31.10.2015

Ligakuun omii veressanoi

smoothie/pirtelö - smuuthii / pehminŋi ← pehmi(e)+nŋi - vrt. juominŋi (juoma), syöminŋi (ruoka)
Juomingiz ollah meäm muškat. -Suoj. (Juomassa ovat meidän pojat/miehet) | 
syömingid da juomingid (zakuskad da viinad) loppih, pideä läht́ie uutta ettšimäh. - Suoj (Ruoat ja juomat loppu, pitää mennä uutta hakemaan)
Hyö ollah pehminŋil. (He ovat pirtelöllä.)
kauko-karjalkko/loitto-karjalkko - karjalkot ket eläy loitol Karjalaspäi, ezim. Ruočin-, Amerikan- ta Austrualiinkarjalkot..

surffilauta - kuplatuslaudu / karelaudu ← kuplatus+laudu (kuplatus - koho, kannattaja, veden pinnalla pitäjä) / kare+laudu  (kare - laine)

------------------VERESTYÖSANOI-(uusiosanoja)------------------------------
- uusiosana = vanhaa sanaa käytetään uudessa merkityksessä
kenttä - tanner
kobračas ei ole tannertu (Kännykässä ei ole kenttää)
toratanner (taistelukenttä)  jalgumiäččytanner (jalkapallokenttä)
------------------MUUDU--------------------------------------------------------

syöminŋi → syömin'i → syömine (???)
juominŋi → juomin'i → juomine (???)

joten - min (tagii)
luajittu Win8.1:le min en tiijä kui uuvemmas Win10:s toimii (tehty Win8.1:lle joten en tiedä miten uudemmassa Win10:ssä toimii)
kautehet - -kausi, jnk ajan verran.
jo täs taloiz mie olen kuun kaudehet (olen ollut noin kuukauden). vuuven kaudehet (vuoden päivät, vuoden verran.) - Suoj 
FaceBook - Feišbuukku, Nuamukirja, Rošakniika (Ulla Korkatsu)
IRC galleria - IRK gallerei
Twitter - Tvitteri

syvyskuun veressanoi

hyviä kegriä / happy halloween

mörkö

KEKRI PERINTEITÄ KARJALASTA:

karjalan sanakirjasta: KEGRI 
1. vanha syysjuhla, kekri, entinen vuosipalkollisten muuttopäivä.
2. pelätiksi pukeutunut ihminen; kekriksi tuvan nurkkaan kyhätty ukonkuva; tav. vain merkitykseltään hämärtynyt personoitu kekri; lievähkönä soimaussanana.
3. s., tav. mon. muistolahja.

"kegri tuloo, pidäis talkkunajauhoi suaha" - Suistamo (koska Suistamolla syötiin kekrinä talkkunaa)
"kegri keräzen kyzyy" (sl.; "kegrišuovattanu" pannaan pellava- t. hamppulankakerä ikkunalle). Porajärveltä
"kegrišuovatta" - vainajain muistelulauantai (lokakuun 26. päivää edeltävä lauantai)
ḱeǵŕi kekrinä pelätiksi pukeutunut ihminen; paha haltija metsässä. (likaiselle ja rääsyiselle ihmiselle:) e ka šie ku ḱeǵŕi. kegŕi sokkoleikissä: šilmät šivotah paikalla i tavotellah toińe toista i möissäh: kegŕi, kegŕi. - Tver

Sieluinpäivän iltana eli kekri-iltana naapurit kutsuivat toisiaan vieraiksi, lihaa syötiin ja viinaa juotiin ja yönvalvojaisia piettiin. Painittiin ja veisata völlötettiin.” - naapurikunnasta Valtimolta

------------------------------------------------------------------------------

“kegri” in Karelia / Finland is similar to halloween. But it was saturday prior to October 26 aka. “kegrišuavattu”

“kegri” means orginally forest’s wicked “haltija” / spirit. but through time it became practice to man wear scary costume in kegrišuavattu..

  • in kegrišuovattu ball of flax or hemp is presented to the window. 
  • people ate “talkkuna” in kegri

“Night of the souls’ day ie. kegri-evening, the neighbors called each other as guests, we ate meat and drank liquor and we stayed all night  Wrestling added and songs was sung.“ - from Valtimo (note: meat was feast food back then…everyday food was fish and vegs)



-----------------------------------------------------------------------------------------

perinnetutkiskelussa unohtuu hyvin usein karjalaisevakkojen tuomat perinnetiedot... eli onko perinne paikallinen vai karjalaisevakkojen tuomaa... ja tämä koskee koko Suomea

nurmesian wooden saddle

nurmesian wooden saddle / nurmekselaine puusatula
(source: facebook/Nurmeksen kotiseutukammari)

if it was from end of 1800s, it would have gone to karelianism-category... propably one of originals what then inspired karelianist-artists…
jos olisi 1800-luvun loppupuolelta olisi mennyt karelianismiin...


29.10.2015

nurmesian game - Race to the North Pole



http://playmoregames.fi/race-to-the-north-pole/



Company Info http://playmoregames.fi/company-info/
Playmore Games Inc. is a gaming company that designs and publishes next generation’s Fusion Board Games! The company is a brainchild of two enthusiastic gamers and game designers; Jouni Jussila and Tomi Vainikka.

Board games are rapidly becoming more popular yet the market seems to lack the kind of games we have always wanted to play. These are games that let the gamer use their imagination and creativity by adding more content to the game themselves. Games that use clever ideas and take advantage of current technology.

We believe that gaming trend in the future will lead people playing more together. Gathering in one place has always been natural and a necessity for people and we believe it will always be. That’s why concrete tabletop will always have a place in the gaming industry. We want to do our part by providing people with games, with which time spent together is a true celebration!

Finnish company registration number (Y-tunnus): 2616425-7
Hometown: Nurmes, Finland (Office in Helsinki, Finland)

28.10.2015

facebook: Ari Burtsoff

Karelians on the both sides of the Finnish-Russian border need more visibilty in Europe so that we can have support from outside with the strugle of saving our language.

Everybody knows the situation in Russia and how the minorities are handled there and it should be part of the EU foreign policy to help them. On the other hand we have big problems inside EU with minorities. People tend to think that the problems are mainly in the south-eastern parts of EU. They think than Nordic countries are modern democracies where minority issues are in good order. WRONG!

There are other minorities and other issues, but now I am writing on behalf of my community. As nations, tribes or what ever you wanna call Karelians and FInns have been living here and speaking own languages just as long. The sami people have been here propably even longer. Then there are other groups that came later like Swedish and Roma. Chronology is about so.

Finnish and Swedish are the national languages and other groups are mentioned in the constitution or in the languge law. There is an own law about the rights of Sami language. Karelians are not usually mentioned even in any listings of finnish minorities be it upheld by a official part or not.

