29.2.2016

29022016

same with russians
»”Euroviisuedustaja Sandhjan äänessä kaikuvat Karjala ja Karibia – ”Äänen ja tarinoiden pitää koskettaa ...Esimerkiksi suomalaisen isänsä puolella hänellä on vilkkaita karjalaisia sukujuuria. Itkijänaisiakin suvusta löytyy.» – Helsingin sanomat

Blenderii


en saanut maapalloa ulos blenderistä

mielikuvii

vägijoukko = armeija
tosin vielä että EU on kyllä antanut karjalankielisille liikkumisvaraa... ja myös tämä "Päivänlasku-Euruopan ven'ankammo" vaikuttaa Itä-Suomeen...

20.2.2016

16.2.2016

Baltiekkameren pyörijäin'i

Pyöriäinen on ainoa valaslaji, joka on elänyt pysyvästi Suomen vesillä. Nykyisin ihminen kohtaa Suomessa pyöriäisen kuitenkin hyvin harvoin ja suurin osa Suomen pyöriäishavainnoista keskittyy Saaristomerelle. Tilanne on muuttunut kovasti, sillä esimerkiksi 1930-luvulla pyöriäisparvia nähtiin jatkuvasti Suomenkin vesillä. Pyöriäishavainnot tulisi aina ilmoittaa Suomen ympäristöministeriölle.



kaksosverestit

Katupartiojärjestö Soldiers of Odin pääsi yhdistysrekisteriin
kyllikit
Raja erottaa rakkaista – kahdesti elämässä
diplomaatti
puhuisivat edes "Venäjän karjalaisesta" eikä pelkästään "venäläisestä"... mutta suomalaiset taas kuvittelevat karjalaisista että he ovat "kiharapäisiä jotka pukeutuvat suomalaiseen kansallispukuun" ja heillä on jonkinlaiset suomalaiskaltaiset nimet kuin Trokhimainen, Timoskainen, jne. oli Suomessakin hyvin tunnettu Shemeikan runonlaulajasuku..
yksi monista
kielioppia (huom. nimessä on toinen kirjoitusasu L'udmila = Ljudmila)

Ljudmila on tehnyt myös Juhani Ahon Lastuloi-kokoelma (Lastuja-kokoelma) karjala-käännöksen ja muita Juhani Ahon käännöksiä..

   

ADRESSI Ljudmila Markianovan karkotuspäätös purettava

15.2.2016

morril kalal


vähemmistödiplomuattua


ja sitten vielä suomalaisten ja karjalaisten käsitys perheestä on eri…  ydinperhe – suurperhe

ehkä "diplomatia" ei ole oikea sana mutta lähin sitä mitä haen...

Vähemmistödiplomuatillizus: enemmistön ta vähemmistön välis julgis vuorovaikutus..

vesielementti


täytyy tunnustaa että viime aikoina on ollut ihailua vesielementteihin... etenkin vesipuutarhoihin ja katukuviin jossa on ohjailtu vettä...

Minulla on myös semmoinen hauska kuva, että järvi-Suomen alueella vettä ei ole käytetty katukuvissa juuri ollenkaan vaikka vettä olisi...

14.2.2016

sova-dizainu


http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2015/11/uusioideavalahdys-sorokanharakan.html

"Suvakki" vai "Rasisti"

ja toinen osapuoli tulee varmaan sanomaan ettei halveksisi mutta se halveksii jo omiaan...

--------------

tosin jos mennään liian suvaitsevaksi minun ei pitäisi edes yrittää puhua karjalaa...

adressi: Ljudmila Markianovan karkotuspäätös purettava

Hallinto-oikeus on päättänyt karkottaa pitkälle edennyttä Alzheimerin tautia sairastavan professori emerita Ljudmila Markianovan (HS 14.2.2016), vaikka hänellä ei ole entisessä kotikaupungissaan Petroskoissa vanhainkotipaikkaa eikä läheisiä, jotka hänestä siellä huolehtisivat. Markianovaa hoitaa ympärivuorokautisesti hänen ainoa lapsensa, joka on asunut perheineen Suomessa yli 20 vuotta. Venäjällä vanhainkotipaikkaa voi hakea muistisairaalle vain maassa vakinaisesti asuva omaishoitaja. Markianovan lähettäminen Venäjälle olisi siis selkeästi heitteillejättö.

