30.11.2015

Kylmykuun omii veressanoi

maallikko - tämänilmaikko  <- maalinen - tämänilmain'i + kko / tielakko

mutantti - mutantikko  ← eng. mutant

humanoidi - humanoidu, inehmizverdo ← inehmiz = ihmis, verdo=ominaisuuksien vertailuun liittyvissä ilmauksissa
humanoidi-robotti - inehmizverdon'i robotniekku
androidi - androidu, antroverdo  ἀνδρ-(anthrop-) + verdo=ominaisuuksien vertailuun liittyvissä ilmauksissa
tekoäly - tegonero

------------------VERESTYÖSANOI-(uusiosanoja)------------------------------
- uusiosana = vanhaa sanaa käytetään uudessa merkityksessä
tielaine - maallinen
"i n‿ollougo hiän jo t́iet́t́ävät t́ielazet maalliset majat (ts. ruumiit) peit́eĺd́y muakkehih muahuzih (itkuv.)."  - Tver
tiekundu - karavaani

------------------MUUDU--------------------------------------------------------

Novgorodin karjalaisnimityksiä: Nougora, Uuzilinnu - Olavinlinnuagi kuččutah "uuvekse linnakse"
"meäm murginoa jatkaksennellah kui Uuvenĺinnan (Novgorodin) lounatta." - Suoj.
"Šakšan voinan aigah piettih Nougoras (Novgorodissa) kaks ńedälii." - Tulemaj
sivellin - harjain'i
koti - koto (kotosal, kotonu)
tori - rinkku
rikkaat, varakkaat - pohatisto  ← pohatta+i-sto myös. pohattalisto
yritys - tehos

vihreä - vihanda

Ligakuun veressanoi 

30112015


Viipurin puhdistus


Viipurin puhdistus oli valkoisten Suomen sisällissodan loppuvaiheessa huhti-toukokuussa 1918 Viipurissa suorittama etninen puhdistus, jonka yhteydessä surmattiin vähintään 360 kaupungissa ollutta venäläistä sekä ainakin 30 muiden maiden kansalaista, joista 327:n henkilöllisyys on tiedossa. Heistä vain muutamilla oli kytköksiä punakaartiin, sen sijaan suuri osa oli avoimesti valkoisten puolella. Pääosa teloituksista tehtiin heti valkoisten vallattua kaupungin 28.–29. huhtikuuta, mutta viimeinen toimeenpantiin vasta yli kuukausi sodan päättymisen jälkeen 16. kesäkuuta 1918.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_puhdistus_1918
Elisenvaarasta

27.11.2015

rinkkastudijo

Ylä-Karjalan taidehkanzahmo menöy enz' kezäny Nurmeksen ildurinkale pidämäh joukol rinkkastudijotu..
-------------------
Ylä-Karjalan taideyhdistys menee ensi kesänä Nurmeksen iltatorille pitämään joukolla toristudiota...

vihapropaganduo liikkehel?

"14-vuotijaitu suomekkotyttölöi on vägipietty"...Tämä lähti Kempelehen tapavuksest ta ny on myösgi tulluh Raisivosgi tämmön'i tapavus.. Tapavusten ruadajoinu ollah 15-19 vuotijahat "ei-suomekot.."

Nämmä tapahtu myös samal nedälil...

Suomes on vuvves nenga 1 000 (ukkoin ta akkoin) vägipiendy-tapavustu ta nämmä 10 ei-suomekon vägipiendyruadot ollah korgiel..

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1448591077262.html
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1448331557423.html
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1448596807280.html


------------
aijemman "kansallizmielisten vihapropaganduo liikkehel?" otsikon kansallizmieline ei ollu oigie sana ku "ei-suomekotgi" voi ollah suomelazmielizii (Suomen kansallizmielizii)...

myös jos tekstit ei olisi propagandaa niin niissä ei korostettaisi suomalais- ja maahanmuuttaja-taustaa...

Kaleval'a-iepoksen antagonistu: Louhi - Pohjolan emändy

Louhilla on paljon taikavoimia jolla hän pystyy kilpailemaan Väinämöisen kanssa.
  • hänen tyttäristään kilpaillaan
    • Sampo taottiin
  • hänen miehensä (Pohjolan isäntä) tapetaan kaksintaistelussa. - Louhista tuli "aktiivinen" hahmo tämän jälkeen
    • tappaja (Ahti Saarelainen aka Lemminkäinen) oli aijemmin kilpailut tyttären kosinnassa.
    • tämä sama tappaja liittyy joukkoon joka vaati ensin Sammon jakamista ja myöhemmin ryösti sen
    • Louhi kieltäytyy jakamasta Sampoa

Magicka

Ruoččilain'i videjokiza



Ghost in the Shell: First Assault

23.11.2015

syömingit

Karelian “syömingit & juomingit” (raw translation: “foods & drinks” but means “snacks & liquors”) - similar to russian ‘zakuska’ or swedish ‘smörgåsbord ‘

table grill is personal add…

MADcook e11: zakuska

Rastavu lähestyy Euruopan Rastavupajolinnua

"Joulupukki, Joulupukki (valkoparta, vanha ukki)" / "Rastavu-ukko Rastavu-ukko (hobie parda, ikä ukko)" on nurmekselazen P.J. Hannikazen pajoi


Linduzet Bomballa 21.11.2015
Julkaissut Linduzet 22. marraskuuta 2015

19.11.2015

Karjala-lehdessä juttua

Pia Paananen teki jutun minusta Karjala-lehteen..

http://www.karjala-lehti.fi/
19.11.2015 Karjalan kieltä ja japanilaista mangaa samassa sarjakuvassa

Katsotaan saanko jostain leikattua sen tänne...

Taiteilijoilla on paljon työperäisiä terveysoireita


http://www.terve.fi/ammattitaudit/73674-taiteilijoilla-on-paljon-tyoperaisia-terveysoireita
http://www.ttl.fi/fi/tiedotteet/Sivut/tiedote62_2013.aspx 
Taiteilijat pitävät työtään henkisesti selvästi rasittavampana kuin työtätekevät suomalaiset yleensä. Työperäiset terveysoireet ovat tavallisempia kuin työikäisellä väestöllä keskimäärin. Taiteilijat kokevat kuitenkin olevansa onnellisia työssään, ilmenee Työterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. 

