelman todevuttamizes. Täh liittyjen kummeksittih, ku školaopastukses karjalan- da ven’ankielizien gruuppusuurus on ainos vie kuuzi, čiganoin da saamilazien kaksi opastujua. Sežo seuran hätken ajettuloi ezityksii karjalazien sijas olijan suamizes valdivon kielidieloloinsoviettukundah da etniellizien välilöin soviettukundah kannatettih rekomendatsiiozas.
Europan Nevvoston vähembistökielii da kanzallizii vähembistölöi suojelijat sobimukset lähtetäh sit, ku kai progressu tapahtuu vähembistölöin ajajes sidä iče. Nimit kanzoinvälizet sobimukset, kanzallizet zakonat, virguniekkoin miärävykset, virguniekkoin komitietat libo soviettukunnat ei yksinäh voija suojella libo elvyttiä kielii libo kul’tuuroi. Vähembistölöil pidäy iče ruadua tai ruado da valvuo kovah omii eduloi. Suomes i sežo karjalazien keskes erähät hengizet laškat ristikanzat uskotah, ku vähembistölöile kuulujat ruavot voijah ulgostua ezim. virguniekoile. Tämä on vagavu viäryspiätelmy.

23.10.2016

Töherrys – Päivännouzu-Suomen koirii


Film'u: Lieksa! (2007)


Film'u starinoi Koppeloin tiekundu-suurperehes, mi on heimonkantua Ven'an imp'pien Romanoviinke. Film'uo kaččotah kielettömän Kasperan nägökolkas, mi Koppeloin brihat näppäs ku oli pahanruados.

Algukodos nakattunu Koppeloin heimokundu häippäi, a pala reissau Lieksan linnua kohti. Reissun varrel heidy vastah tulou pahandorogal ollu heimolain'e, mi ruadi film'an yhteny antagounistanu. Ta heimontainoit tulou nägyvikse.

Iče pikkumielizeny olin innokas ku se oli filmattu susiedukunnas Lieksan Kolil, a mie olen nägöjäh huono kaččomah suomelazii film'oi ku mieli ei malta kaččuo film'uo...

Suojärvi 1920

kaski-linjaa


"Häidenvietto Karjalan runomailla" - 20-luvun videolta

22.10.2016

KLW Shadow of Mordor - Lord of the Rings Online

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/10/the-lord-of-rings-beyond-movie-english.html

leike - Ylä-Karjala: Kielenhuoltoa karjalaisittain


karjal.fi: Karjal Žurnualu - Etnokul’tuuras, elvytykses da kielen siirrändäs II

Elvytyksen aigu? 
Nevvostoliiton langettuu, libo jo vähä sidä enne, karjalazet ruvettih pagizemah karjalan kielen elvyttämizes da karjalan kielenvirrallizes stuatusas. Suomes voinan jälgeh, poliittizen ohjavon periä, äijät niilöisgi karjalazis, kuduat enzimäzenny kielenny kois opastuttih karjalan kieli, piettih sidä tolkuttomannu suomen kielen murdehennu. Vastevai vuvvennu 2009 prezidentan käskyl karjal kirjaimellizesti ližättih niilöin kielien joukkoh, kudamih soveldetah EN:n vähembistökielien peruskirjua. Ven’a enzimäi meinai, ga sit jätti hyväksymättäh mainitun peruskirjan. Parluamentas karjalua ei hyväksytty Karjalan Tazavallan virrallizekse kielekse. Äijän energiedy da aigua mollembis mualois eläjät karjalazet ollah menetetty tyhjäh toruandah murdehis da kirjakieles. Se haittuau kielioigevuksien ajandua. Muitegi poliittine atmosfieru on muuttunuh vaigiembakse virrallizen stuatusan kohendamizeh nähte. Onnuako karjalazet ičegi ollah omaksuttu valdivollizes da kiriköllizes vallaspäi jo moni sadua vuottu tarittu oppi, ku karjal ei päi kul’tuurukielekse eigo tozielokseh – se pädöy vaiku nostalgiiruičendah. Etnokul’tuuras “oma” kul’tuuru on sivottu loittonijah mennyöh aigah da sidä kačotah jo toizes erikielizes kul’tuuraspäi. Nen­ga kieldy tarvitah identitiettah, toizis eroittumizeh, ei kommunikatsieh. Sendäh ei ole välii min verran kengi sil maltau paista da äijängo on pagizijua. A etnokul’tuuralline pruaznuičendu ei elvytä, se on vaiku oman kul’tuuran menettämizen sururuaduo. Sendäh valdukul’tuuraspäi etnokul’tuurua kačotah myödymielel da kiitelläh sen čomuttu, da valatetah krokodiilan kyynälii pagizijoin vähyös. 
Ruadua pidäy 
Nygöine aigu ei ole, ei Suomes eigo Karjalas, suobei karjalan kielen elvyttämizele. Ga se ei tarkoita, ku nimidä ei suas ruadua. Karjalaine sananpolvi sellittäy hyvin pattevuon printsipan: “Kezäl ei kergie, talvel ei targie”. A konzu pihal on vilu tuuli libo kova pakkaine, silloi pidäy ruadua pertiruadoloi, ku sit kezäl kergies ruadamah piharuavot. Nygöi on hyvä aigu ruadua kieliruaduo. 30-luvun kieliruado pädöy ezimerkikse, kunnivo Ahtiale da Bubrihale! A toine sananpolvi sanou: “Samas virras ei voi kylbie kezoidu kahtu kerdua”. Kaheksaskymmenes vuvves muailmu on äijän muuttunuh. EN:n vähembistökielien peruskirju da ELDIAn eloivoimažusbaroumetru hyvin vihjatah, midä elvyttämizeh niškoi pidäy ruadua. Ga on eräs olevahkoine ero 30-luguh: täl välil kielensiirrändyčieppi katkei. Silloi vahnembat vie paistih lapsien kel karjalakse, da ruadoaigah buabat da died’oit kačottih lapsii. Sit kiellettih lapsile karjalakse pagizendu. Nygözil nuoril muamoloil da tuattoloil, kuduat toinah opastuttih karjalan kieldy yliopistos, ei ole karjalan kielisty lapsuttu eigo mustuo, kui paistah lapsien kel da kui lapset keskenäh paistah. Tovellizet kielipezät toinah voidas täs vähäzen nevvuo. Kieličiepil pidäy jatkuo lapsuos vahnuoh, sugupolvel toizele, da kaikenigäzil kielel pidäy eliä täs aijas. Kielen hävittämizeh niškoi on äijän ruattu, sendäh tuhottuu ei sua kerras kohendua. Se pidäy tiediä. Pidäy ellendiä oma tilandeh da omal vuitil kiändiä suundu. Sit toinah kahten- kolmenkymmenen vuvven peräs karjalan kieli on kiändynyh nouzuh, hyvin eläjäkse kielekse. 
Lähte: Oma Mua, Martti Penttonen