Markianova on elämäntyöllään palvellut myös Suomea. Nykyinen karjalan kirjakieli, jota käyttää myös huomattava osa Suomen kotoperäisestä karjalankielisestä vähemmistöstä, on paljolti hänen luomansa. Hän on julkaissut lukuisia oppi- ja sanakirjoja sekä karjalankielistä kirjallisuutta, joita kaikkia käytetään molemmin puolin rajaa. Häntä sitovat Suomeen perhesiteet sekä vanhempiensa että tyttären perheen kautta.

(Tämän tekstin, jonka tähänastisen version on laatinut Heini Karjalainen yhteistyössä Anneli Sarhimaan ja Johanna Laakson kanssa, aiomme toimittaa myös Helsingin Sanomien yleisönosastoon sekä asiaa käsitteleville viranomaisille, Suomen ja ulkomaiden johtavien karjalan kielen tutkijoiden allekirjoittamana.)
http://www.adressit.com/ljudmila_markianovan_karkotuspaatos_purettava 

karkotus

ta miul on kyl sen verra kansalazylbevytty... a ei kansallizylbevytty...

kyl taas heräsi mieleen historia karjalaisten kohtelusta...

"Karjalainen Ljudmila Markianova ei muista aina edes nimeään." Viranomaisilla taitaa olla käsitys ku voi nousta vuoteesta niin hän pärjää...

fasismista muuten: "Suomessa ole koskaan esiintynyt vakavasti otettavaa fasismia." - vaikka Suomi teki ja suunnitteli etnistäpuhdistusta.?

ja loppuun pieni huomio: liikun vaarallisilla vesillä

Suomen lipusta annetun lain (380/1978) mukaan se, joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon. 
Edelleen hän, joka oikeudettomasti käyttää tasavallan presidentin lippua tai muuta valtiolippua tai käyttää sellaista Suomen lippua, johon vastoin säännöksiä on sijoitettu lisäkuvioita, tai Suomen lippuna pitää kaupan sellaista lippua, joka väreiltään tai mittasuhteiltaan selvästi poikkeaa lain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesta lipusta, on tuomittava Suomen lipusta annettujen säännösten rikkomisesta sakkoon. 
Suomen lipun määrittely laissa:
1 § Suomen lipussa on valkoisella pohjalla sininen risti. Lippu on joko kansallislippu tai valtiolippu.
minä vähän kyseenalaistan lippua kun sitä käytetään valtionlippuna ja kansallislippuna… kansallisuus tarkoittaa ”kantasuomalaisuutta” – eroaa kansalaisuudesta.. ei ehkä kunnioittava mutta mahdollinen tilanne: suomalaiset voivat polttaa esim. muitten vähemmistölippuja mutta vähemmistöt eivät voi polttaa suomalaisten lippua kun se on myös valtion lippu….