– Monet taiteilijat kokevat esimerkiksi uupumusta, ahdistusta, unettomuutta tai masennusta, niska-hartiaseudun kipua tai muuta liikuntaelinten kipua, kertoo erikoistutkija Pia HouniTyöterveyslaitoksesta. 
Kuormitusta aiheuttaa luovan työn luonne: jatkuva uuden tuottaminen ja omasta itsestä ammentaminen. Monia ei rasita taiteen tekeminen itsessään vaan työn reunailmiöt, kuten toimeentulo-ongelmat, alan epävarmuus, työn omaehtoisuus, laaja vastuu ja kova kilpailu. 
– Tällä hetkellä minua kuormittavat esimerkiksi rahoitushakemusten tekeminen, tarjousten ja sopimusten laatiminen ja monen ihmisen aikataulujen yhteensovittaminen, kuvaa nykyistä työtään työyhteisövalmentaja, näyttelijä Niina Nurminen
– Työni merkityksellisyys, monipuoliset mahdollisuudet ja samanhenkiset, innostavat kumppanit auttavat puolestaan jaksamaan, hän sanoo. 
Taiteilijan terveyttä ja uraa uhkaavat monenlaiset asiat 
Taiteilijan työssä on paljon erilaisia asioita, jotka saattavat aiheuttaa terveys- ja jaksamisongelmia, jos ne jatkuvat pitkään. Tällaisia ovat esimerkiksi epäsäännöllinen työ ja työn tekemisen vaihtelevat paikat tai työtilojen monet epäkohdat, mikä koskettaa erityisesti kuvataiteilijoita. Myös yksin jääminen, kateus tai kiusaaminen voivat vahingoittaa taiteilijan työpolun sujuvaa etenemistä. 
– Työn ja muun elämän yhdistäminen on taiteilijoille vaikeaa. Hyvin monet kokevat joutuvansa laiminlyömään kotiasioita työn vuoksi. Itsestä huolehtiminen ja projektien välillä palautuminen on haastavaa. Kuitenkin palautuminen on välttämätöntä uuden luomisen ja uusiutumisen kannalta, muistuttaa Työterveyslaitoksen tutkija Heli Ansio
Boheemi taiteilijaelämä oli edellisten sukupolvien ilmiö
Tutkimustulokset purkavat myyttiä boheemista taiteilijaelämästä. Suurin osa taiteilijoista haluaa huoltaa työkykyään aiempaa enemmän: he nukkuvat ja harrastavat kuntoliikuntaa saman verran kuin muutkin suomalaiset, käyttävät alkoholia kohtuudella ja löytävät palautumiskeinoja työstään. 
– Minä kiipeilen, melon, ulkoilen. Jos niistä joutuu pitämään viikonkin tauon, hermot menevät. Sama pätee sosiaaliseen elämäänkin: ystävien kanssa vietetty aika on tarpeen kaiken työpöydän ääressä istumisen vastapainoksi, kertoo kirjailija Jukka Laajarinne
Sukupolvimuutos näkyy myös ammattilaisten määrän kasvamisena, mikä lisää kilpailua. Taiteilijat kokevatkin oman mielen hallinnan ja johtamisen taitojen olevan tärkeitä työssään. He tarvitsevat muutoksen ja epävarmuuden sietokykyä, kykyä arvioida omaa työtään sekä kykyä kurinalaiseen työskentelyyn. 
– Täsmällisyys, vastuullisuus, luotettavuus, hyvä kunto ja terveet elämäntavat, monipuolinen osaaminen ja itsensä kehittäminen, yhteistyötaidot, avarakatseisuus ja maailman laaja-alainen ymmärrys ovat jo pitkään kuuluneet nykynäyttelijän ominaisuuksiin. Aika kaukana siis boheemielämästä, toteaa Nurminen. 
Tietoa tutkimuksesta 
Taiteilijan hyvinvointi taidetyön muutoksessa -tutkimuksessa etsittiin kyselyaineistolla, haastatteluin ja osallistuvan havainnoinnin menetelmin tietoa siitä, miten teatterialan taiteilijat, kirjailijat ja kuvataiteilijat hahmottavat omaehtoisen kurinalaisuuden työpolkunsa voimavarana. Kyselyyn vastasi 476 henkilöä ja 20:ta haastateltiin. Työsuojelurahasto rahoitti hanketta, joka toteutettiin vuosina 2012–2013. 
Tutkimuksen teemoja käsitellään verkkokirjan lisäksi Taiteilijan työ -dokumenttielokuvassa. Elokuva on tutkimukseen liittyvä itsenäinen taiteellinen teos, jonka tuotti Artlab Productions. Työterveyslaitoksen tutkijat Pia Houni ja Heli Ansio olivat mukana tuotantotiimissä. Elokuvan ohjasi Janne Laiho

tielakon imidžii vs. piirdäi

maallikon kuva vs. piirtäjä
V.M. Hurskainen:
Kun tuosta Bomban tulevasta omistajasta on monenlaista huhua ja tietoakin liikkeellä niin tässä yksi näkökulma. Saman omistajan lääkärikeskus (Lääkärikeskus Aava Oy) ei maksa senttiäkään veroja Suomeen: https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10153680864432383&set=gm.1066696403362735&type=3&theater


17.11.2015

ranskanlippuprofiilikuvameemi

Miettimisen aihetta...

http://blogit.image.fi/vesanlinja/mika-ranskanlippuprofiilikuvameemissa-meni-persiilleen/
"Maailmassa tapahtuu jatkuvasti kaikkea kammottavaa, mutta kaikkeen ei reagoida samalla tavalla. Esimerkiksi jostain syystä samanlaista solidaarisuutta ei koettu 224 uhria vaatineessa venäläiskoneeseen kohdistuneessa iskussa. 
Toisaalta ymmärrän tämän: en esimerkiksi itsekään järkyty joka päivä siitä, että vaikkapa Yhdysvalloissa tai Kiinassa kuolee syöpään tai liikenneonnettomuuksiin valtava määrä ihmisiä päivässä. Maailmalla tapahtuvat terrori-iskut ovat usein pikku-uutisia Suomessa: keväällä Keniassa terroristit surmasivat yliopistossa 150 ihmistä. Egyptissä pommi-isku* surmasi 224 venäläisturistia. Vain muutama päivä sitten Beirutissa terrori-isku surmasi yli 40 ihmistä, ja niin edelleen (ja listalta taatusti puuttuu joku vielä verisempi isku, jota ei löytynyt googlaamalla ja on uutisoitu pienesti EDIT: ja puuttuihan sieltä rauhanmarssiin tehty isku). Näille ei tullut ”olen turvassa” -nappulaa Facebookiin eikä profiilikuvanvaihtonappulaa. Ehkä pitäisi: tämä muistuttaisi ihmisiä siitä, että terrori-iskut surmaavat moninkertaisesti ihmisiä taloudellisesti yltäkylläisten länsimaiden ulkopuolella. 
Toinen vastenmielinen ilmiö on terrori-iskujen käyttö keppihevosena kansalaisoikeuksien ronkkimiseen. ”Meillä pitäisi olla vastaavat keinot kuin muilla eurooppalaisilla sivistysvaltioille, Niinistö sanoi Ylelle illansuussa.” Esimerkiksi juuri Ranskassa viranomaisilla on erittäin laajat valtuudet verkkourkintaan, ja niitä vielä laajennettiin Charlie Hebdo -iskujen jälkeen. Yleensä tällaisten urkintalakien vastustaminen kaatuu piraattiaktivistien ja muiden tekniikasta perillä olevien nuorten harteille, mutta Ranskan laista älähti jopa Amnesty. 
Eivät terroristit suunnittele touhujaan salaamattoman internetin puolella. Kotimainen terrori-iskummekin paljastui jo suunnitteluvaiheessa ihan normaalilla poliisityöllä, ei satunnaisella massaurkinnalla."

