30.6.2016

Suomessa karjalaissyntyiset ihmiset kiinnostuneet karjalan kielestä

nimimerkin hyöty

ja huonona puolena on ettet voi suoraan ottaa kunniaa…

WIKIPEDIA:
Nimimerkki (lyhenne nimim.) on oikean nimen asemasta käytetty tekijänimi.
Nimimerkkiä käytetään muun muassa lehtikirjoituksissa, kirjoissa, taideteoksissa tai kilpailutöissä, eli aina kun halutaan joko suojata omaa nimeä, tai ei haluta oman nimen vaikuttavan esimerkiksi kirja-arvosteluihin. Nimimerkkejä käytetään myös Internetissä esimerkiksi chateissa ja keskustelupalstoilla (englanniksi nickname, josta suomenkielinen väännös "nikki"). Nimimerkkiä voi käyttää myös esteettisyyden vuoksi.
Tunnettuja nimimerkkejä
  • Olli, kirjailija Väinö Nuortevan pakinoitsijanimimerkki
  • Känä, presidentti Urho Kekkosen nimimerkki
  • Pekka Peitsi, presidentti Urho Kekkosen nimimerkki
  • Origo, Jouni Lompolon pakinoitsijanimimerkki
  • Bisquit, Seppo Ahdin pakinoitsijanimimerkki
  • Pii, Pirkko Kolben pakinoitsijanimimerkki
  • Nenä, Pentti Saarikosken nimimerkki

Vapaa Karjala - avieza



"Vapaa Karjala (vuosina 1931–1937 Vapaa Karjala ja Inkeri, 1938–1939 Karjala–Inkeri) oli Sortavalassa ja Viipurissa vuosina 1920–1939 ilmestynyt sanomalehti.

Karjalan kansalaisliiton Itä-Karjalan komitean julkaisema Vapaa Karjala oli Itä-Karjalan pakolaisille tarkoitettu viikkolehti. Se sisälsi lähinnä pakolaisten lähtöalueita koskevia uutisia ja kirjoituksia. Varsinaista Suur-Suomi-propagandaa lehdessä oli vähän. Aluksi julkaistiin jonkin verran myös karjalankielistä aineistoa." - WIKIPEDIA


29.6.2016

fiktiivin'i linnu (kaupunki)


------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
mua-aluzeh inspiratsiedu

43816165_p2_master1200 43816165_p1_master1200 43816165_p0_master1200

(Nurmeksen museo)
(Nurmeksen museo)

10668893_10204764921543092_3878527695365082803_o
Nurmeksespäi

Nurmeksespäi

28.6.2016

Kämppi

Nurmeksen ”Kämppi” sijaitsee, niinkuin kaikki tiedämme, Tulliportin vieressä olevassa metsässä. Huhutaan, ja tottapa se lieneekin, että elämä täällä on aivan pahinta kapakkaelämää ja huhutaan, että se on mitä hävyttömin irstauden pesä. Meillä on kruununvouti nimismies, jopa kaksikin ja poliisi. Näille on asia tiedossa, mutta mitä he ovat tehneet sen hävittämiseksi? Ei mitään… Mitä ja ketä järjestyksenvalvojamme odottavat? Vedotaan järjestysmiehiin, vedotaan lakiin, mutta eikö kauppalan ja sen lähiseudun asukkaiden siveellinen velvollisuudentunne pakota heitä laatimaan vakavan sanansa ”Kämpistä”. Kansalaiset! Kokoontukaa, tehkää mitä tehtävä on! Sanomalehti Karjalatar, numero 19 vuodelta 1909

Video ei liity varsinaisesti Kämpiin mutta on Nurmeksesta...

historiaa taas katselen

1800 - luvun loppu 1900 - luvun alku: imago "Suomalaiset ja karjalaiset olivat veljeskansoja jotka kävivät sotaa." (Juho Vesainen - Historiallinen romaani)

1920-luku - heimosodat - "Karjalaispakolaisia tulee Suomeen, epäonnistuneen itsenäistymis yrityksen jälkeen"

1940-luku - karjalaisevakot alkaa liikkua 2. maailmansodan jaloissa ja Suur-Suomi aate käynistyy..
Karjalaispakolaisia ja -evakkoja ryssiteltiin, pieksettiin ja halveksittiinkin vaikka kulttuuriväki ihaili Kalevalaa ja karelianismia.