HS: Suomi aikoo karkottaa Alzheimeria sairastavan karjalaisvanhuksen

Suomi aikoo karkottaa Alzheimeria sairastavan karjalaisvanhuksen
Karjalainen Ljudmila Markianova ei muista aina edes nimeään. Viranomaisten mielestä hän silti pärjää niin hyvin yksin, että hänet voidaan karkottaa. 
KAUPUNKI 14.2.2016 2:00  Päivitetty: 14.2.2016 12:08 
Maija Aalto
HELSINGIN SANOMAT 
Tällainen ihminen voidaan karkottaa Suomesta, koska hän ei välttämättä tarvitse apua selvitäkseen:
”Ei osaa pyytää vettä, ei ruokaa, ei osaa syödä ilman apua, tarvitsee apua peseytymisessä, pukeutumisessa, riisuutumisessa. Ei osaa enää puhua normaalisti. Ei osaa enää kirjoittaa nimeään. Vuorokauden ajat sekaisin. Eksynyt useita kertoja, tuotu poliisin mukana kotiin. Eksyy jo sisätiloissa.”
Teksti on 74-vuotiaan Ljudmila Markianovan lääkärinlausunnosta, jonka neurologi kirjoitti Suomessa tammikuussa. Diagnoosi oli jo tiedossa: nopeasti edennyt Alzheimerin tauti.
Markianovan ainoan lapsen Elena Adelin perheen koti on Vantaalla. Yli kaksikymmentä vuotta Suomessa asunut tytär on hädissään, sillä äiti on päätetty karkottaa Petroskoihin.
Oleskelulupaa hakiessa tuli jo kielteinen päätös. Sellainen tuli myös hallinto-oikeudesta, johon oleskelulupapäätöksestä valitettiin. Nyt Adel valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
”Äidin lähettäminen Venäjälle olisi heitteillejättö. Tai kuolemantuottamus”, sanoo tytär, Suomen kansalainen.
Suomessa aikuisen lapsen side vanhempaansa on tuskin koskaan peruste päästä Suomeen.
Vuosikymmenen alussa isovanhempien asema oli paljon esillä, kun lehdissä kirjoitettiin egyptiläisen Evelina Fadayelin ja venäläisen Irina Antonovan kohtalosta. Poliitikot vaativat päätöksiin inhimillisyyttä.
Mikään ei muuttunut. Perhesiteen perusteella ”muu omainen” sai viime vuonna oleskeluluvan 14 prosentissa tapauksista. Suomen kansalaisten omaisten kohdalla hyväksymisprosentti on alle kymmenen.
Nämäkin luvut ovat yläkanttiin, sillä ”muuksi omaiseksi” luokitellaan yksi isovanhempia suurempi ryhmä: alaikäiset, jotka tulevat jo Suomessa olevan alaikäisen sisaruksensa luo.
Kansainvälistä suojelua saavan lapsen sisaruksille myönnetään oleskelulupia. Isovanhemmat saavat sen sijaan oleskelulupia vain erittäin harvoin.
”Ihmisen pitää joutua kohtuuttomaan tilanteeseen, jotta oleskelulupa myönnettäisiin”, selventää ylitarkastaja Leena Turku Maahanmuuttovirastosta.
Isovanhemman pitää joko olla asunut tiiviisti osana perhettä aivan hiljattain tai hänen täytyy olla täysin riippuvainen omaisestaan.
Muidenkin perheenjäsenten ehdot ovat muuttumassa tiukemmiksi, jos hallituksen suunnitelmat perheenyhdistämiseen liittyvistä tulorajoista toteutuvat. Muutokset koskevat myös Suomen kansalaisia, jotka haluavat saada luokseen vaikka puolison tai lapsen.
Elena Adel toivoo vielä uutta oikeuden päätöstä, koska äidin terveys huononee niin nopeasti. Tyttären mukaan äitiä ei kerta kaikkiaan voi jättää omilleen.
Kun Adel on töissä, anopistaan pitää huolta Adelin puoliso, Olli Jantunen. Yksin Ljudmila Markianova ei muista juoda – tai tajua, miten vesihana toimii.
”Yhtenä päivänä hän kysyi minulta: ’kenen tyttöjä sinä olet’. Hän puhuu välillä sekaisin kolmea kieltä. Puhe on sellaista puuroa, että jopa minun on välillä vaikea tajuta mitä hän tarkoittaa”, Adel sanoo.
Kieli oli ennen Markianovan erityisalaa. Hän on karjalan kieltä tutkinut ja kehittänyt professori, joka on palkittu useasti myös Suomessa. Karjalan ja venäjän lisäksi hän on puhui sujuvaa suomea. Työ toi hänet usein matkoille tänne, viimeksi tekemään suomi–karjala-sanakirjaa.
Ensimmäiset merkit sairaudesta saatiin vuonna 2011. Sen jälkeen se on pahentunut nopeasti. Ensin Markianovasta piti Venäjällä huolta Adelin isä. Kun isä kuoli vuonna 2013, tytär toi äitinsä Suomeen. Venäjällä läheisiä ei enää ole.
Petroskoissakin on vanhainkoteja, mutta Markianovan pääsyn sinne estää se, että hänen tyttärensä asuu Suomessa. Jos ihminen ei enää itse pysty hakemaan paikkaa hoitolaitoksesta Venäjällä, sitä voi hakea vain hänen omaishoitajakseen rekisteröity ihminen. Omaishoitajaksi taas ei kelpaa ulkomailla asuva.
Petroskoin versio kotihoidosta tarkoittaa sosiaalityöntekijän käyntiä 1–3 kertaa viikossa. Se sopii ihmiselle, joka on vielä niin hyvässä kunnossa, että pystyy itse tekemään ruokansa.
Adel on asunut Suomessa 1990-luvun alusta asti ja hänen koko elämänsä on täällä: vakituinen työ ja puoliso. Sekä hänellä että puolisolla on lapsia.
”Jos äiti todella karkotetaan, en tiedä mitä teen.”