21.10.2016

karjal.fi: Karjal Žurnualu - Etnokul’tuuras, elvytykses da kielen siirrändäs


Etnokul’tuuras, elvytykses da kielen siirrändäs 
Tämä Martti Penttosen luajittu kirjtus ezmäi piäzi ilmah Omas Muas sendäh, ku ezim. histourii on kirjutettu KT:h niškoi 
Etnokul’tuuru ei opasta eigo elvytys elätä kieldy. Etno­kul’tuuruozutukset voijah innostua ulgomualastugi lähembi tuttavumah täh kul’tuurah, a pajoloin kuundelemine libo pajattamine värikkähis sovis sanoi ellendämättäh ei tuvva kielenmaltuo. Ku opastuo kieli, pidäy roita libo hätken eliä nengomas kieliymbäristös libo muite vagavah opastuo sih kieleh. Kielidokumentoin vuoh on opastuttu nengomuagi kieldy, kudamal jo ei ole ni yhty pagizijua! A hyvin organizuittugi kielen opas­tandu da elvytys ei pietä kieldy hengis, ku sidä ei suadanne juurrutettuu käyttökielekse rahvahan elagah da kieli ei ruvenne siirdymäh sugupolvel toizele luonnollizeh tabah. 
Karjalan kieli on vie aiga suuri kieli muailman kielien joukos, a nygöi vahnembas piäs kuolou  enämbi pagizijua migu rodieu uuttu pagizijua. Ongo karjalan kieli vällän pakundan tilas?  Karjalazen rahvahan paginois erähiči kuuluu, onnuako elämänkogemuksen periä, ku karjalazet ollah omaksuttu kuolijan rahvahan rouli, mih ičel ei ole valdua. “Myö školah lähtimmö, yhty sanua emmo ven’akse maltanuh. Meidy ainos čakattih, mikse emmo malta ven’akse. Emmo malta, ku elimmö karjalan kyläs, yhty ven’alastu ei olluh. Sit školas opastuimmo ven’akse. A nygöi uvvessah čakatah, mikse pagizetto ven’akse, paiskua karjalakse…” Kuibo täh on tuldu? 
Vähäzen histouriedu Enzimäzen muailmanvoinan tölmändöin keskes Suomel ozavui irrota iččenäzekse valdivokse. Karjalazet, vienalazet edunenäs, duumaittih luadie Karjalasgi valdivo – oldihhäi karjalazet silloi vie Karjalas enimistörahvas. A Trotskoin käskyn al ruskei armii luadi tyhjäkse net huavehet. Nenga kaksi – kolmekymmentuhattu vienalastu pagei Suomeh – suomelastumah. 
Karjal sai suomelazet johtajat, kuduat ei hyväksytty karjalan kieldy, a miärättih suomi karjalazien kielekse. Luadogan pohjaspuoline Raja-Karjal jäi Suomeh da Suomi rubei kiirehel kehittämäh industriedu da suomelastamah karjalazii. Toizes muailmanvoinas Nevvostoliitto otti tämän alovehen, ga karjalaine rahvasbo ei tahtottu jiähä Stalinan alle, a pajettih Suomeh – suomelastumah diasporas. Vuodeh 2009 suate virralline Suomi ei tahtonuh ni tiediä karjalan kielen olemasolendas. Ven’an Karjal vähästy enne tostu muailmanvoinua sai nähtä terrorua, a suomelazen johton likvidiiruičendan jälgeh karjalan kielel oli lyhyt “kulduaigu” – silloi karjalan kieldy kiirehel kehitettih, kirjalližuttu painettih da kielel oli virralline stuatussu ven’an rinnal. Voinan jälgeh karjalaine rahvas sai jiähä kodirannale, ga ilmai oigevuttu omah kieleh. Heijän keskeh siirrettih äijän ven’alastu, ukrainalastu da valgoven’alastu, nygöi tavoittehennu oli luadie homogeenine ven’ankieline nevvostorahvas. Protsesan eistämizekse vie karjalazet “perspektiivvattomat” kylät vägehes tyhjendettih da karjalankielizet rahvas siirrettih suurembih keskuksih – ven’alastumah. Vaiku paikannimet da kommunizmal väritetty etnokul’tuuru suadih jiähä mustoittamah kandurahvahas. Nenga etnokul’tuural ozutettih muule muailmale, ku Nevvostoliitto kunnivoiččou vähembistö rahvahii. Suomen da Ven’an kanzal­ližuspoliitiekan 1900-luvul voi summendua kyzymykseh: “Andakkua meile mečät da järvet, myö annammo teile kielen da identitietan!” Ga eihäi sidä ni kyzytty – ainavo oigei vastavus oli “Annammo!” Omas kieles da identitietas luobumine merkitäh Europan Nevvoston (EN) vähembistökielien peruskirjan (Sobimus 148) da Kanzoinvälizen Ruadojärjestön (ILO) kandurahvahien oigevuksii koskijan sobimuksen (Sobimus 169) oigevuksis luobumistu. 
Lähte: Oma Mua, Martti Penttonen