Karjalaisia kutsuttiin myös "alikehittyneiksi heimolaisiksi" (sukulaisiksi) joita haluttiin "isälliseen huolenpitoon" ja opettaa suomalaisille tavoille.

"Karjalan kieli on murre" väite syntyy vaikka sen tiedetään olleen oma kieli

--- "karjalan kieltä ei ole" ---

”Omalla kielellä ei ole koulutusta, ei sanomalehdistöä, ei aikakauslehtiä. Jopa
pitäjänlehdetkin, joita rajakarjalaiset ovat perustaneet vieraissa oloissa, ovat
suomenkieliset lyhyitä karjalankielisiä kaskuja lukuun ottamatta. – – Itse
kielikin kirjakielen riittämättömän tahi pikemminkin lähes olemattoman viljelyn
johdosta on rappeutumassa. Suomenkieli on vallannut ajatuksen ja puheen. Syitä
asian tilaan voidaan etsiä myös varsinaisista karjalaisista itsestään.
Kansallistunto on ollut heikko, on assimiloiduttu ja samaistuttu suomalaisiin.”
(Karjala 2.2.1978 s. 4.)

”Me karjalaiset olemme myös osasyyllisiä. Olemme luopuneet omasta kielestämme
liian helpolla ja siirtyneet käyttämään venäjää, sillä uskoimme
neuvostopropagandaa.” (Karjala 30.5.1996 s. 3.)

” – – eräät omat karjalaisen väestön edustajat ajavat venäjän rinnalle suomen
kieltä karjalan kielen asemesta. Kielen puolesta puhujat ovat yksimielisiä siitä, että
karjalan kielen saaminen viralliseksi, olisi kielen säilyttämisen kannalta ja
kehittämisen kannalta ratkaisevan tärkeää.” (Karjala 4.9.1997 s. 1.)

”Jos karjalaiset haluavat jonkinlaisen statuksen, heidän on organisoiduttava ja
esitettävä vaatimuksiaan ja selvitystä siitä, että he ovat jatkuvasti olemassa oleva
vähemmistö ja heidän kielensä on voimissaan Suomessa. Heillä on pitkä taival
edessä, ennen kuin heidän äänensä todella kantaa valtiollisella tasolla.” (Karjala
2.9.2004 s. 3.)
”Statusta puoltavissa näkökohdissa on kysymys melko ison vähemmistöryhmän
kielellisistä oikeuksista. Miksi karjalankieliset pitäisi jättää epämääräiseen asemaan
toisin kuin monet muut ryhmät. Kun on oikeus kieleen, on kysymys myös
ihmisoikeudesta, ja silloin olemme liikkeellä vakavissa asioissa.” (Karjala
31.7.2008 s. 8.)
”Sehän kuulostaa tuhoisalta ja huolestuttavalta, mutta tulemme vahtimaan, ettei se
sinne työryhmään jää. Itse asiassa tällä hetkellä ovat suuremmat voimat liikkeellä ja
ne ovat Euroopan neuvosto ja Pohjoismaisen yhteistyön kansainväliset voimat.”
(Karjala 31.7.2008 s. 8.)

”Nurmes on luonteva valinta karjalaisten kielipesän pilottikohteeksi, koska
alueella asuu paljon siirtokarjalaisia ja heidän jälkeläisiään. Vanhemman polven
keskuudessa on vielä paljon karjalan kielen puhujia”. (Karjala 9.4.2009 s. 5.)

-----------------------

2009 - Karjalan kieli myönnetään virallisesti vähemmistökieleksi

YLE: " Ennen karjalaa vastaavan aseman ovat Suomessa 
saaneet kolme eri saamen kieltä, romanikieli, 
jiddish, tatari, viittomakieli ja vanha venäjä."

EU:n ELDIA -projektin tuloksen mukaan kieli voidaan vielä elvyttää...

"Vuoden 2010 kirjallisessa kysymyksessä (KKS 860/2010 vp) oikeusministeri Tuija
Brax piti mielekkäänä ajatuksena laatia karjalan kielelle kielistrategia, mutta vieläkään sitä ei ole
tehty Suomen valtion toimesta." 
"Pro gradu -aiheeni on ollut minulle hyvin kiehtova ja antoisa. Olen saanut kulkea taipaleen
karjalan kielen rinnalla ja nähdä, kuinka karjalan kieli ja karjalainen kieliyhteisö ovat heränneet
uuteen aamun sarastukseen." - Anne-Mari Lemmetyinen, 2015

24.6.2016

Sarjiččasanomat


Karjal.fi: Ero Europan liitos olis paha dielo Brituanien vähembistökielile Ylen huolevunnuzinnu Brituanien mahtollizes eros Europan Liitos, ollah erähät vähembistökielien (Kernevek, Gàidhlig, Gaeilge, Cymraeg da Scots) edustajat jullattu avvonazen kirjazen, kudamas hyö aksentiiruijah omissah mielii mahtollizen eron tuloksis.