First time we were mentioned in any legislation was in 2009 when Karelian was added to the 'European Charter for Regional or Minority Languages'. One could say that the official Finland acknowledged our existens in this country fist time 4th of december 2009. Which was nice... but that was all. It did not change anything. Still we have no tools and support from government to save and to revitalize our language and with that our culture.

I feel that this not only about our right to our language, but also about human rights and in some extent about correcting mistakes made in modern history.

- Ari Burtsoff

PS. Sorry about my crappy English... Still the funny fact is that many Karelians speak better Finnish, English and Swedishm than Karelian. Does that sound right to you?


ELIDA https://www.facebook.com/ELDIA-European-Language-Diversity-for-All-109989592360850/

Joensuun kaupunki: Kivimiesten serkut vastustavat junaliikenteen leikkauksia



"cousins of Helsingfors' stonemen" are against VR's train service cuts from Joensuu to Varkaus and Nurmes

Pagina-illačču


noppa heitetty ja katsotaan mitä tästä tulee...

Periaatteessa karjalaa voi milloin vain puhua ja kahvilassa voi käydä muutenkin...

27.10.2015

27102015

both sides says "to war"


pyörin liikaa propagandassa...

I hang too much with propaganda...

----------------------------------------------

Battle of Karelia’s ownership between East and West is old…but karelians self were always dumped in the ground - yet karelian people have survived to this day…

and when war between Nordic Countries and Russia start then there is “2nd group of karelian evacuees”…

Pielisen Karjala ja karjalan kieli

  • Faravid
  • Novgorodin tuohikirje nro 292 karjalan kielellä ja samalla vanhin itämerensuomalaisella kielellä kirjoitettu dokumentti (1250 luvulta).Teksti on kirjoitettu kyrillisillä kirjaimilla.
  • karjalaispäällikkö Luka Räisänen johti Pielisjärveä 1500-luvulla.
  • Alue oli muinais-karjalaisten elin aluetta.. esim. 1556 Nurmeksen “perusti” 50 karjalaista, joista tiedetään 4 lähteneen (Ivan Pavil Pulkkilainen, Terenti Vasili Pörtsynen, Abram Aleksej ???, Feodor Afanasi Orrojev) kun Käkisalmen alue siirtyi Ruotsin alle.. Mutta alue uudisasutettiin muun valloitetun Länsi-Karjalan tavoin ja osa “vääräuskoisista” menetti talonsa tai teloitettiin…
  • Ruotsin vaikutus ei karjalaiskauppiaan Nousia Venäläisen (1555-1556) mukaan näkynyt esimerkiksi Pielisen seudulla, vaan alkoi vasta Vuokatin jälkeen Nuasjärvellä.
  • Lieksan entinen kaupunki Brahea rakennettiin Vienan Karjalan kaupankäyntiä varten. (1653-1681)
  • Ruptuurisota 1656–1658
    • Nurmekseen ja Braheaan tuli "ruotsien" skanssi Käkisalmen "ryssien" torjuntaan..
  • Alueella on nimeltään ennestään säilyneitä karjalan kielisiä paikkoja kuten: Uuro, Putrakko, Rosvohotu, Ruosmanjärvi, jne..
    • Sivakassa on säilynyt itkukivi ja muinaiskalmisto. Karjalaisortodoksi otti karjalaiset pakanalliset tavat ja muutti tapojen sisällön kristilliseksi. Myös kirkon organisointi oli heikkoa..
  • Sarkasota 1712 (Vienan karjalaiset vs. kajaanilaiset) – karjalaiset ”ryssät” kulki Pielisen Karjalan kautta Kajaaniin..
  • 1828 Loru-Lentruut matkaa Karjalassa ja kirjoittaa Kalevalan ensimmäisen version… ”Kalewala – Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinoisista ajoista”
    • Nurmeksessa on Elias Lönnrotin puisto... Lönnrot vieraili Nurmeksessa usealla runonkeruumatkallaan...
  • Heimosodat 1918–1920 ja 1921–1922 – n. 20 000 karjalaispakolaista tuli Suomeen..
  • Alue sai karjalankielistä vahvistusta sotien jälkeen kun Raja-Karjalan Suojärven evakot sijoitettiin alueelle
  •  Alueelle syntyi karjalankielisiä kehitysalueita/uudisasutuksia kuten Vieki (Lieksa), Rasimäki (Valtimo), ja Bomba (Nurmes)…
  • Nurmeksessa on karjalan kielen kursseja, ja oli lapsille kielipesä (toinen kielipesä on tulossa)
  • Valtimolla on karjalankielinen muskari Linduzet


  • Lähettänyt Linduzet 7. syyskuuta 2015



  • Lieksa on ottanut julkisesti suomalaisen ja kansallismielisen linjan…
  • Nykyisin Ylä-Karjala (Nurmes ja Valtimo) luetaan yhdeksi merkittävämmäksi karjalankielisistä paikoista. (EU:n ELDIA-projekti)

26.10.2015

Palasmuan talvi


Palasmua (krl) = Paalasmaa (fi)

(avarage temperature -20°C - -30°C)

finnish document about Paalasmaa-island in lake Pielinen: https://www.youtube.com/watch?v=uQ_EbXcMrc4

photoshow from Nurmes (Aki Kaurismäki's "The man without a past"-protagonist's home): https://www.youtube.com/watch?v=sCB3XBhyAmo

UK’s actor Marcus Massey has a thing to say about the Finnish -35 °C weather: https://www.youtube.com/watch?v=idi4sfL7wyg

25.10.2015

Meččyniekan Syväin - Jägarens Hjärta

ruočinkielin'i bloggu karjalazis (huonol ruočil kyllägi), targotus on andau pohjasmualazile käsitys karjalazvähemmistös...

http://jagarenshjarta.blogspot.fi/

24.10.2015

24102015 surffari

veressana: surffilauta - kuplatuslaudu / karelaudu ← kuplatus+laudu (kuplatus - koho, kannattaja, veden pinnalla pitäjä) / kare+laudu  (kare - laine)

22.10.2015


Kalevala ja sen kuvitus kyllä tulee karjalaisista, mutta onko brititkään Harry Pottereita.. Termit "Kalevala kulttuuri" ja "kalevalaisuus" on Kalevala-fanien keksimiä, jota yleis-/suursuomalainen propaganda käytti/käyttää hyväkseen...

Toki runonlaulua oli muissakin itämerensuomalaisissa...