Nurmes ozutus

Nurmes - Euruopan rastavupajolinnu

13.2.2016

Nurmes esittely

alin vasemmas on flyboard

kokeilin kaupungin esittelyä sarjakuvalla… kuulostaa kuin jankkaisin Nurmes sitä, Nurmes tätä…. ja ehkä liikaa erähenkisyyttä taikka kulttuuritaustaista…

jäihäin minulta se ”Euroopan joululaulukaupunki” tittleli….

Pohjois-Karjalan Pikku-Kaupunki Touri: Nuutuva Nurmes osa 1, osa 2, osa 3, osa 4



12.2.2016

kalevalaviha

ehkä "Harry Potter" oli sopinut paremmin... no kuitenkin fantasia-kirja...


Nuori nainen pölähtää maailman ääristä karjalaiseen idylliin ja kohtaa Santran - vanhan naisen, joka on viimeinen linkki naisen ja karjalaisen kulttuurin juuriin. O: Miia Tervo. T: For Real Productions, 2013.

Rajalla: Suomalaisten tunnelmat romahtivat jo 2012, mutta siitä ei haluttu kertoa

Ministeriöiden tutkimus paljasti suomalaisten tulevaisuudenuskon romahtaneen jo 2012 ja ennusti vihapuheen nousun, mutta tutkimus kätkettiin pöytälaatikkoon...

OMAKOHTAN'I NÄGÖKOLKKA

Iče en ole suojärveläin'i hos buaboni oli sielpäi, mie iče olen nurmekselain'i ken höbläy omanluaduzesti karjalua - ta toinpuoli miun ičetunnos on vahnua nurmekselazheimuo - mintäh en ole nimigi karjalan kielizen kanzahmon jäsen hos iče kieleh miul ei ole nimi vastah. Miul ei ole suures arvos buabon vahnu kotirandu ta ei häi pagissut moises ku häi oli lapsi ku lähti evakkoh... Häi oli voinulapsenu sizäreksiin ta velliin ker Ruočis ta tuli sit voiniin jälgeh Nurmekseh perehen ker... Miul ei ole perindehis karjalan kielis omua kundu alovehet ta en atkaloiče sen ker... mie elän tämmän päivän Pohjas-Karjalan muakunnas, täl kotval Outokummun linnas -  pagisemas karjalakse ammattiopiston opastajile ta opastujile - ta onhai tiäl tämmä Outokummun karjalaiset - kanzahmo, mis pagistah..

En myös himuo elättäy miun "karjalazuttu" vaiku heimokunnan libo heimohmon varoil...

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

olen kirikötöi ta äpäreh...

ta mie paheksin kaleval'azut ku se on propagandu-kojeh

Kävin kyl yhdel kieli kursal Nurmeksen rahvahanopistos Zoyan opastukses...

9.2.2016

Karjalan kielen saaminen perustuslakiin - kansalaisaloitteen tukiryhmä (facebook)

Panin alguh nimilöin ezikeriändän https://www.facebook.com/Karjalan-kielen-saaminen-perustuslakiin-kansalaisaloitteen-tukiryhm%C3%A4-159307107782367

Esikeräys henkilöistä jotka olisi valmiina allekirjoittamaan "karjalan kieli perustuslakiin" kansalaisaloitteen. Kansalaisaloite tarvitsee 50 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista.

Kielen saaminen perustuslakiin parantaa kielen asemaa ja helpottaa sen tukemista...

Virallisesta nimien keruusta ei ole vielä päätetty..

5.2.2016

Karjalaisilla juurilla


Karjalaisten laulu musiikkivideo Osmo’s Cosmos sovituksesta


viittaus karjalankielisiin oli Bomban talo, mutta loppu olikin pyhää suomalaisimagoa… (ja kukaan ei välitä edes)

”…kurja Karjalamme Suomen surut soittelee…” (ga ihai kui Suomi iče ei malta soittau – ihai kui ylistyspajo Suomele Karjalaspäi…)

laulu on ennenkin saanut kritiikkiä tuosta ”kurja Karjalamme” kohdasta….