Film'u: Kalevala - Uusi Aika (2013)


En nähny monikul'tuuru kriitiekkua täs film'as...

En karjal'azkaččojanu pysty kaččomah Kalevala - Uusi Aika -film'ua ilmai što mieles šeikuičči ”suomekot paheksuu ruočikoi (ta karjalkoi)” ta välil nousi ”isänmaallisuus” - se ”isänmaallisuus” mi valtas Karjal'an ta kus ei ole ”karjal'azuttu" (kaččo ezim. Wikipediin Sarkasota ku suomelazet suvaiččou Talvisodas ta Jatkosodas pagizemizes).

Ta ”pyhä-kaleval'azus” on ičeluadittua... Ga täsgi on Pohjolan izändy jätätty iäreh..

...Suur-Suomelazet ei ellendä omua himuo ta kui se kuvastuu. Loppu vuoropaginas ”Kun tulemme yhdeksi” libo muu häippäi.

Ta laihinavus keskisuomelazes "Kalevala - Uusi Aika on puheenvuoro suomalaisen identiteetin puolesta" pidäy paikkua..

Film'as pagistih suomie, välil runomiäränmoizesti. Kohtavuksis oli välil sterejotyyppiziin vuoropaginoi...

Ennakko http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/10/uusi-aika.html

itse-esittely

Itse olen huomannut Nurmeksessa, kun puhutaan suvuista se tarkennetaan vielä tiettyyn paikkaan Nurmeksessa. "Se on [sen suvun], [tuon paikan] poikia" - myös [kenen poika] elää vielä vanhempien puhekielessä.

Nurmesha kuului kaski-suurperhe alueeseen - http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/10/itasuomalainen-suurperhe.html