Posted by Ömer Acar on 14. kylmykuuta 2015

Posted by LaLi Mohamed on 14. kylmykuuta 2015

16.11.2015

16112015


http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2015/11/uusioideavalahdys-sorokanharakan.html
http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2015/10/tatujirouhku-dizainu.html

uusioideavälähdys Sorokan/Harakan niskapaloille


"Karjalaisäiti imettää lastaan." - "Karelian Mother," 1891, A. Gallen-Kallela
recycled idea for sorokka’s (or harakka - traditional wife’s headdress) neck piece
Tanja Karttunen - "Minkä tein, sen tein" Vilho "Ville" Suonmaa

rahvahan -kko -kkö -piättezet

ahleiskoi/ahleskoi / ahliskoi = englantilainen
hermanskoi / jermanskoi / ńemensköi / ńeme(t)skoi = saksalainen
japanskoi /japonskoi / jeponskoi = japanilainen
slav́anskoi / slov́anskoi = kirkkoslaavi; slaavinkielinen
svinskoi / ruotšikoi / ruotšakoi (/ruotšakka) / suomikoi = suomalainen
tatarskoi = tataari
venkerskoi = unkarilainen
sove(t)skoi / sooveskoi = neuvostolainen
olonetskoi = aunukselainen
ĺuuvikoi / lyyviköi = lyydiläinen, lyydiköt
livviköi = aunuksenkielisestä
hormakko / venakko = venäläinen
korĺaskoi / koŕeĺkka / korlakko (/korlakka) = (Venäjän) karjalainen
(tšiganakka - romaninainen, mustalaisvaimo)

ylläolevat on otettu verkkosanakirjasta
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/kks_etusivu.cgi

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

! ativoperäzis sanois -kko-piäteh on -sko-muvvos...

japonskoi = livvin japončoi

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------



"suomekko" ei ole sama kui "suomelain'i" - kui Suomes on "suomalainen on suomalainen"
"ven'akko" ei ole sama kui "ven'alain'i" - Ven'algi "russkije" ei ole "rossiyane"
"ruoččikko" ei ole sama kui "ruoččilain'i" - Suomenruočis pagistah suomekois "finne" ta suomelazis "finländare"

ta "inkerikkö" ei ole sama kui "inkeriläin'i" (inkerinsuomekko)

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Inkerissä: savakot = savolaistaustainen ryhmä.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

veressanoi

anglikko / aŋlikko / englikko - englantilainen
germankko - saksalainen
karjalkko - karjalainen
vengrikko / veŋrikko - unkarilainen
suamekko = saamelainen

afrikko (<- afrikka+kko) = afrikkalainen
amerikko (<- amerikka+kko) = intiaani | ameriikkalain'i = amerikkalainen (vrt. inkerikkö - inkeriläin'i)
tatarkko - tataari
čiganakko = romani
kitaikko = kiinalainen
koriekko / korejakko = korealainen

suomekko - suomalainen
ruoččikko - ruotsalainen
norveikko - norjalainen
duaniekko - tanskalainen
islandiekko - islantilainen

13.11.2015

Verileipä

läkde: FaceBook

on hauskaa kuinka ihmiset ajattelee menneisyyttä jollakin "missä käet kukkuu ja koivikot tuuhentuu" ajattelutavalla ja sivuuttaen kuinka verta käytettiin ruoka-aineena ja sisäelimiä kuten aivoja, sydämmiä ja maksaa syötiin keiton seassa... ja huonovaraiset "myytiin" työvoimaksi huutokaupassa (huutolaiset, 1900-luvun taitteessa - viimesimmistä tiedossa olevasta "suomalaisesta orjuudesta" ei ole sataa vuottakaan - eli sitä oli isovanhempiesi elinaikana)..

Nurmes kuvina, tekijä Jussi Haapalainen

Jussi kävi minuakin kuvaamassa ja hän on myös mukana Makasiini OSK:ssa.. Tosin en tiedä vielä päätyikö kuva kirjaan asti...

"Jussi on tunnettu kuvaajana enemmän liikkuvan kuvan yhteydessä ja hänen teoksiaan on palkittu useissa elokuvakilpailuissa, mm vuoden videotekijä 2009-2010." - Sananhelinä
Kirjan voi tilata Sananhelinästä:
http://www.sananhelina.fi/tuotteet.html?id=2/183360

Jussi Haapalaisen omat sivut:
http://www.jjtuotanto.com/

Karjalan kielen ilta


Karjalan kielestä ja vähän suomen itämurteistakin.

Karjalan kielen historiasta, sen eri murteista sekä sen suhteesta suomen itämurteisiin. Tilaisuus on luonteeltaan vapaamuotoinenja kuulijoiden kysymykset ovat tervetulleita. Olisi kiva jos jakaisitte tätä... Olisi kiva saada asiasta kiinnostuneita paikalle. Tilaisuudesta olisi tarkoitus tehdä rento ja enemmän keskustelu kuin esitelmä.
Posted by Ari Burtsoff on 11. kylmykuuta 2015

https://www.facebook.com/events/937687466267769/

Ari Burtsoff kertoo karjalan kielen historiasta, sen eri murteista sekä muinaiskarjalan suhteesta suomen itämurteisiin. Tilaisuus on luonteeltaan vapaamuotoinenja kuulijoiden kysymykset ovat tervetulleita. Voit myös lähettää kysymyksiäsi etukäteen osoitteeseen ari@burtsoff.net


Tapahtumapaikka: Malminkartanon kirjasto (Helsinki)
Tapahtuma-aika: 25.11.2015 klo 18:00 - 20:00

12.11.2015

suomelazhahmoi "Milihime Taisen:s"

Mannerheim

  • Aarnio
  • Aho
  • Haartman
  • Halonen
  • Häyhä
  • Juutilainen
  • Lagus
  • Mannerheim
  • Raappana
  • Rättö
  • Svensson
  • Talvela
  • Törni

11.11.2015

Amerikan karjalkkoi vuvvel 1906 - DeKalb, Illinoisis

http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/567041#?page=10

Amerikan karjalaisten pyrintöjä.
PÖYTÄKIRJA.
Tehty Vienan karjalaisten Liiton kannatuskokouksessa Dekalb Illinoisissa syysk. 1p.1906.

§1
Esimieksi valittiin yksimielisesti Antti lv. Keynäs(eliKontradjeff) kirjuriksi Georg Fedorovits Remsujeff.

§2
Luettiin vienankarjalaisten Liiton perustavan kokouksen menosta, joka on pidetty Tampereella Elok. 3—4 päivänä 1906 ja Liiton säännöt;lukemisen toimitti Vaseli A. Keynäs (eli Kontradjeff) ja myös luettiin näytenumerosta kehoitukset karjalaisille.