Language groups from Britain and Ireland support staying in European Union. Brexit “potentially disastrous” for UK’s lesser-used languages.

21.6.2016

suomalais-karjalaisen suhde imago 1800-1900 lukujen välillä


tämä myös tarkoittaa sitä että "Karjala on taistelukenttä" imago on oikeasti vanhempaa sorttia... tosin johan se vaakunakin kertoo....

tylsy...



Overwatch OC - kalevalian


Kalevalian -> Kalevala -> kaleva (krl) - 1. dashing, brisk, agile, resourceful, talented, ostentatious, proud; 2. (Despicable terms) impish, mischievous + -la forms nouns that signify a place, such as an abode, a house, a land of, etc. Often denotes a farm in many place names.

Mihei Trokhimanpoigu Sarahmo -> Mihei - son of Trokhima - of The Sarahmo clan/kin

Sarahmon heimokundu - The Sarahmo clan


just wanted to do something little different...

Related to Karelia
https://www.youtube.com/watch?v=jyS0gQDkSEw
https://www.youtube.com/watch?v=4zIjxB6YyXI

Dokumenttiprojekti: Laulu

http://areena.yle.fi/1-2155398

Kertomus Suomen viimeisestä runonlaulajasta 89-vuotiaasta Jussi Huovisesta ja hänen oppilaastaan Hanneriina Moisseisesta. Jussi on oppinut ikivanhoja runolauluja omilta vanhemmiltaan. O: Selma Vilhunen T: Tuffi Films Oy

Rahvahan ilostuksii - stressitohtori

"stressitohtori" Pertti Pakarinen

Ryhäsen mamma


20.6.2016

EIGU...



rahvahan ilostuksii


taas pakolaisista

Paltamon nimismiehen kuvasi heitä koskettavasti: ”Kurjilta näyttävät nuo onnettomat ryysyihin kääriytyneet ihmishaamut. Nälkä, sairaus, alastomuus ja toivottomuus, siinä lyhyesti mitä nuo poloiset omistavat.” 
”Pakolaiset joutuivat kohtaamaan kantaväestön kielteisiä asenteita; pakolaisia nimiteltiin ryssiksi ja kehoteltiin palaamaan sinne mistä olivat tulleet, heidän sanottiin elävän veronmaksajien kustannuksella, vievän työpaikat suomalaisilta ja polkevan palkkoja, myös pakolaisten ortodoksinen uskonto herätti ennakkoluuloja. Näistä asenteista jäi pakolaisperheisiin jäljet, joiden seurauksena karjalaisista sukujuurista ja pakolaisuuden kokemuksista ei aina puhuttu edes perheen sisällä vaan vaiettiin vuosikymmeniksi. Maahanmuuttajan leimasta pyrittiin eroon myös muuttamalla perheen venäläisiltä kuulostaneet sukunimet suomalaisiksi.” 
http://www.karjalansivistysseura.fi/historia/pakolaisuus-venajalta-suomeen-1918-1922/

sama kielteinen asenne jatkui myös Talvi- ja Jatkosodan karjalaisevakkoja kohtaan….

17.6.2016

urbeksii Pohjas-Karjalas – voinahuiman asepeittopaikku


karjala



karjala-rainbow


(pointti ei ole onko urbex-videon aseet aitoja... ja kaikki jotka tuntevat itsensä karjalaisiksi ovat karjalaisia... - ja jos muistini toimii oikein niin Pohjois-Karjalassa on jaettu paljon apurahaa sota-elokuvien tuotantoon..)