19.10.2016

Itäsuomalainen suurperhe

Itäsuomalaista suurperhettä on verrattu Itä-Eurooppalaiseen / Aasialaiseen perhejärjestelmään
"Itäsuomalainen suurperhe ei ollut mikään poikkeusilmiö. Se oli osa laajaa itäistä perhejärjestelmää, joka oli tyypillinen Venäjällä ja muissa Itä-Euroopan maissa. Kiinassa ja Intiassakin oli saman tyyppinen perhejärjestelmä," - tutkija Kirsi Sirén 1999
Eastern Finnish / Karelian extended family was part of eastern family system. paralleled to Eastern European / Asian family like chinese or indian.
"Esiteollisen ajan suurperhe, jossa useat avioperheet asuivat yhdessä, ei yleisyydestään huolimatta kelpaa alkuperäiseksi perheen malliksi, sillä se oli yleinen lähinnä Itä-Euroopassa, kun taas Länsi-Euroopassa useimmat ihmiset ovat tunnettujen tietojen mukaan asuneet yhden avioparin perheissä. Suomessa asian laita oli samalla tavalla, eli perheet olivat länsiosissa maata pienempiä ja suurperhe yleinen lähinnä Itä-Suomessa, mutta lähinnä suurperheiden esiintyminen on liitetty vaikeisiin tuotanto-olosuhteisiin, etenkin työvoimaa vaatineeseen kaskiviljelyyn, joten tämä perhemuoto yleistyi lännessäkin aina esim. katovuosien korvalla, mutta hävisi taas nopeasti parempien aikojen koittaessa. (Takala, P. 1993, 577-578) Hyvin samanlaisia päätelmiä esittää myös Jallinoja (1985, 62-64), joka toteaa suurperheen olleen selkeästi itäsuomalainen ilmiö ja alkaneen instituutiona hävitä 1800-luvun kuluessa, kun suurperheille ominaista maan yhteisomistusta alettiin syyttää tehottomuudesta ja kun metsiä kuluttavaa kaskiviljelyäkin kohtaan alkoi kohdistua yhä suurempaa arvostelua." http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/opett/pg/kontturi/3.htm
"V:n 1820 henkikirjain mukaan eli yhtiömies talossa tavallisesti vain oman yksityisperheensä kanssa. Mutta yhtiömieenkin perhe saattoi helposti paisua suurperheeksi ja joskus mainitaan yhtiömiehen luona hänen vanhempiaan, veljiänsä, sisariansa ja muita omaisiansa, kotivävyjä, jopa ottolapsiakin. Näissä tapauksissa oli yhtiö täydellinen perhe-, jopa suurperheyhtiö." - Väinö Voionmaa: Suomen karjalaisen heimon historia, Helsinki 1915, sivut 437-447. 
  1. heimohmo - eri sukujen yhteisö, suom. heimo
    • ei tarkoita että he puhuivat samaa kieltä vaikka kuuluivat samaan heimoon
  2. heimo - suom. suku
  3. heimokunta - suku jakaantuu pienempiin haaroihin muodostaen sukuryhmiä
  4. pereh - suurperhe
http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/10/perinne-vs-perinne.html

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2016/01/perinteisen-karjalaistalon-hierarkkia.html

Kui äijästi suuri pereh ottau ozua kaleval'azeh perindön säilymizes??


http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/opett/pg/kontturi/3.htm
http://vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/30.huhtikuu/FAMI1799.HTM

TIETOKIRJALLISUUTTA SUURPERHEESTÄ
  • Suuresta suvusta pieneen perheeseen : itäsuomalainen perhe 1700-luvulla - Sirén, Kirsi (1999)
  • Vienankarjalainen perhelaitos 1600-1900 - Pöllä, Matti (2001)
  • Suurperhe karjalaisessa työyhteisössä - Karjalainen suurperhe sosiaaliantropologian ja sosiaalipsykologian valossa - Kalevi, Piha (1964)
  • Uusi suurperhe - katiska vai turvaverkko? - Aukia, Pekka & Manninen, Kirsti (1999)

Film'u: The Revenant (2015)


Film'u sijoittuu aigah ku amerikkalazet oli toras amerikoinke. Film'an protagonistu Hugh Class joutuu kondien rauhnukoimakse ta menettäy puol'amerikko-poigans ku häjen denganperäs olevu ruadoratanu tappau tämmän.. Ta ei avuta ku amerikoin piälikkö on heijän peräs eččimäs tytärtäh..

Film'u oli välil hil'l'as - ku se kesti 2 čuasuu ta 36 minuuttua - ta mieli ei maltanu pysyö film'as. Tiemu ei ollu kebjie ta se oli karuo kačottavua välil..

Film'u keskittyi amerikkalasten välilöih, ei amerikkoih - ta sit pagistih amerikoin, frantsien ta englien kielil.

Film'as oli amerikoin versii kylys.

18.10.2016

karelo-kalevalian in suit


karjalainen puvussa / suit design

halusin piirtää vaan puvun...

karelo-kalevalian in suit

YLE: Tutkii hyväs mieles: ”Livvinkarjalankieline Wikipedii on suuri askel kielen kehittämizes”