21.10.2015

Karjalainen: Aavaranta haluaa Bomballe modernin karjalaiskylän

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/87949-aavaranta-haluaa-bomballe-modernin-karjalaiskylan 
Nurmeksen Bomban matkailukeskuksesta ostotarjouksen tehnyt Aavaranta Oy kertoo jatkavansa Bomballa matkailutoimintaa, mikäli kaupat toteutuvat. 
Esisopimuksen julkitulon jälkeen huhuttiin, että yhtiö suunnittelisi vuokraavansa paikan vastaanottokeskustoimintaan. Yhtiön tämänhetkistä omaa matkailukokemusta edustaa Kirkkonummella toimiva hotelli Aavaranta, joka sekin toimii turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksena. 
Aavaranta Oy:n leipiin Bomba-projektia johtamaan palkattu Mark Wasenius tyrmää huhut täysin. 
-  En tiedä, mistä ajatus on alun perin lähtöisin. Ei olisi mitään tolkkua uhrata Suomen matkailun yhtä kruununjalokiveä sellaiselle alttarille. 
Esisopimuksen mukaisesti Bomban hotelli, kylpylä, ravintola ja karjalaiskylä 11 hehtaarin maa-alueineen tulevat yhtiön omistukseen helmikuun alusta.
Jos kauppa toteutuu, ensi vuoden aikana alkaa tapahtua, Wasenius lupaa. Olemassa olevaa rakennuskantaa on tarkoitus hyödyntää, mutta myös uudisrakentaminen on suunnitelmissa. 
-  Uuden konseptin luomisessa on valtavasti työtä. 
Konsepti on modernia karjalaisuutta esittelevä kylä. Wasenius puhuu kansainvälisestä kyläyhteisö-konseptista, missä paikan eri osat tukevat yhteistä teemaa.
Hän hakee esimerkiksi maailmalta valtavat Disney-teemapuistot, Suomesta Napapiirin Joulupukin kylän. 
-  Kokemuksen ja elämyksen tasolla kävijälle pitäisi tulle tunne, että ihmiset asuvat kylässä oikeasti. On ikään kuin jatkuva suuri teatterinäytös meneillään. 
Karjalaiskylässä Wasenius näkee esimerkiksi sepän ja karjalaiset markkinat.
Waseniuksen mielestä hyvän konseptin lisäksi tarvitaan kosolti itsevarmuutta. 
-  Bomballe pitää tehdä muumimaailmat. Huutaa maailmalle, että täällä me ollaan, ja täällä on kaikkea mielenkiintoista. 
Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi sanoi keskiviikkona, että kaupunki on saanut hataran kuvauksen paikan tulevasta käyttötarkoituksesta. 
Wasenius aikoo käydä ensi tilassa kaupunginjohtajan puheilla ja toivoo Nurmeksen lähtevän kehittämistyöhön mukaan. 
-  Tämä on valssi, johon tarvitaan kaksi ja useampiakin.

Pistäy pikkaze vihakse ku inehmizet kuottau luadii Bombas kalevalazhierua...  ta sitä "Syväin" - karjalaz kultuuran keskustu ei sit luadittu...

"Syväimes:"
Ylä-Karjala: Karjalaisen kulttuurin keskuksen esiselvitysraportissa suunnitellaan monia hankkeita.
Syväin - Karjalaisen kulttuurin keskuksen esiselvityshankkeen loppuraportti

Syväimen Karjalaisen kansanopiston ja virtuaaliympäristön sijaan tarjotaan "modernina karjalaisena" kalevalaista seppää ja kylämarkkinoita...



Bombas...

Karjalainen: Kaupunginjohtaja Bomban ostajaehdokkaasta: "Ei liity matkailutoimintaan"
Jukolan Osuuskauppa on tehnyt esikauppasopimuksen Bomban matkailukeskuksesta.
Jukolan Osuuskaupan toimitusjohtajan Raija Rantasen mukaan hotellin, kylpylän, ravintolan sekä karjalaiskylän on ottamassa haltuunsa taho, jonka tarkoitus on jatkaa matkailuliikentoimintaa.
Esisopimuksen viime viikolla haltuunsa saanut kaupunginjohtaja Asko Saatsi kiistää, että Bomban sopimus liittyisi matkailutoimintaan.
Saatsin mukaan esisopimuksessa on lukuisia ongelmia, jotka liittyvät kaavoitukseen. Alue on kaavoitettu tiukasti matkailukäyttöön.
Kaupunki kertoo näkemyksiään kauppa-aikeista lisää keskiviikkona.
Karjalaiseen tulleen tiedon perusteella ostajaehdokas olisi helsinkiläinen Aavaranta Oy, joka on vuokrannut muualla Suomessa omistamiaan tiloja vastaanottokeskustoimintaan. Yhtiön toimialaksi on kirjattu myös lääkäripalvelut.
Saatsi ei tiistai-iltana kommentoinut tietoa.
Osuuskauppa aloittaa maanantaina kuusi viikkoa kestävät yhteistoimintaneuvottelut, minkä jälkeen Bomban kaupat on tarkoitus lyödä lukkoon. 
- Taru Väänänen 
Kunnon rokka keittymäs... pakolaiset sijotetah karjalaztaloh - heijät suomennetah - pakolazet ellendäy karjalkko-vähemmistön perinde on ylehizsuomelast' - äijäs viärinkäsityksii heti kättelys... Iče pakolazii vastah miul ei ole nimi... ta hotellu-kylbylän ellennän ku se menöy pakolazile...

19.10.2015

nurmekselain'i pehmingi

hirvie ozutus, a tulibo luadittuu... iänenluadu oli huono, ga pidi iänittiä piäle... muuzikkuversiigi hävis...




Nurmekselain'i pehmingi - Nurmesian smoothie
  • mustoitu / Blueberries
  • turkkilastu jogurtuo / Turkish yoghurt
  • muuroimehuu / Cloudberry juice
  • kuusenlehväsirouppuo / Spruce annual shoot syrup
  • magevuseinesty / Sweetener (stevia powder?)
  • pelvahansiemenhil'uo / Crushed linseeds

18.10.2015

***** tuumailuo

9. ligak. 2015

Karjalazus kehittyi viikinguaijal (792 - 1066). Kitailazus kehittyi 1200 eaa.(enne aijanlaskun alguo)... ta karjalazet häviäy kitailazile "uutuuves"....

"kalevalazus/kalevalan'i kultuuru" kiertoilmasu panfennismale/suur-suomelazuvele??

18. ligak. 2015

Se ken himuou "ylehizsuomelazuttu" voi mennä Suomenruoččikkoi libo Suomenvenakkoi kohti, ku hyögi ollah suomelazii..

verkko-portfolio

selkeä portfolio

http://toni-t-timonen.blogspot.fi/

Faravid


Faravid was a legendary King of Kvenland who is mentioned in the Icelandic Egils saga from the early 13th century. According to the saga, Faravid made an alliance with Norwegians to fight against Karelian invaders. The saga mentions him in a 9th-century context, but this is too early to be credible as far as the Karelian attack is concerned. However, the surviving version of the saga was written only in 1240, with possible later influences. It is impossible to say whether the story is true or that he was borrowed to the story from an other real-life context.