§3.
Keskusteltiin 3:n sääntöpykälän johdosta että jos on henkilöitä jotka yhtyvät Liiton jäseniksi; yhtyviä olivat seuraavat.
  1. Antti lvanovits Keynäs (eli Kontradjeff)
  2. Georg Fetorovits Remsujeff
  3. Vaseli Andreivits Keynäs (eli Kontradjeff)
  4. Timo Grikorjevits Kontradjeff
  5. Antti Egorjovits Rettijeff
  6. Joseb Petrovits Peterson (eli Tiilikoff)
  7. Aleks Luppovits Remsujeff
  8. Josep Egorjovits Rettijeff
  9. Pekka Fedorovits Remsujeff

Nyt päätettiin lähettää heti 2 doll. eli 10 mk. jäseneltä ja sitten kun saadaan tieto Liiton Esimieheltä Hra Aleks lv. Mitrofanovalta Jyväskylästä että jos hän hyväksyy meidät täällä olevat karjalaiset Liiton jäseniksi, niin heti tiedon saatua lähetämme jäännöksen sum 40 mk. Jäseneltä niin että olemme ensi kokouksessa merkatut jäseniksi. 4 alla mainittua henkilöä lupasivat maksaa 2 doll. eli 10mk. vuodessa
Nim.l:n Kalle Grikorjevits Rettijeff
2:n Timo Kavrilovits Remsujeff.
3:s Jakob Petrovits Lunden (eli Kenijeff.
4:s Stefan Ivanovits Remsujeff.
Rahalähetys y. m. kirjeenvaihti Suomeen tuli kirjuri Georg F Remsujeffin huoleksi.

§ 4
Esitettiin kierto kirjeitä,lähetettäväksi Ameriikassa oleville karjalaisille: esitys sai yksi mielisen kannatuksen ja tätä toimimaan tulivat esimies ja kirjuri. Keskusteltiin että jos tehdään yleinen keräys, suomalaisten keskuudessa Lainakirjaston perustamiseksi Karjalaan mutta jätettiin nyt siksi kun tulee tieto Suomesta Liiton esimieheltä Herra Mitrofanoffilta mutta toivomme että keräyksen toimimme siksikun tulee ensi vuosi kokous.

§5
Esitettiin tilattavaksi 6 kapp. Kerralla karjalaisten pakinoita tämän vuoden loppuun (N:o 4); esitys sai yksimielisen kannatuksen ja päätettiin makso lähettää heti kun tulee lasku.

§6
Esitettiin paikka-kunnan kirjeen vaihtajaksi Karjalaisten pakinoihin kirjoittamaan lehden toimittajalle Herra I. Härköselle, valituksi tuli Vaseli A. Keynäs (eli Kontradjeff) ja esitettiin otettavaksi valokuva joka sai yksimielisen kannatuksen ja päätettiin lähettää kuva Karjalaisten pakinoihin painettavaksi. Ja kirjoitus seuraa mukana. Kokous, päätettiin pitä heti kun tulee vastuu Suomesta ja sitten kokoukseen kutsuu Esimies ja kirjuri.

§7
Kokous lopetettiin Eläköön-huudolla.
Syysk. 1 p. 1906. Dekalb Ills pohjois-Ameriikassa.

Esimies
Andrei lv.Keynäs
(Kondratjeff)

Kirjuri
Mr Geo. Remsujeff
Osoite
Dekalb Ills.
LBx 373.
U. s. of America.

Tässä mainitulta kirjeenvaihtajalta hra V. Keynäkseltä onkin toimitukselle saapunut kirje Ameriikasta, jossa kerrotaan lähemmin Amerikan-karjalaisten hommista, mutta tilanpuutteen tähden on se täytynyt jättää seuraavaan numeroon. Samoin on saapunut ylläolevassa mainittu yhteiskuva kokouksen osanottajista, mutta senkin painatus jää myöhempään.

Pakinain Toimitus.



random character: Nousija Väinöläin'i

"Älä piruiče miun ies, pentu!"

  • "badass grandpa" - tyypin hahmo
  • "Väinöläin'i" juontuu perinteisesti "vaka vanha Väinämöisestä"
    • IronDanger - Kalevalassa "Väinämöinen" on länsimaalaisen tapaan nuoren näköinen.. tosin siihen yhdistyy myös "Rautavaaraa" (engl. Iron Danger) ja pohjanmaalaista "suo, kuokka ja Jussia" .... Iron Dangerissa on se harhakuva että Kalevala pohjautuu suomalaisiin runoihin, mutta tosi asiassa Kalevala pohjautuu karjalan kielisiin... Loru-Lentruut kyllä keräsi kaikkialta runopätkiä, mutta Kalevalaan vaikutti juuri karjalaiset... ja kirjoitti omalla suomen kielellä...


TV tropesta: Badass Grandpa http://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Main/BadassGrandpa
"Old men are weak, right? 
WRONG
When it comes to fiction, more often than not the oldest, apparently feeblest characters are the ones to be feared the most. They kick ass, take names, and can fend off armies single-handedly. 
They can be the strongest character in the entire story. The reason for this is obvious: "Experience and treachery will beat youth and enthusiasm every time." Old men in a dangerous line of work have been doing it for a very long time, and only lived that long because they've been smarter and/or stronger than everyone they've faced. Additionally, in a Crapsack World, or when Earth Is a Battlefield, a man may well only live to be old if he is already very bad-ass to start with. 
The defining characteristic of the Badass Grandpa is that, as the story begins, they already have several or max levels in Badass, and will almost always have more than anyone else, including, in many cases, the Big Bad; yet they generally opt for quiet and simple lives, sharing their wisdom with younger generations rather than directly involving themselves. After all, every generation of heroes has to grow up and fight on their own sometime, right? 
Badass Grandpas hide their power level well...at least until it really matters. When the chips are down, and the heros look like they're in need of assistance, it's time for the Badass Grandpa to step up and throw down, proving that age has done nothing to quell their ability to take down villains literally decades their juniors."

Karjala-lehti: Karjalan kielelle perustetaan säätiö


MARKUS RISSANEN

Karjalan Kielen Seuran (KKS) hallitus päätti perustaa säätiön tukemaan kielen säilymistä. Säätiön alkupääoman keräämisestä ilmoitettiin lauantaina seuran 20 -vuotisjuhlassa. ”Annetaan kaikkien kukkien kukkia,” linjasi seuran tulevaisuutta alkuperäinen puheenjohtaja arkkipiispa Leo.
KKS:n pitkäaikainen sihteeri Pertti Lampi korosti, että seuran toiminta on laajentunut merkittävästi pelkästä kieliyhdistyksestä laajemmaksi karjalankielisen vähemmistön etu- ja kulttuurijärjestöksi. Karjalaa taitavia on Suomessa noin 30 000 ja lähialueet mukaan lukien vähintään kaksinkertainen määrä. Itämerensuomalaisista kielistä karjalaa puhutaan suomen ja viron jälkeen kolmanneksi eniten.
Itä-Suomen yliopiston Suomen kieleen ja kulttuuriin erikoistunut vt. professori Vesa Koivisto muistutti, että karjalan kieli on eri asia kuin esimerkiksi kaakkoiset murteet. Kielen juuret ovat tuhannen vuoden takaa ja karjalaa leimaa se, että se ei ole elänyt kansallisvaltion turvassa, vaan rajankäynnin melskeissä.
– Oma monisuuntainen identiteetti leimaa koko karjalaisuutta. Karjalan kieltä on yritetty häivyttää puhumalla siitä ”vain” murteena, mutta tämä kielen hävitysyritys ei ole onnistunut, hymyilytti professori juhlayleisöä.