http://yle.fi/uutiset/3-9234082
Tutkii hyväs mieles: ”Livvinkarjalankieline Wikipedii on suuri askel kielen kehittämizes” 
Internetan avvonazen tiedosanakniigan Wikipedien kirjutuksii nygöi voibi lugie sežo livvinkarjalakse. 
Karjalankielizien radivouudizien lugii Natalia Giloeva (Hiloin Natoi) on hyväs mieles livvinkarjalankielizen Wikipedien kirjutuksis, kudamii on jo läs 3200. Ližiä kirjutustu tulou alalleh.
Livvinkarjalankieline Wikipedii on suuri askel meijän vähembistökielen kehittämizes da elvyttämizes.
NATALIA GILOEVA
Vaste päivän valgien nähnytty karjalankielisty Wikipediedu (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toizeh palveluh) on päivitetty kaikkiedah piäl suan hengen väil. 
Livvinkarjalankielizes Wikipedies löydyy kirjutustu ezimerkikse muantiijos, kul’tuuras da kirjalližuos. 
Giloeva ruadau Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan tutkijannu da opastajannu sego toimiu Kiännä-projektan koordinuattorannu. 
– Livvinkarjalankieline Wikipedii on suuri askel meijän vähembistökielen kehittämizes da elvyttämizes, sanou Giloeva hyväs mieles. 
Pluanois on kiändiä Wikipedien kirjutuksii sežo varzinaskarjalakse da lyydikse.
Yle zavodi karjalankielizet radivouudizet tuhukuus 2015. Uudizii karjalakse voibi kuunnella Yle Arienas sego Yle Uudizet karjalakse -verkosivuloil. Yle Uudizet karjalakse -saital voibi sen ližäkse lugie karjalankielizii uudiskirjutuksii. 
Karjalan kieli tulou sežo socializeh medieh. ”Ven’alazen Facebookan” Vkontakte:n interfeissua on ruvettu kiändämäh vienan- da livvinkarjalakse.

https://olo.wikipedia.org/wiki/Pi%C3%A4sivu 

Nurmekselazperäzii Talentas

17.10.2016

YLE: "Ihan samanlaisia jääräpäitä" – Kansaluonne näkyy alkuperäisroduissakin?

http://yle.fi/uutiset/3-8862405

"Ihan samanlaisia jääräpäitä" – Kansaluonne näkyy alkuperäisroduissakin?
Suomen maaperällä on kansan lisäksi elänyt jo tuhansien vuosien ajan kotieläimiä, joita on jalostettu soveltumaan ihmisten tarpeisiin. Näissä alkuperäisroduissa vaikuttaakin olevan samoja stereotyyppisiä luonteenpiirteitä kuin niiden omistajissa.
.
.
.
Varsinaista tutkimusta aiheesta ei ole tehty, mutta Luonnonvarakeskuksen professori Juha Kantanenkaan ei tyrmää ajatusta samoista luonteenpiirteistä.
– Voi siinä olla vinhaa perää, koska on pitkä yhteinen historia. Ihmiset ovat voineet tiedostamattaan valita samantyylisiä eläimiä, koska on tarvittu olosuhteisiin sopivia eläimiä.
Kantanen mainitsee karjanjalostaja Tatu Nissisen kirjoittamasta jalostuskirjasta 1900-luvun alkupuoliskolta, jossa käsitellään itäsuomenkarjan jalostamista.
– Nissinen ihmetteli ja pohti sitä, että minkä takia Itä-Suomen lehmät ovat kirjavia ja Länsi-Suomen yhtenäisen punaruskeita. Hän päätteli, että se johtuu kansojen luonteista. Länsi-Suomessa ihmiset ovat vakaita, eivätkä reagoi niin voimakkaasti ja tunteella kuin vaikkapa karjalaiset. Eli tavallaan ihmisten luonne näkyi hänen mielestään siinä, minkälaisia lehmiä he halusivat ja valikoivat.
.
.
.

kyyttö-kaski (töherrys)


uhanalainen itäsuomenkarja ja pellon kaskeamista - itäsuomalaista maalaismaisemaa (...perinteistä)

endangered eastern finncattle and kaski-field - eastern finnish farmscape.

pellon kaskeamisesta http://tonitimonen.deviantart.com/art/Eastern-Finnish-East-Karelian-ryefield-638562204

Itäsuomenkarja (aka. “kyyttö”, eng. eastern finncattle)

  • Eastern Finncattle is Finland’s oldest cattle breed
    • recognized as a separate breed in the 1890s.
  • in 1900s, Finland tried to make strong milk-breed combinating all finnish cattles (Eastern-, Western- and Northern Finncattle) to one breed. Länsisuomenkarja (Western Finncattle) was chosen as main breed, and Eastern Finncattle bulls were disposed from semen collection centers in 1970s, and centers didn’t give farmers bulls’ frozen semen even though they asked it.
    • now breed is endangered.
  • big part of breed is in private ownership.
  • known for their health, tenacity and longevity.

töherrys 17102016


Kormi - Karelian Bear Dog

13.10.2016

karjal.fi: Karjal Žurnualu - Mieldykiinnittäjii tutkindutuloksii Oulun alovehen karjalankielizis