WIKIPEDIA: Laulun kolmannen säkeistön sanoja ”kurja Karjalamme” on aika ajoin arvosteltu. Varsin usein tässä kohdassa on alkuperäisten sanojen sijasta laulettu ”kaunis Karjalamme”. Maaherra Pirjo Ala-Kapee ehdottikin heinäkuussa 2004 laulun sanoja muutettavaksi. Hän piti sanoja ”kurja Karjalamme” Karjalaa väheksyvänä. Karjalaiset kävivät keskustelua muun muassa Karjala-lehdessä eivätkä lämmenneet muutokselle. Sana ”kurja” tarkoittaa viittaa tässä kuitenkin siihen, että kaikista Suomen maakunnista juuri Karjala on kautta aikojen joutunut eniten kärsimään sodista, kuten on tapahtunut useita kertoja sekä ennen laulun kirjoittamista että myöhemminkin. Tämän totesi myös Ala-Kapeen herättämän keskustelun yhteydessä muun muassa Markku Laukkanen. Muutosta vastaan on huomautettu myös, että laulun ensimmäisessä säkeistössä todella sanotaankin: ”kaunis karjalamme”.

Terveh tuas



vägehpidäi - raiskaaja

NYT.fi: Soitimme Islantiin Odinin ylipapille: ”Suomen katupartiot, älkää tahriko kulttuuria, jota ette ymmärrä”

http://yle.fi/uutiset/brittilehti_raportoi_laajasti_soldiers_of_odinin_katupartioista_kemissa_ja_joensuussa/8649701 

http://www.dailymail.co.uk/news/article-3426685/Nazi-daggers-SS-hats-hangman-s-noose-night-patrol-Soldiers-Odin-neo-Nazi-led-vigilantes-vowing-Europe-s-women-safe-migrant-sex-attacks.html

 Finland - a liberal Scandinavian country - ukko libo kirjuttai ei tiijosta fennoskandie, Suomi ei ole "skandinuavii," a pohjasmua...

3.2.2016

Šemeikka lemminkäz-karjalazsterejotyyppi Juha-film'as (1956)


tosin ei ollut niin että varsinaista vienankarjalaa puhui...

WIKI:Tarina 
Juha tekee työtä tilalla, mutta hänen vaimonsa Marja kaipaa muualle. Taloon poikkeaa vienankarjalainen kauppias ja naistenmies Shemeikka. Kun Juhan äiti saapuu taloon, Marja päättää lähteä Shemeikan mukaan Venäjälle. Shemeikan luona Marja on kuitenkin vain yksi tämän lukuisista naisista. Talo on täynnä Shemeikan entisiä rakastettuja, jotka raatavat nyt piikoina, käytännössä orjina. 
Marja synnyttää pojan Sheimeikalle, mutta ei taivu kilvoittelemaan Shemeikan suosiosta. Marja onnistuu palaamaan takaisin Suomeen. Kotona Juha on uskonut, ettei Marja lähtenyt vapaaehtoisesti ja etsinyt Marjaa tuloksetta. Marjan palattua pariskunta lähtee yhdessä hakemaan Marjan lasta. Juha pahoinpitelee Shemeikan, joka onnistuu kuitenkin kertomaan Marjan innokkuudesta lähteä pois Juhan luota. Kotimatkalla Juha putoaa koskeen eikä yritä vastustella kosken pauhua.


1.2.2016

Tuhukuun omii veressanoi

mediaseksikäs - mediilemmekäs ← medii+lemmekäs

 ------------------VERESTYÖSANOI-(uusiosanoja)------------------------------
 - uusiosana = vanhaa sanaa käytetään uudessa merkityksessä 

 ------------------MUUDU--------------------------------------------------------

lemmekäs - 1. seksikäs, (seksuaalisesti) puoleensavetävä; viehättävä, miellyttävä; arvostettu, hyvämaineinen. 2. menestyvä, menestystä tuova.
lemmekäz oĺi se briha, kerran sulhaisti yhtä tyttöi da akan sai. lemmekäz on izändä, kiitetäh ainos. - Suoj.

lemmetöi - jolta puuttuu (seksuaalinen) viehätysvoima
se kačo oĺi Muigie Peša lemmetöi: kahtakymmenseičendä tyttöi sulhaisti, yhelleh (sittenkin) akattah kuoĺi. - Suoj.

Pakkaskuun veressanoi

Karjalan tasavaltaan suunniteltujen uraanikaivosten vastainen vetoomus.

Ga uranukaivostevollizus ei liziä karjalankielisten azemua Karjalan tazavallas...