VESA KOIVISTO palautti mieliin, että vienankarjala, aunuksenkarjala (livvi), lyydi sekä kymmenet murteet eli koko karjalainen kielikenttä on monijuurinen. Siihen ovat jättäneet jälkensä niin suomi, venäjä, vepsä kuin saamen kielet.


– Karjala on elävä käyttökieli ja tavallaan salattu kieli. Kieli ei ole kertonut henkilöstä, kuten esimerkiksi uskonnollinen tausta. Karjalaisuudesta on puhuttu pitkään, mutta kielestä vasta 2000 -luvulla, viittaa professori Koivisto kielen professuurin perustamiseen Joensuuhun sekä karjalan nousuun vähemmistökielen asemaan.

KUVA: Varkautelaisen Kähärin perheen kotikieli on karjala. Marian juuret ovat Salmista ja Mikon Raudusta. Väritykseen keskittyivät Iivo ja Juuli.


8.11.2015

tukin ajoa Nevvosto-Karjalas

GIF-animatsii napattu Sampo-film'as
Sampo (ven. Сампо) on suomalaisten ja neuvostoliittolaisten yhteistyönä vuonna 1959 tehty elokuva, joka perustuu löyhästi Suomen kansalliseepokseen Kalevalaan. 
"Nevvosto-Karjalan" oigie nimi oli "Karjalan autonomine sosialistine nevvostotazavaldu" libo "Karjalaz-suomelaine sosialistine nevvostotazavaldu"
välähdys:  "Karjalahan" oli kokonainen kun Suomi oli Venäjän Suurruhtinaskunta...

Nurmes melkein "Syrjä-Suomen" keskustana

Henkilökohtaisesti termi "Syrjä-Suomi" vihastuttaa, mutta totuuden poikastahan tuo on... Tosin alue on alkanut kehittyä "karjalaisena" ei "suomalaisena"... Rasimäki on karjalaiskylä jossa karjalaa puhutaan...

On se ku ei edes maantieto ole kunnossa jutun kartassa... Pohjois-Savo on Kainuun paikalla ellei Kainuu ole liittynyt Pohjois-Savoon... Etelä-Savokin on pitäisi olla vähän alempana...



http://yle.fi/uutiset/milla_he_elavat__valokuvareportaasi_syrja-suomesta/8437200

6.11.2015

tiede.fi: Seksi näkyi kaikkialla

YouTube: Sex in the Ancient World - Pompeii
YLE: K18: Kalevalasta sensuroituja runoja

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/seksi_nakyi_kaikkialla

Antiikin Ateenan kadunkulmissa, tonttien rajoilla ja toreilla seisoi nelikulmaisia pylväitä, joiden silmiinpistävä piirre oli reipas erektio. Niitä oli kaupungissa kymmeniä, ellei satoja. Kun lapset ovat sellaisia kuin ovat, lyödäänkö vetoa, että he kiipeilivät niissä?
Moni väittää meidän nykyistä yhteiskuntaamme yliseksuaaliseksi ja pelkää tämän vaarantavan lasten kehityksen tasapainoisiksi aikuisiksi. Entä jos olemmekin pitkän kielteisyyden kauden jälkeen vasta palaamassa luontevaan seksuaalisuuteen?

Noin 2 500 vuotta sitten kreikkalaisten uskonnollisuuteen kuuluivat seksuaaliset kultit. Monijumalaisissa kulttuureissa seksuaa¬lisuutta tietenkin henkilöivät omat jumaluutensa, tarvittiinhan jumalia paljon pienempiinkin tehtäviin.

Yksi kreikkalaisten jumalhahmoista oli viinin, juopottelun ja juhlien jumala Dionysos, jonka kulttiin kuuluvat fallospatsaat komistivat koteja ja julkisia paikkoja.  Juhlakulkueissa niitä kannettiin pitkin katuja.

Kun nykyisin paheksumme naisen paljaan reiden käyttöä automainoksessa ja pohdimme sen kielteistä vaikutusta (poika?)lapsiin, niin muinaiset kreikkalaistenavat seisoivat kadun varrella katsomassa, kun ohi kannettiin jättimäistä erektiossa jököttävää penistä.

Samat teemat toistuivat myös käyttöesineissä. Ihmiset saattoivat syödä astioista, joihin oli kuvattu rakastelukohtauksia. Nyt sellaisia näkee korkeintaan Hugh Hefnerin mansiossa. Vateihin ja vaaseihin maalattiin myös homoseksuaalisia kohtauksia, kuten anaaliyhdyntöjä.

Kaikesta päätellen kreikkalaisten suhdetta seksiin ei hallinnut hurskaus eikä häveliäisyys vaan seksuaalisuus hahmotettiin pikemminkin luonnonvoimana, jota ei voi täysin hallita. Tämä ei toki tarkoita, että seksuaalisuus olisi ollut vapaata sosiaalisesta säätelystä - sellaista se tuskin on ollut missään koskaan. Mutta seksuaalinen kuvasto oli voimakkaasti läsnä ihmisten arjessa ja pyhässä.  Sen keskellä varttuivat  pikku-Platon ja Aristoteles-veijari. Sen ympäröimänä joutui kasvamaan Sokrates-koltiainen.

Mutta jotenkin lapset selvisivät siitä. Juuri Kreikassahan luotiin noina vuosisatoina suuri osa nykykulttuurin perusteista, siellä syntyivät taiteet ja tieteet.

Aikakapseli tallensi dildotkin

Roomalaisilla oli Priapus-jumala, jonka iloinen erektio tuo vieläkin hymyn suupieliin museovieraalle. Eräässä kuuluisassa patsaassa Priapus kaataa pullosta öljyä valtavaan penikseensä. Egyptiläisillä oli hedelmällisyyden ja seksuaalisuuden jumala Min, joka hallitsi alamaisiaan penis terävästi tanassa kuin olympiakeihäs. Myös etrus¬kien taiteessa on vahva eroottinen elementti, usein jopa hautamaalauksissa.

Vesuviuksen purkaus elokuussa 79 tuotti kaamean aikakapselin hautaamalla  kokonaisen kaupungin ihmisineen ja esineineen kesken arjen askareita. Mitä kertoo tuon ajan ihmisistä se, että kun Pompejissa 1800-luvulla tehtiin kaivauksia, löydettin valtava määrä pornografisia esineitä, kuten dildoja eli tekopeniksiä?

Jonkin aikaa ne olivat näytteillä Porticin palatsin museossa Napolin lähellä, mutta kun Calabrian herttuan vaimo ja tytär järkyttyivät niistä, ne lukittiin vuosikymmeniksi palatsin gabinetto segretoon eli salaiseen huoneeseen. Nyt ne ovat taas esillä.