16.6.2016

vaakuna

”Karjalan vaakuna tunnetaan vuodelta 1562, jolloin Suomen maakunnat saivat oman tunnuksen. Karjalan vaakunan kaksi käsivartta ilmensivät Karjalan rajamaakunta-asemaa. Vaakunasta tehtyjen selitysten mukaan kruunu kuvaa Karjalaa, josta länsi ja itä kiistelevät. Vastakkain olevat miekka ja sapeli kuvaavat länttä ja itää, kahta eri kulttuuripiiriä, joiden vaikutusalueella Karjala sijaitsee.
Karjalan vaakunasta tuli Pohjois-Karjalan maakuntavaakuna toisen maailman sodan jälkeen. Karjalan vaakuna on myös osana Etelä-Karjalan läänin vaakunaa.” – http://www.karjalanliitto.fi/

”kruunu kuvaa Karjalaa” eli kierettynä karjalaisia…

viime aikainen mieliala…

punttuhengie... / kapinahenkeä...

tosin kapinoimalla tuskin mikään muuttuu..

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

nägökolkku voinih… / Russo-Finnish wars in diffferent perspective that "common knowledge" (in Finland) is....




faded 3rd party of wars. ”karelians are part of ***, they lost their homes for that *** can win *** – the enemy of ***” -> they also needed to learn different language in both sides of border (majority rules) -> now they say ”karelians don’t exist today” or ”only evacuees themself are karelians, not their children..” (All hail GreaterFinland/GreaterRussia)

post card from war-times...

YLE; Vähemmistökieli karjala yleistyy kylteissä Pohjois-Karjalassa

http://yle.fi/uutiset/vahemmistokieli_karjala_yleistyy_kylteissa_pohjois-karjalassa/8958416 
Vähemmistökieli karjala yleistyy kylteissä Pohjois-Karjalassa 
Joensuussa ensimmäiset karjalankieliset kyltit ilmestyvät Ilosaareen. Esimerkiksi arkkipiispa Leo on intohimoinen karjalankielisten opasteiden puolestapuhuja.
JOENSUU 
Karjalankieliset tekstit alkavat pikkuhiljaa yleistyä opastekylteissä Pohjois-Karjalassa.
Ensimmäiset karjalankieliset tekstit nähdään Joensuun Ilosaaressa, jonka loppukesästä käynnistyvä remontti valmistuu noin vuoden kuluttua. Yhtenä mahdollisena kohteena on Miihkali Arhippaisen patsaaseen liittyvä esittelyteksti. 
"Joensuun virallisiin katuopasteisiin ei vähemmistökieltä tule, jotta pelastusviranomaisten toiminta ei häiriinny." – Anu Näätänen
– Itärantaan suunnitteilla olevat matkakeskus ja toinen tori voivat myös saada kylttejä, joissa on tekstiä karjalaksikin, kertoo Joensuun kaupungin tekninen johtaja Anu Näätänen. 
– Sen sijaan Joensuun virallisiin katuopasteisiin ei vähemmistökieltä tule, jotta pelastusviranomaisten toiminta ei häiriinny ja väärinymmärryksiltä vältytään, lisää Näätänen. 
Byrokratian purkaminen vauhdittaa? 
Karjalaisten Kotiseutualue -hanke ajaa karjalankielisiä tekstejä myös muun muassa Pohjois-Karjalan rajalla sijaitseviin maakuntaopasteisiin sekä kuntakyltteihin. 
– Kylttitekstien nykyistä vapaampi soveltaminen saattaa tulla mahdolliseksi byrokratianpurkutalkoiden ansiosta, uskoo hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.). 
Kielihanke on halunnut Joensuun lentoaseman läheisyyteen tervetuloa-kyltin, jossa olisi myös karjalankielinen toivotus. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on kuitenkin toteuttamassa tervetuloa-toivotuksen Euroopan metsämaakuntaan ja metsäpääkaupunkiin ainoastaan suomeksi ja englanniksi. 
Muun muassa Karjalan Kielen Seuran puheenjohtaja, arkkipiispa Leo, on karjalankielisten kylttien ja opasteiden innokas puolestapuhuja. 
Janne Ahjopalo
Twitter: @JanneAhjopalo
Yle

5.6.2016

karjalaine pajopruazniekku

next Friday: karelian songfest start here in Nurmes -  Christmas Carol City of Europe.
http://www.karjalaisetlaulujuhlat.net/

karelian songfest in Joensuu 2014


karelian songfest in Sortavala 2015 (Russia)

4.6.2016

sananvällyven rottu



eikö tässä myös jollain tasolla häpäistä eläimiä ja tapettiinko rotat vain uhkakuvaksi...?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016060421676904_uu.shtml
Kriittisistä ja kantaaottavista kirjoituksistaan suosituiksi tulleet Jori Eskolin sekä Saku Timonen kertovat blogeissaan sairaista lukijapalautteista.