http://www.karjal.fi/verkolehti/2016/10/mieldykiinnittajii-tutkindutuloksii-oulun-alovehen-karjalankielizis/
Mieldykiinnittäjii tutkindutuloksii Oulun alovehen karjalankielizis 
Niina Kunnas, suomenkielen dotsentu da lektoru Oulun yliopistos tutkiu parahite karjalan kieldy pagizuttamal ristikanzoi da luadimal nabl’udeenieloi. Kunnas on hämmästynnyh sit, ku Oulun alovehel on äijy ristikanzua, nuoriigi, kudamat maltetah paista karjalakse. Karjalakse pagizijat ollah valduozin vuvvennu 1920 Vienaspäi pajennuzii libo heijän jälgipolvii dai omil juuril rajakarjalazii, kudamat evakujiiruittih Muhoksele. Sie on kielen säilymisty avvutannuh Kunnaksen mugah se, ku kai Salmin Käsnäsellän eläjät evakujiiruittih samah paikkah. 
Kunnaksen tutkindas on keral livvikse, suvikarjalakse da lyydikse pagizijoi. Tutkii iče maltau paista vienakse da ellendäy livvii. Hänen mieles karjalan kieli on kielihistouriellizes nägökulmas mieldykiinnittävy. Se avvuttau ellendämäh suomen kielen histouriedu, sanou Kunnas da andau ezimerkin: suomekse sanommo pysyä da pystyä, karjalakse sanotah pisyö da pistyö. Vahnu algutavu on sit säilynyh. 
Karjalakse pagizijoi on Suomes nenga 5000 da karjalan kieli on yksi ei-alovehellizis vähembistökielis. Karjal on toven suuri kielivähembistö Suomes, ku sidä verratanneh hos saaminkieleh, mainiččou Kunnas. 
Lähte: Kaleva, Anna Ovchinnikova, suomen kielen opastui Oulun yliopistos

kielen puhuja määrästä: http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Karjalaa-osaavien-yhteis%C3%B6-on-suuri/366202

satunnaisidea vs todellisuus


karjalainen.fi: "Minusta tulee karjalankielinen räppäri" - 8-vuotias Rasmus jakelee nimmareita levyn kanteen

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/119419-minusta-tulee-karjalankielinen-rappari-8-vuotias-rasmus-jakelee-nimmareita-levyn-kanteen
"Minusta tulee karjalankielinen räppäri" - 8-vuotias Rasmus jakelee nimmareita levyn kanteen 
”Poččizie muamoin oumma kaikin eli porsaita äidin oomme kaikki” kajahtaa komeasti Lindusten laulamana Kuntalaisten talon kerhotiloissa Valtimolla joka torstai-ilta.
Suomessa ainutlaatuinen lasten karjalankielinen muskari Linduzet on aloittanut kolmannen kauden. Tällä hetkellä muskarissa laulaa 14 laululintusta. Heitä ohjaavat opettajat Raija Kokkola ja Minna Korkatsu. Molempien kotikielenä on varsinaiskarjala, jota puhuttiin Suojärvellä. 
– Karjalan kieltä elvytetään nyt kovasti Suojärvi-seuran toimesta. Nämä lapset varmasti puhuvat kieltä vielä 50 vuoden päästä, ja joillekin siitä voi olla hyötyä jopa tulevassa ammatissa. Meillä on nyt Valtimolla siitä erikoinen tilanne, että muskariryhmiä on nyt kaksi ja kohta varmaan kolme, Raija Kokkola iloitsee. 
Viime keväänä Linduzet levytti Ängyrä Vängyrä -levyn. Levyn laulujen käännöstöistä vastasi valtimolainen karjalankielen puhuja, kirjoittaja ja kääntäjä Fed´an Paussu eli Paavo Harakka. 
– Tämä on sitä karjalaisen kulttuurin eteenpäin viemistä parhaimmillaan. Lapset imevät uusia asioita kuin sienet ja kilpailevat siitä, kuka muistaa eniten karjalaisia sanoja, Minna Korkatsu sanoo. 
 Kahdeksanvuotias Rasmus Siira on ollut mukana aivan muskarin aloituksesta lähtien. Tällä hetkellä muskarissa ovat myös Rasmuksen veli ja kaksi siskoa. 
Isä ja äiti ovat myös innokkaasti harrastuksessa mukana. Kolmessa vuodessa Rasmus on oppinut paljon karjalankielisiä lauluja, ja vapaa-ajalla hän voi puhua karjalaa isovanhempiensa kanssa. 
– Minä sanoin jo silloin alussa, että minusta tulee karjalankielinen räppäri, ja niinhän minusta tuleekin, Rasmus nauraa. 
 Vaikka Linduzet käy usein esiintymässä ja on jo levyttänytkin, Rasmuksen mielestä se ei ole raskasta. Nyt hän voi jo tottuneesti antaa nimikirjoituksenkin levyn kanteen. 
– Mukavinta täällä on laulaminen, kavereiden kanssa leikkiminen ja riehuminen, Rasmus tuumaa.

12.10.2016

itäsuomalainen-itäkarjalainen ruispelto päivitetty

First you cut down trees in June-July.

Cut branches and better logs went for kaski. Bad ones for burnwood.
You let kaski-logs stay to next summer and burn then.

For plowing you used tools as “astavu” and “kaskiadru” Plowed field is now called “huuhtu.”
in end of August, you plow huuhtu with astavu and put rye seeds to ground.
Then you use kaskiadru to plow huuhtu again and let it stay to next year.
Then you can harvest huuhtu. This is field’s third year.