Kaivauksista tiedetään, että pompejilaisen yksityistalon, kapakan tai leipomon ovella sisääntulijaa saattoi tervehtiä suuri Priapuksen patsas falloksineen. Fallos saattoi olla vaikka suihkulähteen suuttimena tai ovenkolkuttimena tai koristaa mitä tahansa esinettä, varsinkin kädessä pidettävää.

Erotism at Pompeii -kirjan kirjoittajan, arkeologi Antonio Varonen mukaan Pompejin kaivauksissa on löytynyt todisteita myös stripteasesta ja eräänlaisista pornofilmeistä. Kun sellofaania ei vielä ollut keksitty, elokuvaa vastasivat orjien esittämät live-näytökset.

Uskonto alkoi Venuksista

Välimeren itäpään uskonnollisuuteen liittyi myös rakkauden jumala Afrodite, roomalaisten Venus, joka on sukua Lähi-idän ikivanhalle Ištar-Astarte-jumaluudelle. Sen ytimenä on suuri hedelmällinen äitijumala, joka on lukemattomissa eri muodoissa ja monilla eri nimillä suonut lohtua ihmisille laajalla alueella läntisessä Aasiassa ja Euroopassa.

Vaikka oppineet asiasta jossain määrin kiistelevätkin, vaikuttaa uskottavalta, että Ištarin, Astarten ja luultavasti myös Afroditen ja lukuisien muiden hedelmällisyyden jumalattarien kulttiin kuuluivat sekä sakraalinen prostituutio että mies- ja naispuolisten uskovaisten orgiat tärkeissä vuodenkiertoon liittyvissä juhlissa.

Vanhan testamentin aikaan nämä kultit olivat vielä voimissaan, niin että juutalaisten profeettojen täytyi puuttua Astarten (Astorethin) ja tämän puolison Baalin palvontaan. Viidennessä Mooseksen kirjassa (5. Moos. 23:18) sanotaan ankarasti: "Kukaan israelilainen nainen tai mies ei saa ryhtyä harjoittamaan haureutta minkään jumalan kunniaksi."

Hedelmällisyyskultit ovat toki vieläkin vanhempia, kenties ne ovat vanhimmat kaikista uskonnoista. Näin vihjaavat kivikautiset Venus-patsaat, joista tunnetuin on Willendorfin Venus ehkä 30 000 vuoden takaa. Se ei vastaa nykyisin hallitsevaa kauneusihannetta, ja negrokampauskin (joidenkin tutkijoiden mielestä se on villapipo) rikkoo meidän myyttejämme eurooppalaisen kulttuurin juurista, mutta vetoavasti se tuo tuhannen sukupolven takaa viestiä elämän rehevyydestä.

Intiassa rikkain kirjo

Taide ei missään eikä koskaan ole ollut niin eroottisesti virittynyttä kuin joinakin kausina Intiassa. Esimerkiksi Pohjois-Intian Khajurahossa sijaitsevan Khandariya Mahadeva -temppelin ulkoseinät on peitetty korkokuvilla, joissa ihmiset rakastelevat kaikissa mahdollisissa asennoissa. Eikä temppelialueella varmaankaan ollut kylttejä, joissa luki K15 tai K18.

Tietysti voidaan pohtia, miten tarkkaan taide tavoittaa aikansa hengen ja missä määrin eroottiset temppeliveistokset kertovat intialaisen ihmisen arjesta ja suhteesta seksuaalisuuteen. Kuitenkaan kulttuuri, jossa lukemattomat tantriset suuntaukset  vuosisadasta ja -tuhannesta toiseen ovat tehneet seksuaalisuudesta pyhän rituaalin, ei voi olla kovin seksuaalikielteinen.

Sama kulttuuri myös tuotti joskus ajanlaskumme ensi vuosisatoina Kama Sutran. Vaikka se usein mainitaan intialaisen lemmentaidon oppaaksi, se on toki paljon muutakin. Se on aikansa kokonaissesitys miehen ja naisen välisestä suhteesta monine sosiaalisine kuvioineen.

Kama Sutrassa sukupuolten suhde myös näyttäytyy emotionaalisesti paljon tasa-arvoisempana - tekisi mieli sanoa kulttuurisesti kypsempänä - kuin saman ajan useimmissa läntisissä kirjoituksissa. Naisen seksuaalinen halu on yhtä luonnollinen ja hyväksytty kuin miehenkin, oli hän sitten prinsessa, vaimo tai orjatar. Lännessä tämä oivallettiin vasta aivan äsken, eivätkä kaikki oivaltaneet silloinkaan.

Seksuaalisuudesta tuli syntiä

Kristinusko syntyi oloissa, joissa vanhat hedelmällisyyskultit olivat vielä voimissaan,  ja sen oli kohdattava ne miltei ensi töikseen.

Kirkkoisien tekstit kertovat ajan synnillisyydestä ja pyrkivät suitsimaan pakanallista hillittömyyttä. Esimerkiksi mainio Augustinus, joka oli itse nuoruudessaan kokenut eroottisenkin hurman, puhui kypsällä iällään seksuaalisuuteen liittyvästä häpeästä. Hänen kielenkäytössään sukupuolielimet olivat obscoenae partes, säädyttömät ruumiinosat.

Sydän-Euroopassa erotiikka vaipui kristillisen ajan alussa nopeasti pois virallisesta julkisuudesta. Kun taideteosten ainoa tilaaja yli tuhannen vuoden ajan oli kirkko, taiteilijat unohtivat edeltäjiensä löydöt ihmisen anatomiasta ja seksuaalisuudesta.

Silti jopa keskiajan kirkkojen friiseissä ja uskonnollisten maalausten taustakuvissa on usein vilahduksia kansaneroottisuudesta. Nämä pienet "salaiset kuvat" muistuttavat, että hurskaus ei ole koko totuus ihmisten elämästä.

Tarinat kertovat lihan iloista

Keskiajan loppupuolella Boccaccio kirjoitti Decameronensa ja Chaucer Canterburyn tarinansa. Chaucerin teoksessa kolmekymmentä matkustajaa on menossa pyhiinvaellukselle, ja aikaa tappaakseen he kertovat toisilleen tarinoita. Niissä seksuaalisuus ja muut maalliset ilot kulkevat läpäisevänä teemana, ne antavat kuvan hyvin elämänläheisestä ja lihallisesta aikakaudesta. Sama juonne jatkuu Margareeta Navarralaisen hieman myöhemmässä Heptaméronissa.

Jos kirjailijoiden antama kuva keskiajasta on edes likimain todenmukainen - ja miksei olisi? - kirkon tuhannen vuoden mittainen projekti kansan hillittömän seksuaalisuuden suitsimiseksi näyttää epäonnistuneen pahasti. Vaisto osoittautui hyvettä vahvemmaksi.