"Faravid" itself is not a Finnic name, but not of Germanic origin either. It has sometimes been speculated that it could have been a Norse translation of names Kaukomieli ("far-yearning one") or Kaukamoinen ("far-traveling one"), known from Finnish Kalevala folklore.
http://sagadb.org/egils_saga 
Egils saga - Chapter 14 - Thorolf again in Finmark.  
That winter Thorolf went again to Finmark, taking with him about a hundred men. As before, he held a fair with the Finns, and travelled far and wide over Finmark. But when he reached the far east, and his coming was heard of, then came to him some Kvens, saying that they were sent by Faravid, king of Kvenland, because the Kiriales (compare: “Karjala”) were harrying his land; and his message was that Thorolf should go thither and bear him help; and further that Thorolf should have a share of the booty equal to the king's share, and each of his men as much as two Kvens. With the Kvens the law was that the king should have one-third as compared with his men when the booty was shared, and beyond that, as reserved for him, all bearskins and sables. Thorolf put this proposal before his men, giving them the choice to go or not; and the more part chose to venture it, as the prize was so great. This is was decided that they should go eastwards with the messengers.  
Finmark is a wide tract; it is bounded westwards by the sea, wherefrom large firths run in; by sea also northwards and round to the east; but southwards lies Norway; and Finmark stretches along nearly all the inland region to the south, as also does Halogaland outside. But eastwards from Naumdale is Jamtaland, then Helsingjaland and Kvenland, then Finland, then Kirialaland (compare: “Karjala”); along all these lands to the north lies Finmark, and there are wide inhabited fell-districts, some in dales, some by lakes. The lakes of Finmark are wonderfully large, and by the lakes there are extensive forests. But high fells lie behind from end to end of the Mark, and this ridge is called Keels.  
But when Thorolf came to Kvenland and met king Faravid, they made them ready for their march, being three hundred of the kings men and a fourth hundred Norsemen. And they went by the upper way over Finmark, and came where the Kiriales were on the fell, the same who had before harried the Kvens. These, when they were aware of the enemy, gathered themselves and advanced to meet them, expecting victory as heretofore. But, on the battle being joined, the Norsemen charged furiously forwards, bearing shields stronger than those of the Kvens; the slaughter turned to be in the Kiriales' ranks many fell, some fled. King Faravid and Thorolf took there immense wealth of spoil, and returned to Kvenland, whence afterwards Thorolf and his men came to Finmark, he and Faravid parting in friendship.  
Thorolf came down from the fell to Vefsnir; then went first to his farm at Sandness, stayed there awhile, and in spring went with his men north to Torgar.
But when he came there, it was told him how Hildirida's sons had been that winter at Throndheim with king Harold, and that they would not spare to slander Thorolf with the king; and it was much questioned what grounds they had had for their slander. Thorolf answered thus: 'The king will not believe this, though such lies be laid before him; for there are no grounds for my turning traitor to him, when he has done me much good and no evil. And so far from wishing to do him harm (though I had the choice), I would much rather be a baron of his than be called king, when some other fellow-countrymen might rise and make me his thrall.'
Icelandic 
Egils saga - 4. kafli  
Þórólfur fór þann vetur enn á mörkina og hafði með sér nær hundraði manna; fór hann enn sem hinn fyrra vetur, átti kaupstefnu við Finna og fór víða um mörkina.  
En er hann sótti langt austur og þar spurðist til ferðar hans, þá komu Kvenir til hans og sögðu, að þeir voru sendir til hans, og það hafði gert Faravið konungur af Kvenlandi; sögðu, að Kirjálar (compare: “Karjala”) herjuðu á land hans, en hann sendi til þess orð, að Þórólfur skyldi fara þangað og veita honum lið; fylgdi það orðsending, að Þórólfur skyldi hafa jafnmikið hlutskipti sem konungur, en hver manna hans sem þrír Kvenir.
En það voru lög með Kvenum, að konungur skyldi hafa úr hlutskipti þriðjung við liðsmenn og um fram að afnámi bjórskinn öll og safala og askraka.  
Þórólfur bar þetta fyrir liðsmenn sína og bauð þeim kost á, hvort fara skyldi eða eigi, en það kjöru flestir að hætta til, er féfang lá við svo mikið, og var það af ráðið, að þeir fóru austur með sendimönnum.  
Finnmörk er stórlega víð; gengur haf fyrir vestan og þar af firðir stórir, svo og fyrir norðan og allt austur um; en fyrir sunnan er Noregur, og tekur mörkin nálega allt hið efra suður svo sem Hálogaland hið ytra. En austur frá Naumudal er Jamtaland, og þá Helsingjaland og þá Kvenland, þá Finnland, þá Kirjálaland; en Finnmörk liggur fyrir ofan þessi öll lönd, og eru víða fjallbyggðir upp á mörkina, sumt í dali, en sumt með vötnum. Á Finnmörk eru vötn furðulega stór og þar með vötnunum marklönd stór, en há fjöll liggja eftir endilangri mörkinni, og eru það kallaðir Kilir.  
En er Þórólfur kom austur til Kvenlands og hitti konung Faravið, þá búast þeir til ferðar og höfðu þrjú hundruð manna, en Norðmenn hið fjórða, og fóru hið efra um Finnmörk og komu þar fram, er Kirjálar voru á fjalli, þeir er fyrr höfðu herjað á Kveni. En er þeir urðu varir við ófrið, söfnuðust þeir saman og fóru í mót, væntu sér enn sem fyrr sigurs. En er orusta tókst, gengu Norðmenn hart fram; höfðu þeir skjöldu enn traustari en Kvenir; sneri þá mannfalli í lið Kirjála (compare: “Karjala”), féll margt, en sumir flýðu. Fengu þeir Faravið konungur og Þórólfur þar ógrynni fjár, sneru aftur til Kvenlands, en síðan fór Þórólfur og hans lið á mörkina; skildu þeir Faravið konungur með vináttu.  
Þórólfur kom af fjallinu ofan í Vefsni, fór þá fyrst til bús síns á Sandnes, dvaldist þar um hríð, fór norðan um vorið með liði sínu til Torga. En er hann kom þar, var honum sagt, að Hildiríðarsynir höfðu verið um veturinn í Þrándheimi með Haraldi konungi, og það með, að þeir myndu ekki af spara að rægja Þórólf við konung; var Þórólfi margt sagt frá því, hvert efni þeir hefðu í um rógið.  
Þórólfur svarar svo: "Eigi mun konungur trúa því, þótt slík lygi sé upp borin fyrir hann, því að hér eru engi efni til þessa, að eg muni svíkja hann, því að hann hefir marga hluti gert stórvel til mín, en engan hlut illa; og er að firr, að eg myndi vilja gera honum mein, þótt eg ætti þess kosti, að eg vil miklu heldur vera lendur maður hans en heita konungur, og væri annar samlendur við mig, sá er mig mætti gera að þræli sér, ef vildi."