- it took three year to make ryebread.



11.10.2016

perinne vs perinne

http://yle.fi/uutiset/3-9215706

"Karjalassa oli ennen sotia myös yhtiömuotoisia suurperheitä, jotka omistivat maata ja viljelivät sitä. Niitä verotettiin yhtiömuotoisesti." - WIKI

kuvaus vuodelta 1910
Karjalainen suurperhe

  • Isäntä johti miehiä ja emäntä johti naisia
    • Isäntä oli korkeammalla kuin emäntä, mutta emäntä ei vaihtunut kun isäntä kuoli tai ainakaan heti..
  • tyttäret oli alempana kuin miniät kun tyttäret lähtivät talosta.
  • Muut toimivat vanhuusjärjestyksen mukaan. Työt jaettiin sukupuolen ja iän mukaan.
  • Pahimmat olot oli piialla ja ”kotavävyllä”
    • Kotivävy asettuu tavallisesti asumaan ja hoitamaan vaimonsa kotitaloa tai -tilaa. Näin käsite liittyy etenkin maatalousyhteiskuntaan suurperheineen tyypillisemmin kuin kaupunkimaisen elämäntavan ydinperheisiin. Kotivävyn saaminen taloon oli tärkeää, jos talon omista pojista ei ollut saatavissa uutta isäntää.
V:n 1820 henkikirjain mukaan eli yhtiömies talossa tavallisesti vain oman yksityisperheensä kanssa. Mutta yhtiömieenkin perhe saattoi helposti paisua suurperheeksi ja joskus mainitaan yhtiömiehen luona hänen vanhempiaan, veljiänsä, sisariansa ja muita omaisiansa, kotivävyjä, jopa ottolapsiakin. Näissä tapauksissa oli yhtiö täydellinen perhe-, jopa suurperheyhtiö. - Väinö Voionmaa: Suomen karjalaisen heimon historia, Helsinki 1915, sivut 437-447.
WIKIPEDIA PERHE/SUURPERHE:
"Sosiologiassa suurperheellä usein tarkoitetaan perhettä, jossa asuu kolme tai useampia sukupolvia (vertikaalinen) ja/tai useita sisaruksia (ydinperheitä) samassa taloudessa. Tutkimusten mukaan tällaisia suurperheitä on Suomessa esiintynyt lähinnä Itä-Suomen kaskiviljelyalueilla, ei koskaan Länsi-Suomessa.

Suomessa suurperheeksi lasketaan perhe, johon kuuluu isän ja äidin lisäksi vähintään kolme lasta. Suurperheitä hankitaan usein myös uskonnollisen vakaumuksen vuoksi: Suomessa suurperheet ovat yleisiä vanhoillislestadiolaisilla ja Herran kansalaisilla.

Perheillä oli ennen myös palvelusväkeä piikoja ja renkejä, jotka saattoivat tulla perheen kanssa niin läheisiksi, että heidät miellettiin osaksi perhettä."

Spartakot ta vikingat – histourii vs aijanvietto

spartans and vikings - history vs entertainment

10.10.2016

Karelia CBC

Preparation of the Karelia CBC programme - continuing the work of the ENPI programme - is begun.
Cooperation projects between Finland and Russia related to
regionally important themes will be funded from the programme.

ENFIRU

https://twitter.com/KareliaCBC

kus on CBC:n karjalankielin'e sivusto??
where is CBC webpage's karelian language edition??

kansallizsyömin'e





9.10.2016

omia lippuja

raitalippu pohjautuu Suomen suurruhtinaskunnan vaihtoehtoiseen kauppalippuun ja Otava on otettu vanhasta Uhtuan lipusta.Vihreä väri kuvastaa Karjalan metsiä, musta ja punainen ovat karjalaisten kansallisvärejä - ne taas kuvastaa maata ja verta mitä on valutettu aikojen saatossa.


7 tähteä - 7 vihreää raitaa (sävyjä pitää vielä vaihtaa - käy vähän silmiin)

Kiännä!: Dostojevskia ja Muumi-kirjoja

Kiännä!: Dostojevskia ja Muumi-kirjoja: Aika on rientänyt nopeasti ja yhtäkkiä onkin Kiännä-hankkeen toisen käännösseminaarin ensimmäinen lähitapaamisjakso. Tällä kertaa teemana on...