Renessanssissa Kreikan taiteen taidot ja henki sitten syntyivät uudestaan. Ei tietenkään ole sattumaa, että samalla kun pakanallinen, eroottisuuden luonnonvoimaisuuden tunnistava taide nostettiin uudestaan kunniaan, myös yhteiskunnassa alkoi liikkua samansuuntaisia virtauksia.

Vähitellen ne johtivat äitikirkon vallan murenemiseen, valistuksen ja tieteen vallankumoukseen ja lopulta tähän maallistuneeseen aikakauteen, jota - ehkä hieman historiantajuttomasti - syytetään yliseksuaaliseksi.

Paljonko on sopivasti?

Kysymys, eletäänkö nyt yliseksuaalista aikaa, voidaan kääntää toisinkin päin. Entäpä jos Euroopassa vallinnut seksuaalikielteisyyden aika on nyt vähitellen korjaantumassa, kun Lähi-idän monoteistinen sivilisaatiomullistus on pikkuhiljaa väsähtänyt ja sen vaikutus heikentynyt?

Lopullinen kysymys tietysti on: mikä sitten olisi yhteiskunnassa oikea ja sopiva määrä seksuaalisuutta, ja miten sen pitäisi näkyä?

Siihen ei tietenkään ole oikeaa vastausta.

Nyt, kun lasten puberteetti on jatkuvasti aikaistunut ja he myös saavuttavat fyysisen sukukypsyyden aikaisemmin kuin ennen, ajatus lasten suojelemisesta liialta seksuaalisuuden näkemiseltä on ehkä hieman omituinen. Esimerkiksi saksalainen seksuaalisuuden tutkija Erwin J. Haeberle on esittänyt, että nuoret alkavat olla seksuaalisesti syrjitty ryhmä samassa mielessä kuin vammaiset ja vanhukset ja kaikki muutkin (homoseksuaalit, transseksuaalit, fetisistit, kotieläimet...), joiden oikeutta omanlaiseensa seksuaalisuuteen yhteiskunta väheksyy.

Punastelu jatkuu yhä

Ihmiset syntyvät seksuaalisina olentoina, ja seksuaalisuus on iso osa terveen ihmisen minää ja hyvää elämää.
Seksuaalisuuteen luonnollisen mutkattomasti suhtautuva kasvuympäristö kasvattaa ihmistä luovaan seksuaaliseen itseilmaisuun. Seksuaalisuutta häpeilevä ympäristö taas tuottaa estyneitä aikuisia, joille seksi kuuluu samaan sosiaalisesti peitettävien asioiden kategoriaan kuin ulostaminen.

Kumpaa akselin päätä meikäläinen yhteiskunta on lähempänä?

Jokainen opettaja tietää, että kun koulussa varhaisteini-ikäisten kanssa pitää ottaa puheeksi elämän perusasiat, seuraa sama hihitys ja punastelu kuin ennenkin. Tutkimukset osoittavat, että varsinkin poikien tietämys seksuaalisuuden faktoista ja esimerkiksi henkilökohtaisesta hygie¬niasta on heikko.

Tämä ei lainkaan kerro yhteiskunnasta, jossa lapset kasvavat luontevasti seksuaalisuuteen niin kuin muihinkin aikuisuuden asioihin.

Tuskinpa vika on siinä, että lapset törmäävät liian aikaisin seksuaalisuuden kuvastoon julkisuudessa. Eikö pikemminkin siinä, että aikuisten suhde seksuaalisuuteen on edelleen estynyt, jopa kouristunut? Lasten kanssa ei keskustella seksuaalisuudesta, vaan he jäävät sen varaan, mitä suuren - ja terveen -  uteliaisuutensa ajamina julkisuuden sirpaleista poimivat.


Erkki A. Kauhanen on valtiotieteen tohtori, tiede¬toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Ulla Korkatsun kirjutuksii

https://www.facebook.com/ulla.korkatsu
Äitini muisteluita noin 8 vuotta sitten kirjoitin.

Pikkupiiat töissä professorin kesähuvilalla
Professori Erik Lönnroth vietti lääkärivaimonsa Elsan Sillman-Lönrothin kanssa kesät Nurmeksessa. He olivat ostaneet P. J Hannikaiselle kuuluneen huvilan Pielisen rannalta, joka sijaitsi suurin piirtein nykyisen Bomban ja sahan välimailla, Ritoniemessä.
Professori Erik Lönnroth (lempinimeltään Olkikatto-Erkki, 1883–1971) oli merkittävä mies koko Suomessa. Hän oli suomalainen professori ja Helsingin yliopiston rehtori (1950–1953). Hänen isänsä oli sotarovasti Alfons Lönnroth, ja toimi pitkään Lappeen kirkkoherrana ja isän eno Knut Stjernvall suunnitteli suomen ensimmäisen rautatien ja kohosi myöhemmin koko Venäjän rautatiehallinnon päälliköksi. Eric Lönnroth oli mukana myös perustamassa Suomen Luonnonsuojeluyhdistystä vuonna 1938. Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsasvaltuuskunnan puheenjohtajana hänen panoksensa patsaan aikaan saamiseksi oli hyvin olennainen. Veli Arvo Lönnroth toimi tie- ja vesihallituksen pääjohtajana sekä rautatie-, tie ja vesirakennuksen professorina. Tiedemiespuolen vastapainona Lönnroth oli hyvin lahjakas viulisti.
Lönnrothin vaimo, Lääketieteen lisensiaatti Elsa Sillman oli metsänhoitaja Conrad Sillmanin tytär.

Pitkospuita pitkin huvilalle
Lönnroth oli kuullut juttua Valtimolaiselta taksikuski Siiri Kaltilalta, mummostani Leena Lehikoisesta, joka oli ahkera tekemään töitä ja auttamaan muitakin. Ja samanlaisia olivat hänen kaksi tytärtään Anja, 12v ja Anna 14v. Niinpä he palkkasivat tytöt Ritoniemen huvilalle kesäksi piioiksi. Tämä on silloisten Anja ja Anna Lehikoisen kesälomatarina, elettiin vuotta 1946.
Tytöt tulivat Nurmekseen junalla Rumosta ja Lönnrothien pariskunta omalla autollaan Helsingistä.
Sahan pihalta he kävelivät laukkuineen suon poikki pitkospuita pitkin huvilalle. Seurueeseen kuului myös perheen koira. Matkan varrella, suon keskellä oli lähde, josta he kävivät hakemassa juomavettä. Pihaan tullessa Eric sanoi, että nyt ollaan taas kotona, täällä luonnonhelmassa.
Huvila oli hieno rakennus. Alhaalla olivat sali ja keittiö ja yläkerrassa oli kolme makuuhuonetta. Yhden huoneista saivat tytöt. Huvilassa ei ollut sähköjä, vaan valona käytettiin öljylamppuja. Pihapiiriin kuuluivat myös sauna, aitta ja kellari.
Ensimmäinen suuri työmaa oli huvilan siivous. Siihen meni monta päivää. Tytöt kuurasivat lattiat, ripsuivat vastalla hämähäkinverkot laipiosta. Huonekalujen päältä poistettiin valkoiset lakanat ja ulkoaitan orrelta haettiin matot ja kauniit valkoiset pitsiverhot. Tytöt huiskivat hikipäässä, vaikka suurimman työn teki kuitenkin Elsa itse ja hän valmisti myös ruuat. Lönnrotheilla ei ollut omia lapsia ja tytöt saivat hyvän kohtelun.
Kun talo oli siivottu ja kaikki tavarat olivat paikoillaan. Tytöt istuivat salissa hiljaa ja ihailivat koko komeutta. Huonekalut olivat koristeellisia, pehmyt sohva ja tuolit, kirjahyllyt täynnä kirjoja ja nurkassa yksi kummastus; piano. Se oli aika elämys kun Anja ja Anna tulivat Rumosta pienestä talosta, missä oli vain tuolit ja pöytä sekä sängyt.
Seuraavaksi suurin työ oli kasvimaan teko. Elsa kasvatti paljon erilaisia juureksia ja perunoita.
Koska Erik oli luonnonsuojelun kannattaja, pihamaalla oli myös kolme kompostia, joista sai hyvän mullan. Pihamaalla oli myös omenapuita ja viinimarjapensaita