17.10.2015

Petteri Virtanen: Sinä piirsit minuun elämän viivan

Ukki istuu sairaalan sängyn laidalla kuin suuri, vanha lintu. Lommolle painuneet posket korostavat nenän koukkua. Liekehtivät ruskavaahterat ikkunan takana antavat ukin harmaalle olemukselle tulenpalavan taustan. Ukki on minun Feniks-lintuni. Tosin 91 vuotta saavat kaksimetrisen karjalaismiehen jo taipumaan. Ukki lopsauttaa tekohampaat lasista suuhunsa ja kysyy: ”Toitko niitä lakuja?” Totta hitossa toin. Himo lakritsaan kuittaa kevyesti 73:n vuoden ikäeron. 
Kanssaihmisten kunnioitus ja muista välittäminen ovat arvoja, joita minun vanhempani ja isovanhempani ovat korostaneet. Ensikosketukseni rajoja rikkovaan välittämiseen sain kuusivuotiaana marjaretkellä ukin ja isän kanssa. Metsäpolulla meitä vastaan tuli tummaihoinen, tuntematon pariskunta. Tuttavallisesti ukki kurkisti vastaantulijan koriin ja totesi ”Tokko löytyy sieniä?” Pariskunta vastasi ystävällisesti: ”Guten Tag, Guten Tag”. Yhteisen kielen puuttuminen ei häirinnyt ukkia silloin, eikä koskaan myöhemminkään. Leppoisasti puhellen ja käsillään rohkaisevasti viittoillen hän johdatteli vaeltajat sieni- ja puolukkamättäille. Tuo yllättävä kohtaaminen on piirtynyt mieleeni. Koko aikana isäni ei hennonut pullistella lukion saksan kielen taidollaan. Ukki osoitti tuolloin elävästi minulle, että vuorovaikutuksesta suurin osa on muuta kuin puhetta. Lisäksi ymmärsin, että kotoisilta marjamailta riittää jaettavaa vieraille. Henkisen pääoman jakaminen ei köyhdytä meitä. Juuri meidän omastamme pitää uskaltaa jakaa niille ihmisille, jotka tulevat pakolaisina tai maahanmuuttajina tänne. Vain avaamalla oven voimme varmistaa, että hyvinvointi kotoisessa Suomessa jatkuu tulevina vuosikymmeninä ja tarjoaa turvallisen elintilan yhteisessä maassamme. 
Meidän suvussa on aina ollut paljon mies- ja naisvoimaa. Käytännön arjessa se on näkynyt ehkä parhaiten riitelynä. Sukumme naisilla ja miehillä on kova ja kuuluva ääni. Olen tottunut siihen jo lapsesta lähtien. Asiat pitää selvittää tässä ja nyt. Muistan muutaman vuoden takaa, kuinka isäni yritti saada yliotteen väittelyssä äidistäni sanomalla: ”Älä nyt piipitä siinä!” Äiti antoi takaisin täyslaidallisen: ” En minä mitään piipitä, minä HUUDAN SINULLE! Olen varma, että isä muistaa sen koko loppuikänsä. Monina iltoina olen saanut nukahtaa onnellisena vanhempieni naurunhyrskeeseen. Rakkautta ja välittämistä ei tule kätkeä elämässä. Toivon voivani jatkaa tätä sukupuolten tasavertaista voimaa ja löytäväni rinnalleni jonain päivänä puolison, jolla on kaltaistani temperamenttia ja vahvuutta. Eikö juuri riitelemättömyys kerro alistumisesta? 
Arki ja juhla vuorottelevat elämässäni. Arkea ohjaa tunnollisuus ja sitoutuminen itse kunkin perheenjäsenen rutiinien suorittamiseen. Vanhemmillani se on sitoutumista töihin, veljelläni asepalvelukseen ja minulla lukio-opintoihin. Arjella ja juhlalla on kauaskantoiset perinteet, joita olen oppinut arvostamaan. Minulle tärkeitä ovat joulusaunat, joissa käydään miesvoimin koko vuoden tapahtumat läpi. Naiset saunovat aina ensin. Mitähän he mahtavat puhua siellä? Sen jälkeen on meidän miesten vuoro neljässä polvessa. Saunan eteisessä tuoksuu mummin tekemä mallaskalja: ämpäri ja kauha – pienet pojanviikaritkin saavat. 
Saunassa kieppuu sakea höyry. Ukki istuu lauteilla, heittää löylyä ja pyytää vihtomaan selkäänsä niin kovaa kuin jaksan. Hän nauraa hampaattomalla suullaan. Tekohampaat odottavat pukuhuoneessa. Neljävuotiaana se on järkyttävää, koska pelkään, että ukissa on muitakin irtoavia osia. Parissa vuodessa oivallan idean ja opastan jo pienempiä serkkujani. Tärkeintä on lumihankeen ja saunaan juoksu, yhä uudelleen ja vielä kerran - siis ainakin viisi kertaa. Joka ikisen kerran lumihangessa kieriskellessämme kuulen joulupukin kellojen kilinän pakastuvassa illassa. Ilta on täynnä taikaa. Se vihloo vatsan pohjassa saakka. Saunan jälkeen joulupukki tulee pian. Miten hän tietääkin sen, että saunomme pitkään ja hartaasti? Vasta paljon myöhemmin minulle kerrottiin, että äiti oli kyttäämässä aitan nurkalla, hiukset jääpuikoilla, lehmänkellojen kanssa kilistäen niitä aina, kun tulimme ilkosillamme hankeen kieriskelemään 