3.6.2016

tabu!!


karjalainen.fi: Vihreiden puoluekokous hyväksyi joensuulaisaloitteen karjalan kielestä


Vihreiden puoluekokouksessa Lahdessa hyväksyttiin viikonloppuna joensuulaisen Tuomo Salosen aloite karjalankielisten kielellisten oikeuksien parantamisesta Suomessa. 
– Karjalankielisten historia Suomessa on pitkä, ja se näkyy erityisesti täällä Pohjois-Karjalassa. 1600-luvulla saakka alue oli täysin karjalankielistä, ja kieli on säilynyt lukuisista vainoista huolimatta tähän päivään saakka, vaikka se onkin kärsinyt matkan varrella, toteaa Savo-Karjalan Vihreiden Tuomo Salonen. 
– Etniset vainot eivät onneksi enää kuulu tämän päivän Suomeen, ja nyt on aika kääntää yhteiskunnan suunta karjalankielisten auttamiseen, hän jatkaa. 
Viikonvaihteen päätöksellä vihreistä tuli Suomen ensimmäinen puolue, joka julkisesti tunnustautuu karjalan kielen puolustajaksi.

karjal.fi: Vihandat azetuttu karjalankielizien puoleh

http://www.karjal.fi/verkolehti/2016/05/vihandat-azetuttu-karjalankielizien-puoleh/
Tuomo Salosen Vihandoin kerähmös luajittu puolovehkerähmöinitsiatiivu karjalan kielen da karjalankielizien dielolois on vedänyh ylen hyväh lopputulokseh.  Initsiatiivas luajittu piätös on enngoine: ” Puoloveh pidäy tärgienny karjalankielizien kielellizien oigevuksien kannattamistu. Puolovehkerähmö kehoittau puolovehen ruadoelimii huomavoimah karjalan kielen stuatusan uuzii ohjelmii luajittajes da vahnoi muutettajes. Puolovehkerähmö kehoittau puolovehen ruadoelimii i parluamenturyhmiä mahtollizuksien mugah rubiemah tarvittavih toimenpidoloih muun keskes karjalan kielen stuatusan tunnustamizekse konstitutsien 17 pygälän 3:s momentas dai kielen elvyttämisohjelman algamizekse.” 
Salonen sanelou, ku tahtoi tuvva karjalan kielen stuatusan kannattamizen Vihandoin aziiluvettoloh, konzu puoloveh ainos on vuadinuh oigevuksii vähembistölöile. Yhteiskunnal pidäy luadie vähembistökielile moizet olot, ku iče kollektiivan on mahtolliziman helpo todevuttua kielen elvytysruaduo. Karjalazile tämänluaduzii ololoi ei vie ole Suomes luajittu. Kielen voijah tiettäväine elvyttiä vaiku karjalazet iče, ga poliittizel puolevehel on luonnollistu vaikuttia sih, mittuine stuatussu karjalazil on yhteiskunnas. 
Initsiatiivu priimittih puolovehes ylen positiivizeh. Salosen mugah ristikanzoil ei vai jo enne olluh ihan tieduo karjalan kieles, ga heijän kuulduu azies hyö oldih sidä mieldy, ku kieldy pidäy ehtottomasti suojella, da ku Vihandoil pidäy täs dielos olla karjalazien tuvennu. Puolovehkerähmö piättigi, ku Vihandoil pidäy mahtollizuksien mugah oppie kannattamah karjalan kielen stuatussua, muun keskes turvuamal karjalan kielen stuatussu Konstitutsien 17 pygälän 3. momentas, da todevuttamal kieleh näh elvytysohjelman. Dielon konah on vie äijy ruaduo kuni ei oigieloi muutoksii luajita, da yksin ei poliitiekas voittoloi tavoiteta. Täs on yhtelläh hyvä algua, da omassah ozal Vihandut voijah olla keral levittämäs tiedozuttu karjalan kieles da suojeluruavon tärgevykses. Vihandut on nygöi Suomen enzimäine puoloveh, kudai ilmizin on ruvennuh kannattamah karjalankielizii. Tuomo Salonen toivou, ku muutgi puolovehet terväh ellendetäh dielon tärgevyksen. 
Perussuomelazet otettih karjalan kielen omassah kielipoliittizeh ohjelmah kevätkuul vuvvennu 2015
Lähte: Tuomo Salonen