Matonpesua ja tivolihurvittelua
Elsa hoiteli tyttöjen kanssa taloutta ja Erik käveli metsässä koiransa kanssa, tarkkaili luontoa, kalasti Pielisestä, marjasti ja sienesti lähi metsissä. Yleensä professorilla oli piippu suussa ja hänestä oli mieluisaa kertoa tytöille erilaisia tarinoita.
Huvilan ranta oli matala ja sinne ajautui Nurmeksen sahalta tukkeja, Joita sitten Anja ja Anna työntelivät rannalta sahalle päin.
Rannalla oli sauna, jossa tytöt saunoivat lauantai-iltaisin. He uivat ja ottivat laiturilla aurinkoa ja läheiseltä lavalta kuului tanssimusiikki. Anna kertoi, että kerran siellä oli ollut jopa Tapio Rautavaara laulamassa. Tansseihin ei kuitenkaan sen ikäisenä ollut mitään kiirettä.
Välillä Leena kävi tyttöjä katsomassa ja autteli samalla Elsaa, Leena pesi tyttöjen kanssa mattoja laiturilla. Ja he huuhtelivat mattoja niin, että Leena istui veneessä maton toisessa päässä ja tytöt pitivät laiturilla toisesta päästä kiinni. Yleensä huuhtelu sujui hyvin, mutta yksi matto oli tipahtanut järven pohjaan ja siellä se on vieläkin.
Se ei ollut kuulemma haitannut, vahinkoja sattuu, Elsa oli sanonut. Leena lähti kotiin uusi mekkokangas kainalossa.
Eräänä lauantaiaamuna Elsa antoi Anjalle ja Annalle rahaa maatalousnäyttelyä varten. Samaan aikaan Nurmeksessa oli kuitenkin myös Tivoli. Anna sanoi pikkusiskolle, että nyt mennään tivoliin ja jos kerrot rouvalle saat selkään. Niinpä tytöt hurvittelivat rahat tivolissa. Anja voitti onnenpyörästä puukon, mutta vaihtoi sen karamellipussiin. Myöhemmin oli harmittanut, kun oli ajatellut, että olisi se isä ollut puukosta mielissään.
Illalla, kun tuli kysely, että mitä kaikkea tytöt olivat nähneet maatalousnäyttelyssä. Kummatkin olivat olleet aivan hiljaa, eivätkä olleet vastanneet mitään. Varmaan Elsa ja Eric olivat arvanneet asian oikean laidan, mutta eivät sanoneet mitään.

Koivu nurin justeerilla
Pariskunnan ikkunan takana oli iso koivu, jonka oksat hakkasivat ikkunaa vasten. Erik sanoi Annalle, että sinä kun olet metsätyömiehen tytär, niin otetaan justeeri ja katkaistaan tuo koivu. Anna sahasi professorin kanssa koivun poikki. siitä sai hyvät halot saunan lämmitykseen. Anja katkoi koivusta hyvät vastat. Elsaa oli naurattanut koko touhu ja hän oli sanonut sen minkä tytöt päättävät, sen he myös tekevät. Kummastakin tytöstä kasvoi oikein ” tormakoita ”suurperheen emäntiä. Molemmat muistelivat usein tätä mieluisaa muistoa Valtimon vanhainkodilla, jossa Anna Hakulinen asui viimeiset vuotensa. Hän kuoli vuonna 2006. Äitini, Anja Korkatsu asustaa Rasimäellä.

06112015


The Walking Dead ei ollu imminkummane hirvitys-sarjičča ku luvin yhty al'bomua pari kuudu tagaperin - hos menestyi ongi...Päivänlaskumualois ei ole kummazii hirvitys-sarjiččoi ylehizesti ku on se "sarjičat on lapsile" imidžii... Iče pijän Itou Junji:n sarjiččois ku hirvityksis on kyze...

Ta on tuas äijästi ruadua keräytyny samah aigah:
  • omat sarjičat
    • Ativoija Ahtolas
    • Kosmoval'a
    • Kalmanselittäjät
    • 3 palane Uarniluola (käzikirjuttai Perttu Tuominen)
    • kehitteil:
      • opastu karjalua sarjiččan kauti
      • Iro-ritsari verkosarjičča
    • hiatus:
      • Karjalaine Tšainoi - sarjiččaloggu
      • Haventaudi - sarjus
  • školan ruadot ta urakat
    • Kuavos Päivöläs - sarjičča
    • mualavuksii
  • Outi Mentulan sarjiččoin kiännökset
  • karjalan livvin murdehine viki: https://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/olo
  • deadline lähestyy Oma Suojärvi - gazietas ta huumorisuoni on tukos...
Ta ainovastah Oma Suojärvi - gazietan strippilöis sua tengua... a ku hyö hyväksyy net sit...

1.11.2015

yritys demonstroida "kahden tason suomalaisuutta"...

(kansallis- ja kansantasolla)

ihmiset pitävät "karjalaisuutta" vaikeana määriteltävänä mutta yhtä vaikea se "suomalaisuuskin" on... ja "suomalaisuus" jakaantuu sisäisesti vielä näihin heimoihin...



kriitikot yleensä kinaavat kuinka suomalaisia/venäläisiä karjalaiset ovat, mutta kumpikaan puoli ei edusta itse karjalaisia eikä karjalaisten omaa näkemystä... toinen kansa määrittelee toista kansaa...

there is no different words for 'finn' (suomalainen) and 'finnish' (suomalainen) in finnish language...

suomelain'i kannattau suomekkoi, ta muu rahvas on "rakki syö koirua" azemas...
suomalainen suosii suomalaista, ja muut ovat "koira syö koiraa" asemassa..
Finnish favors finns, and others are in "dog eat dog" position

of course "suomalainen suosii suomalaista" can also means "finns favors finnish" or "finnish favors finnish" or "finns favors finns"...

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2014/11/suomi-vahemmistosta-katsottuna.html
http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2014/10/termi-suomenkarjalainen-vuodelta-1907.html