7.10.2016

karjalain'e rahvaskundu - karjalainen kansakunta (Suomes)

perinteinen leijona - karhu vastakkainasettelu (Suomen vaihtoehtoinen vaakuna oli karhuvaakuna)


yhteiskunta -  "Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen eli julkiseen sektoriin, (yksityiseen) taloudelliseen toimintaan eli yksityiseen sektoriin ja varsinaiseen kansalaisyhteiskuntaan (kolmas sektori). Vielä uudempi laajennus tähän jaotteluun on neljäs sektori, jolla tarkoitetaan perhettä, sukua ja ystäväpiiriä." - WIKIPEDIA

  1. valtio (laki)
  2. yksityistalous
  3. kansalaistoiminta (seurat, puolueet)
  4. sosiaalisektori (perhe, suku, ystävät)

  • kansainvälisyys???


kansakunta - organisoitunut kansallisryhmä joka toimii yhteiskunnassa (suomalaiset enemmistönä (erikostunut Perussuomalaiset), ruotsalaiset (Svenska folkpartiet i Finland - Suomen Ruotsalainen Kansanpuolue), saamelaiset (Sámediggi), jne.). neutraalimpi nimitys enemmistö-vähemmistö asettelulle.
kansa = etninen
  • poliittinen hallinto:---
    • Karjalan Kielen Seura
    • Suojärven pitäjäseura (erosi KKS:stä, edustaa karjalan kielen varsinaiskarjalan murteenpuhujia)
    • pitäiskö perustaa erillinen poliittinen yhdistys, kun ylläolevat on lähinnä tarkoitukseltaan kielen kehittämiseen?? (vaikka KKS toimii poliitisena kanavana)
      • tavoite: karjala kielilakiin että sitä voi peruskoulussa opiskella
  • karjalan kieltä poliittisesti tukevat: 
    • Perussuomalaiset ("kalevalaisena kielenä")
    • Vihreät
  • symboolit
    • vanhat Akseli Gallen-Kallelan tekemät symbolit: puna-musta-vihreä ristilippu ja karhuvaakuna
      • miekka-sapeli edustaa maakuntaa
  • kaksikielinen
    • karjala (uhanalainen)
    • suomi / venäjä
  • kaupunkilaistausta
    • karjalaiset alkoi kaupunkilaistua muita aikaisemmin koska evakko.
  • maalaistausta
    • suurperheestä pienperheeseen
      • Suomessa suurperheitä oli Karjalassa ja Savossa 1800-luvun alkupuolella kaskikauden loppuvaiheilla.
      • "Karjalassa oli ennen sotia myös yhtiömuotoisia suurperheitä, jotka omistivat maata ja viljelivät sitä. Niitä verotettiin yhtiömuotoisesti" - WIKIPEDIA
    • kaskipellosta traktoripeltoon
      • itäsuomenkarja (uhanalainen)
      • karjalankarhukoira
  • Pohjois-Karjalan maakunta on karjalainen kotiseutualue
    • karjalaisia on ympäri Suomea
  • itäraja?
    • "Rajan molemmin puolin karjalaiset kasvaa"
    • Täällä tulee olemaan vielä toinen sukupolvi karjalaisevakkoja

Asko Kuittinen - Nurmes

6.10.2016

Santtu Karhu & Talvisovat - Kurjas Karjalas

Jatketaan kaski-linjalla 

antroblogi - Köyhät, kurjat ja eksoottiset

Köyhät, kurjat ja eksoottiset. Stereotyyppinen kuva likaisista ja juopuneista saamelaisista on vahvasti esillä nykypäivän mediassa. Esimerkiksi turisteille suunnatussa Visit Finland –mainosfilmissä saamelaiset kuvattiin likaisina ja juopuneina. Saamelaisiin liittyvä uutisointi puolestaan tuntuu pyörivän ongelmakeskeisten teemojen ympärillä, kuten kiistassa ILO 169-sopimuksen ratifioinnista...

itäsuomalainen-itäkarjalainen ruispelto

jäi kesken ja laiskuus iskenyt…






http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kaski-roihusi-kolilla---muilta-makkaratuletkin-kielletty/1897478

 Kaarlo Hännisen Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten vuodelta 1929 sanoo karjalaisista seuraavaa: "Karjalainen on solakkavartaloinen ja pitempi. Silmät ovat tummemmat, tukka tavallisesti ruskea ja usein kihara. Luonteeltaan karjalainen on reipas, puhelias ja toimelias. Hänellä ei kuitenkaan ole hämäläisen sitkeyttä töissään. Se nähdään varsinkin siinä, että hänellä ei ole maanviljelyyn niin suurta halua kuin hämäläisillä. Sen sijaan tekee hän mielellään kauppaa. Karjalainen rakastaa laulua ja soittoa."

...karjalaisella meni yhteen ruisleipään kolme vuotta.

5.10.2016

leijona vs karhu

tekosyy

perinteinen leijona - karhu vastakkainasettelu (Suomen vaihtoehtoinen vaakuna oli karhuvaakuna, se on kuvattuna Helsingin Kaivopuistossa)

Itä-Karjalan vaakuna: ”Se on kilpi varjagilaista muotoa mukaan – punainen ylhäällä ja vihreä alhaalla. Yläosassa on hopea pohjanpalo. Alaosassa ovat rikkinäiset hopeat kahleet. Raivostunut mustakultainen karhu pitää käpälässään karjalaista piilua – vesuri. Karhu on muinaiskarjalasten pyhä peto.” – heninen.net


Suomen vaihtoehtoinen vaakuna - Rudolf Ray