Ukki arvostaa kirjallisuutta ja lukemista. Hän on ollut innokkain kannustajani kirjojen maailmaan. Hän on todennut usein, että ”Korvien välissä olevaa pääomaa ei voi viedä muu kuin Alzheimer, ja häntä en ole kutsunut kylään!” Jo 10-vuotiaana ukki tuli tunnetuksi pienessä pitäjässä ahkerana kirkossa kävijänä. Matkaa kirkkoon kertyi 21 kilometriä, mutta siitä huolimatta ukki istui lähes joka sunnuntai kirkossa. Tästä ukin harrasmielinen äiti oli syystäkin ylpeä. Ensimmäiset neljä kilometriä taittui jalan, sitten kahdeksan kilometriä veneellä tai talvella kelkalla ja loppumatka taas jalkapatikassa tai hiihtäen. Saarnan kuuleminen ei kuitenkaan ollut ukille tärkeintä. Ilman suuria synnintuskia ukki sai armon äidiltä, isältä ja itse kirkkoherralta, jos meni kirkkoon. Sattumoisin kirkonkylän kirjasto oli myös auki sunnuntaisin aamupäivällä. Kirkonpenkissä ja paluumatkalla tuli luettua jo ensimmäinen kirja, ja salaa kynttilänvalossa loput seuraavaan sunnuntaihin mennessä. Moni asia on nykyisin toisin. Kirjasto on koulumatkani varrella. Minun ei tarvitse lukea salaa, vaan saan kannustusta ja ohjausta tietojeni kartuttamiseen. Kirkossa olen käynyt viimeksi vuosi sitten. Tunnen olevani edelleen kohtuullisen kelvollinen ihminen. 
Ukki joutui sotaan 18-vuotiaana. Hän sai kranaatin sirpaleen reiteensä ja haavoittui. Nilkasta meni ojennus- ja koukistuskyky. Ukki palasi haavoittuneena perheensä ainoana poikana pienviljelijäksi kotitilalleen. Kaksi siskoa sai lähteä opiskelemaan itselleen ammattia Helsinkiin. Juurilleen ja tehtävälleen omistautuneena ukki rakenteli itselleen jalkatuen, jonka avulla hän pystyi kyntämään pellot hevosellaan. Kylvötöissä tuli jo naisväki apuun. Ei maanviljelys ollut koskaan ukin ominta aluetta. Hän sanoi kuitenkin viisaasti, että innostus syntyy tekemisestä. Kun näkee saavutuksiensa jäljet, jaksaa tehdä mitä tahansa työtä pitkään. Ukin suurimmat aarteet olivat kuitenkin kirjahyllyn Dostojevski ja Tsehov. Minä astun asepalvelukseen vuonna 2012 Parolassa. Todennäköisesti palvelusaikani typistyy puoleen vuoteen, koska puolustusvoimien määrärahat ovat vähenemässä. Asepalvelus voi olla lähitulevaisuudessa vain neljä kuukautta. 
Nykypäivän Suomessa saan valita opiskelupaikkani itse. Ukki ei sitä voinut tehdä, eikä hän vielä omilta taakoiltaan kuormittuneena kyennyt tukemaan isääni aikoinaan. Hän ajatteli, että isällä olisi intohimoa ja omaa paloa ponnistella kohti toiveitaan. . Isäni olisi varmaan tarvinnut potkua persuksille. Tosin isäni löysi pitkän työuran kautta lopulta itselleen mielekkään työn. Minua ukki ei ole säästellyt. Potkua pakaroille on tullut jokaisella tapaamiskerralla. ” No niin poika, mieti mitä haluat! Kadut loppuikäsi, jos et nuorena ponnistele kohti unelmiasi! Maailma on auki sinulle!”. Ukki ja mummi asuivat pienen kosken partaalla. Keväällä se kuohui yli äyräiden . Pari vuotta sitten minä podin ensirakkauteni päättymistä mummilan joen sillalla marraskuussa. Huurteiset puut taipuivat suojaamaan joen sulaa sydäntä. Se ei jäätynyt edes kovimmilla pakkasilla. Ilta oli sysipimeä ja tuuli hyinen. Mummin kutomat lapaset olivat itkusta märät. Olin nyyhkinyt kosken vaimeaan kohinaan elämäni tuskaa ja suuren rakkauden päättymistä. Jostain hämäristä asteli ukki vierelleni. Siinä me seisoimme sillalla hiljaa pitkän tovin – elämän koulimat miehet. Minä luulin, ettei hän ymmärtäisi mitään maailmani murtumisesta. Ehkä ukki voisi luulla minun muuten vain seisoskelevan sillalla illan pimeydessä. Ukki asetteli hellästi kätensä hartioilleni ja sanoi karhealla äänellä: ”Isäsi nykyinen tyttö, sinun äitisi, on keittänyt meille iltateetä. Ensimmäisestä typykästä ei siihen hommaan olisi ollutkaan.” Siitä yhteisestä iltateestä tuli minulle erityinen. Oli myös lämpimiä sämpylöitä ja voita. Illalla kyllä itketti vielä, mutta eri tavalla. Oli ilo siitä, että on tunteet. 
Mummi kuoli rintasyöpään kaksi vuotta sitten. Ukki joutui muuttamaan kotikosken partaalta palvelutaloon ja on ollut hukassa siitä lähtien. Seitsemänkymmenen vuoden yhteiselo kutoi heidät tiiviiksi verkoksi, toisiaan täydentäväksi kudelmaksi. Ukki tarjoutui lukemaan aamulehden totuttuun tapaansa palvelukodin asukkaille. Ukki sai nopeasti lisänimen rollaattori-Romeo, koska hän mukamas liehitteli palvelukodin mummuja. Lieneekö kukaan tiennyt, että ukki oli lukenut mummille päivänlehden ääneen joka päivä, 70:n vuoden ajan, samalla kun mummi neuloi tai laittoi ruokaa? Aina lukutuokion päätteeksi mummi antoi pusun ukille. Siellä palvelukodissakin ukilla oli hillitön ikävä mummia. Iho kaipasi kosketusta, läheistä ja rakasta, tutuksi tullutta. Kosketusaisti on meillä ensimmäinen ja viimeinen. Miten moni vanhus kuolee ihon ikävään? 
Ukin poski on nyt kuin ryppyistä, kellertävää pergamenttia. Iho näyttää poimuiselta kartalta. Silmäluomet kuultavat sinertävinä. Suuri, suonikas käsi on kylmä. Ukki ei hengitä. Hoitaja laulaa liikutus äänessään virttä ”Avaja porttis, ovesi”. On jäähyväisten aika. Kaikki läheiset ovat ukin vuoteen vierellä. Tunnelma on rauhallinen ja tyyni. Kuoleman kautta suhde rakkaaseen muuttuu ja näkyvästä tulee näkymätöntä.
Sinulta opin, että elämä on rohkeutta elää muutoksessa. Se on myös oman kokoista heittäytymistä ja suostumista elämän virtaan. Sinä olet piirtänyt minuun elämän viivan, rakas Feniks-lintuni. 
Petteri Virtanen
Vääksyn yhteiskoulun lukio