Helmikuun sarjakuvablogi / Tuhukuun sarjiččaloggu: Kokko ta Jouččen

Helmikuun sarjakuvablogi / Tuhukuun sarjiččaloggu: Kokko ta Jouččen
Written by Aino S. Posted in Kuukauden blogit

Olen piirrellyt aina ja lapsuudessa halusin sarjakuvapiirtäjäksi taikka animaattoriksi. Jätin kuitenkin unelma-ammatin joksikin aikaa, kun tiedostin ettei se toimi samalla tavalla Suomessa kuin muualla. Tosin nyttemmin olen lähtenyt taas sen perään, mutta heikkouksiini kuuluu huono tarinapää jota olen yrittänyt treenata, mutta ilman näkyviä tuloksia…

Loin blogin jo kauan kauan aikaa sitten (2012) mutta en ole tehnyt siihen juuri sisältöä ennen kuin nyttemmin – vaikka en tiedä voiko niitä ”yksiruutuisia” vielä kutsua sarjakuviksi…

Yritän herätellä ihmisiä siihen että karjalan kieltä on Suomessa, vaikka kieli onkin lähinnä pysynyt Suomessa perheenjäsenten salakielenä. Karjalankielisiä karjalaisia ei kohdeltu niin kuin yleisesti luullaan Kalevalan takia, vaan kohtelu muistutti sitä, mitä tämän päivän pakolaiset kohtaavat. Ihmiset luulevat että karjalankielisiä otettiin sotien jälkeen vastaan kuin ”hienoina kalevalaisina heimoveljinä,” ja todella positiivisestI että ”evakkojen sijoittaminen oli menestystarina.”

Todellisuus oli että heitä paheksuttiin – joissain taloissa kuulemma piti liikkua kyyryssä niin kuin huutolainen – ja etenkin karjalan kielen etelämurteen puhujat kuulostivat venäjän kieleltä joittenkin korviin. Jotkut jopa väittivät ettei karjalaisilla ei ollut mitään hätää, vaan ”rikkauksien” perässä tulivat – osa taas sanoi ettei heillä ollut mitään menetetyssä Karjalassa, keppikerjäläiskansaa. Ainoastaan sodassa olleet tunsivat jotain myötätuntoa.

Karjalan kieltä on jopa yritetty muuttaa suomen kielen murteeksi, vaikka ne olivat kaksi eri kieltä, kuten ruotsi ja norja. Eikä pidä unohtaa suomalaista äärioikeiston ajattelutapaa, jossa suunniteltiin Itä-Karjalan etnistä puhdistusta Suur-Suomen nimeen…

Minulla on tavoitteena myös karjalan kielen saaminen nykyaikaisempaan ympäristöön, etteivät ihmiset pysty turvautumaan ”liian vanhaa kieltä, ei sovellu nykyaikaan” -selitykseen. Kosmoval’a -projektini toimii juuri tätä vastaan. Kosmoval’an linnu sijaiččou Nio-Karjal kosmossiirroskunnas…

Yritän sarjakuvapiirtäjänä tehdä genre-pohjaisia tarinoita jotka sijoittuvat vaara- ja järvimaisemiin, ja jotenkin saada elantoa niistä… Yritän myös tehdä sarjakuvalajille sopivaa ’tuotetta’ kun yrittäjähenkinen olen. Esimerkkinä tämä ”paristevos”-idea, jossa kaksi eri teosta on crossoverina keskenään, mutta tarinan näkökulma on eri (metodia on käytetty vanhoissa videopeleissä).

Olen tehnyt erilaisia omia ja yhteisprojekteja, joissa on karjalaksi käännettyjä sarjakuvia ja joissa mm. opetetaan karjalan kieltä sarjakuvan avulla.

Toni Tapio Timonen (1990, Nurmes) on tällä hetkellä Outokummun kuva-artesaaniopiskelija. Outokummussa Jokke Saharinen käy vetämässä sarjakuvakursseja ja Outokummun ammattiopisto on Pohjois-Karjalan suurin kulttuurialan opisto. Perheessä mummo ja isotäti puhuivat karjalaa, mutta isä sisaruksineen eivät puhu ja Toni taas puhuu jotenkin… Toni on toiminut osuuskunta-yrittäjänä ja samaisen osuuskunnan hallituksessa.

huntertimonen.sarjakuvablogit.com