16.10.2015

työselailua

Kahtelin taas etätyöpaikkoja että saisi jotain tuloa opiskelun ja sarjakuvaprojektien ohella...

remote job hunting so that I could get some money, while studying and making comics...

ja autoa/ajokorttia en omista...

töherrys: jiäty hengettömäkse

voinoin jälgeh vašta...

15.10.2015

Karelian Custom Keyboard

Karelian Custom Keyboard (sis. suomenkielizen azennus-/iäresotto-ohjehen)
https://www.dropbox.com/s/baehz2n51s2gdug/karjala%20keyboard.zip?dl=0


ALT GR

Elisenvaara

25.4.2014 NÄKÖKULMA: OTIMME HATKAT →

Perussuomalaisten Timo Soini haki ääniä haukkumalla kotinsa jättäviä ihmisiä Svenska Ylen eurovaalitentissä. Yle Uutisten EU-kirjeenvaihtajan Elina Ravantin suvulla on hatkojen ottamisesta omakohtaista kokemusta.

“Isäni sisarista kolme kuoli pommituksessa. 13-vuotias poika joutui näkemään, kuinka aivot valuvat pikkusiskon murskautuneesta päästä. Mummo joutui jatkamaan pakomatkaa omien lasten vereen tahriintuneissa vaatteissa. Se ei ollut leikkiä, se oli täyttä totta. ”Hatkat ottaneille” voi käydä niin. Tänäkin päivänä.” - YLE - Näkökulma: Otimme hatkat

“Elisenvaaran pommitus 20. kesäkuuta 1944 oli jatko- ja koko toisen maailmansodan tuhoisin lentopommitus Suomen hallitsemalla alueella. Pommituksessa kuoli yli sata siviiliä sekä sotilaita ja lottia.
Tuoreeltaan pommitus sensuroitiin ja vaiettiin, minkä vuoksi siitä lähti liikkeelle toinen toistaan hurjempia huhuja.” - WIKIPEDIA

“My father’s 3 siblings died in (Elisenvaara’s) bombardment. 13 year old boy saw how his little sister’s brains came out from her crushed head. Grandma was forced to keep runnning even though her clothes was dirted in her children’s blood. It wasn’t game, it was real. It may happen to those refugees (who Timo Soini called "quitters”). Even today..“ -YLE, Elina Ravanti

”Bombardment to Elisenvaara (20.6.1944) was continuation war’s and whole WW2’s most destructive bombardment to Finland’s area. In bombardment died over hundred karelian civils also finnish soldiers and lotta-swärdes. Up-to-date bombardment was censored and kept in silence.“

Kvaak:in lokakuun haaste: PAKOLAISUUS.



Kvaak:in Lokakuun haaste: PAKOLAISUUS.

Jostain syystä pakolaisen yleinen imago kohdistuu "työikäiseen mieheen" ja "elintasomatkaajaan" jota jostain syystä samaa haluaisi suomalainenkin toteuttaa välillä... (maalta -> kaupunkiin -> suurkaupunkiin)

14.10.2015

Ruukkumuikut (Nurmekselaine variaatio)

  • 1 prk (160g-200g) muikkuja
  • 1 pkt porsaan kylkiviipaleita
  • 2 pientä sipulia
  • voita
  • Lintumäen yrttisuolaa
Minulla ei ollut perinteistä uuniruukkua joten laitoin lasivuokaan... ladjaa kerroksittain voideltuun lasivuokaan sipulia, muikkuja, kylkiviipaleita ja suolaa. sitten laita uuniin 200 °C asteeseen 1 tunniksi.

olisi tarvinnut toisen / kolmannen purkin muikkuja ku tuli porsas voittoinen potti...

10.10.2015

testailen pukeutumisideaa


prkl ku en päässytkään sinne karjalaisen nuorisoliiton juhlaan - kuljetus petti...

Nurmes and it's nature



----------------------------------------------------
En suanu toisyön rebozii kuvattuo... enzi jäi se superkuu ta kuun pimendös...

Jukka Honkazen videjuo:

8.10.2015

Lightvorks:n koitos



Koitan Lightvorks:n ilmasversiitu... sil piäsöy 720p, suuremmale suuruole pidäy ol jo tai pro-malli...

kokeilen Lightworks:n ilmaisversiota... sillä pääsee 720p, isommalle koolle pitää olla jo tuo pro-malli...

https://www.lwks.com/
 

7.10.2015

Videjologgu testi

A2:n puurokohuun

Puurokohu on kyllä naurettava...

Eivätkä kaikki suomalaiset halunneet syödä karjalanpiirakoita ku ne kulkeutuivat muualle Suomeen...

"Tässä talossa puuro syödään puurona ja leipä leipänä!" - suomalainen isäntä evakkoväen karjalanpiirakoista. Eli suomalaiset olivat ihan samanlaisia kuin nämä pakolaiset/maahanmuuttajat...

5.10.2015

hakaristit



YLE - Hakaristit ja "White Power" odottivat kymmeniä turvapaikanhakijoita uudessa kodissa – monet peloissaan

Taas ajattelemattomia hakaristin käyttäjiä...

Fools using swastikas against migrants in Finland and make hard times for their own finnish swastika...
Ironically in Finland you can read those swastikas as "good luck" for migrants... (if there wasn't West's swastikaphobia and negative texts next to swastikas)

Suomalainen hakaristi - Finnish swastika

YLE: Karjalan kielelle oma koti Vieljärvelle

Karjalan kielelle oma koti Vieljärvelle
Karjalan kielen asemaa pyritään parantamaan niin Suomessa kuin rajan takana Karjalassakin. Yle lähettää karjalankielisiä uutisia Itä-Suomessa ja Venäjän Karjalassa on aloittanut toimintansa karjalan kielen osaamiskeskus, Karjalan kielen kodi.

Karjalan kielen kodissa voi tehdä muun muassa käsitöitä. Kuva: Ari Haimakainen / Yle
Yle aloitti karjalankielisten uutisten lähettämisen tänä vuonna Joensuussa, vaikka koko maassa kieltä puhuu vain viitisentuhatta ihmistä. Rajan takana Venäjällä karjalaa puhutaan enemmän, mutta myös siellä kielen tulevaisuudesta kannetaan huolta.

Yksi kielen puolestapuhujista on Karjalan kielen kodi -yhdistyksen puheenjohtaja Olga Gokkoeva, jonka mielestä karjalan pitäisi olla osa elämää.
– Kotipiirin lisäksi pitäisi olla mahdollisuus käyttää kieltä esimerkiksi silloin, kun tekee käsitöitä tai kun opiskelee.
Karjalan kielen kodi
Olga Gokkoevan johtama yhdistys on perustanut kielen edistämiseksi toimintakeskuksen, joka sijaitsee runsaan tuhannen asukkaan Vieljärven kylässä. Kyseessä on Karjalan kielen kodi, jossa järjestetään muun muassa kielikursseja. Uutuuttaan hohtavassa talossa kokoontuvat myös teatteri-, käsityö- ja kuntokerhot.

Hanketta on ollut toteuttamassa runsaasti talkoolaisia niin Suomesta kuin Ruotsistakin. Eniten viranomaisia on kuitenkin hämmästyttänyt se, että talo on rakennettu kokonaan ilman yhteiskunnan tukea.
– Meillä on käynyt korkeita vieraita Moskovasta, jotka hekin ihmettelivät, että ihmisten rahoilla on rakennettu näin komea talo, nauraa Gokkoeva.
– Ja onhan se komea!
Tavoitteena yhteinen olohuone
Talosta on tarkoitus tehdä karjalaa puhuvien ihmisten yhteinen olohuone. Vieljärven kyläkoulussa suomen ja karjalan kieltä opettava Julia Ponomareva on karjalan elvyttämisestä innoissaan.
– Karjala on laulukieli ja runokieli lapsille, hän sanoo.
– Se on kieli, jota saa käyttää joka päivä.
Karjalasta toinen valtionkieli?
Karjalan tasavallan pääkaupungissa Petroskoissa karjalan kielen tilanne on tyystin toinen kuin tyhjenevissä karjalaiskylissä. Kaupungissa puhutaan lähinnä vain venäjää, sillä se on myös tasavallan virallinen kieli.

Karjalaiset ovat esittäneet karjalaa venäjän rinnalle toiseksi valtionkieleksi, mutta toistaiseksi asia ei ole edennyt. Tasavallan päämies Aleksandr Hudilainen ei kuitenkaan tyrmää ajatusta.
– Meidän täytyy muuttaa perustuslakia tai järjestää kansanäänestys, kuten muualla Venäjällä on tehty.
– Pohdimme tätä tasavallan parlamentin kanssa, Hudilainen lupaa.
"Vain kolme murretta"
Karjalaisten oman kansalaisjärjestön Karjalan kongressin puheenjohtaja Anatoli Grigorjev katsoo, ettei karjala sovellu valtionkieleksi.
– Karjalan kieli on kolme murretta, joita puhutaan kylissä. Karjala ei voi olla valtionkieli, hän täräyttää.
Radikaaleista lausunnoistaan tunnetulla Grigorjevilla on asiaan oma ratkaisuehdotus.
– Jokaisen karjalaisen pitää ensin osata suomea.  Vasta sen jälkeen voi oppia omaa kieltä.
Vieljärven kylässä Olga Gokkoeva jaksaa kuitenkin vielä uskoa karjalan kieleen.
– Karjalan kielellä on tulevaisuutta sen verran, minkä verran karjalaiset itse tekevät työtä sen eteen.

Pekka Niiranen
Yle Savo

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

......tjaa-a... meni taas jotenkin karjalan alistamisen makuun tämäkin...
"Karjala on laulukieli ja runokieli lapsille" ... "– Jokaisen karjalaisen pitää ensin osata suomea. Vasta sen jälkeen voi oppia omaa kieltä."
eikö ruotsi (taikka englanti) ole parempi vaihtoehto ku suomi... Suomessa ku on ruotsinkielisiä palveluja ja skandinaavinen kieli leviää pidemmälle kuin suomen kieli... Karjalaisia on myös Ruotsissa ja Amerikassa (http://morethanbeardogs.tumblr.com/ "4th/3rd gen Karelian refugee in the US")...
"Yle aloitti karjalankielisten uutisten lähettämisen tänä vuonna Joensuussa, vaikka koko maassa kieltä puhuu vain viitisentuhatta ihmistä."
Suomen vähemmistöesitteessä on tämmönen: "Suomessa oli vuonna 2011 karjalaisia arviolta 350 000. Heistä noin 30 000 lasketaan kuuluvaksi karjalankieliseen vähemmistöön."

Keskisuomalainen: Karjalaa osaavien yhteisö on suuri

Joukko anukselazii koittajii Jovensuus (Karjal.fi)

"Anukselazien joukko tuttavui kaksikielizeh markinoičendah Joensuus

Syvyskuun allus joukko anukselazii yrittäjii da toizii ruadajii tuttavuttih kaksikielizeh markinoičendah Joensuus. Matku liittyi karjalan kielen kehittämisprojektah, kudamas huavatah suaha karjalan kieli argikäyttöh, sežo biznessuelokses. Hyö jalgevuttih kohtih, kudamis käytetäh ei vaiku yhty kieldy markinoičendas da opastuslavvois. Löydyi heile laukois ven'ankielen maltajii ruadajii sanelemah monikielizen markinoičendan merkičykses. Tuttavuttih anukselazet vie karjalan kielen opastundah yliopistol da toizih kohtih Joensuus. Kodimatkal hyö joukol paistih sih näh, kui vagavazeh Suomes opitah karjalan kieldy nostua, da suadih uskuo sih, ku karjalan kieli on heijän oma sežo biznessuelokses.

Projektan vuoh Anukses on ruvettu panemah yričyksien nimi- da opastuslaudoih karjalankieliziigi tekstoi. Talvel 2015 Anukses piettih kyzely rahvahale, kyzyttih rahvastu arvioija karjalan kielen tärgevytty sežo biznessueloksen kielenny. Tuloksennu oli, ku enämbi 70 procentua vastuajis pidi tärgienny sežo karjalan kieldy biznessueloksen kielenny. Tulos on merkittävy sendäh, ku vuitti ylittäy selgiesti karjalazen rahvahan vuitin Anuksen eläjis. Käyttäjen karjalan kieldy voibi alovehen eläjile viestittiä, ku pagin on oman alovehen yričystoiminnas da sit suavut dengat jiähäh omah linnah. Karjalan kielen nägyvys pihoil sežo lujendau rahvahan identitiettua.

Turizman kannal karjalan kielel on markinoičendas da opastuslavvois sežo tärgei merkičys. Ven'ankielizii tekstoi maltamattomile suomelazile Anukses matkuajile karjalankielizet tekstat ollah ven'ankielizii ellendettävembiä, ga karjalankielizet tekstat (suomenkielizien sijah) ozutettas, ku anukselazet rahvas pietäh čestis omua kieldy, omii juurii.

Karjalan kieli argikäyttöh -projektas on keral Anukses ruadai alovehelline kehittämisorganizacii INTRA-fondu, kudai on yhtesruavos Pohjanmaa-Karjala ry:n kel.
Palazii joukon matkas voitto kaččuo KKS:n Youtube-kanualalpäi."

- Karjal.fi


facebook'n fotoi


Vähän syrjässähän me täällä Nurmeksessa asutaan. Linnunradan reunamilla.
Posted by Jukka Honkanen on 5. ligakuudu 2015

Vähän syrjässähän me täällä Nurmeksessa asutaan. Linnunradan reunamilla.
Posted by Jukka Honkanen on 5. ligakuudu 2015

3.10.2015

ELEN and partners Digital Language Diversity Project success


ELEN and partners Digital Language Diversity Project successWe're very pleased to announce that ELEN, along with our...
Posted by European Language Equality Network on 25. syyskuuta 2015

harjote


lyijypiirtimel
viimesis kodasis on Kaukon tulimiekku Kuavos Päivöläs-kerrakkuas

karelian tattoo design
Bombalpäi: