31.8.2015

elokuun omii veressanoi

chatti - čätti / tšätti ← eng. (online) chat
liger - leigru ← leijon+tigru
tigon - tigron ← tigru+leijon
kaukolaukaisin - etäambučin/etäammusin/etäampaisin
neonvalot - nionvalgiet

------------------VERESTYÖSANOI-(uusiosanoja)------------------------------
- uusiosana = vanhaa sanaa käytetään uudessa merkityksessä

------------------MUUDU--------------------------------------------------------

benzahebo - auto (Paavo Harakka)
ez'abu - ensiapu
limona - limonadi, limppari

heinykuun veressanoi

26.8.2015

rivi-ilmoitus karjalaksi

taas karjalan kielen uusi kirjoitus asu jäi toiseksi Karjalainen-lehden rivi-ilmoitusta tehdessä.. Karjalaisen toimiston ohjelmisto ei tunnistanut č-merkkiä - saa nähdä kelpaako tš-yhdistelmä..

kelpuutti vanhan tš-yhdistelmän...

24.8.2015

Mie karjalazpaijas

I wearing karelian shirt

Paijan luadi Päivi Härkin, Valtimolpäi (suau ezim. Solobas) ta luukorun luadi Zappi, Nurmeksespäi. (erikostilavus, Zappi-korui suau kyl kaikis reissutavarupuodeis).
Ta kuotin kameran Pixel Oppilas - etäambučindu/etäammusindu (kaukolaukaisin)


8.8.2015

Karjal.fi: Toni Timozen pseudomangakerdomuksis paistah karjalakse

Toni Timozen pseudomangakerdomuksis paistah karjalakse

Bomban talois olijan Soloban laukan yhtevykses on nenga kolmen nedälin aijan nurmekselazen Toni Timozen taidehozuttelu. Se kerävyy vahnois tevoksis, kudamat ollah sevoiteh uuttu da vahnua.

Timone on ičekseh opastunnuh sarjukomisksutaidoilii, kudaman luadu on pseudomanga. Se tarkoittau sidä, ku manga on luajittu muijal kui Japounies. Mangahäi on tietynlaine japounielazes sarjukomiksas kehitynnyh resunkuluadu.

Toni Timozen sarjukomiksoin kieli on karjal, da taidoilii oppiu, ku nenga olis jatkosgi, hos samanaigazeh karjalankielizen sarjukomiksanke jullatah suomenkieline. Tämän lizäkse säilytäh sarjukomiksoin rubriekat i algukuvat karjalankielizynny suomekse libo muuloikse kielekse kiännettäjes. Karjalankieli on taidoilijale tärgei. Buabo on karjalaine, da sendäh bunukkugi tahtoi opastuo karjalua. Enzimäi häi tutki Raja-Karjalan murrehviettelijöi da meni sit kielikursale Nurmekses. Timone on kiinnitännyh mieldy sežo karjalzih rakenduksih, tekstiil’oih, perindehsyömizih i karelianizmah. Frantsien, Korein da Japounien sarjukomiksut da dizainu kiinnitetäh myös hänen mieldy. Nämmät mielenkiinnonkohtat tullah ilmi Timozen ruadolois.

Sarjukomiksoin kiändämine andau ruaduo taidoilijale kaiken aigua. Kiännettävänny on nygöi Outi Mentulan ruadoloi, kudamii suau sit lugie internetas ilmai. Yksi nämmis sarjukomiksois on Kuavos Päivöläs (Kaaos Päivölässä). Se on variantu Pohjolan / Päivölän pruazniekku – mifas, da sit on vivahtehii kitailazeh Sun Wukong – starinah. Toni Timone on kiändänyh karjalakse sežo Rami Jaakkolan Their Magical Bard – sarjukomiksoi.

newstransformationagency.org: Kiinalainen sijoittaa manga-kylään miljoonia

http://www.newstransformationagency.org/?p=397
Kiinalainen sijoittaa manga-kylään miljoonia (22/08/2012)

Kiinalainen Zheng Pei kang suunnittelee Lappiin manga-kylää. Kylä rakennetaan Ounasjoen itäpuolelle Rovaniemen kupeeseen. Zheng on vakuuttunut suomalaisten mangaharrastuksesta ja lupaa omalta osaltaan edistää saamelaista kulttuuria. Hän on lupautunut julkaisemaan saamenkielisen mangasarjan, mutta ei suostu kertomaan projektista vielä enempää. Manga-kylän odotetaan tuovan Suomeen yli miljoona uutta aasialaista turistia.

Kylä työllistää tulevaisuudessa myös kymmeniä paikkakuntalaisia, jotka ovat jo tutustuneet hankkeeseen.
Ounasvaaralainen ravintolakokki Pekka Järvinen kommentoi: ”Eilen en edes tiennyt, mitä ”manga” tarkoittaa, nyt luen sitä yömyöhään”.

85-vuotias Hella Kivinen suhtautuu projektiin varauksella, hän pelkää joutuvansa käyttämään ”niitä hassuja ryijyjä”.

Promotional Image for new Manga Town

7.8.2015

Manga - Pseudomanga

(Mangalla en tarkoita Manga-kylää Karjalan tasavallassa, vaan japanilaista sarjakuvaa)
  • lukusuunta voi olla eri
    • manga: oikealta vasemmalle
    • pseudomanga: vasemmalta oikealle t. oikealta vasemmalle
  • äänieffektit
    • manga: yleensä hiragana/katakana-merkkeinä
    • pseudomanga: länsimaalaisittain t. japanilaisittain
  • värit:
    • manga: yleensä mustavalkoinen.. johtuu sarjakuvaformaatista
    • pseudomanga: suurin osa värillisiä.. mutta mustavalkeitakin löytyy paljon

5.8.2015

2.8.2015

TestTube videjoit




Tunnetuin Suomeen perustettu mikrovaltio on Posion lähellä sijaitseva Valtio, jonka perusti Ari Peltonen. Suomessa on myös United States of Nakistograd, Otsonia, Bürgäria, Triiland ja Lefet niminen Mikrovaltio.

Uusimpia, julkisesti ilmoitettuja suomalaisia mikrovaltioita ovat Banjoslavia , Myllynsaari ja Halmatia.

1.8.2015

kui robottu

Kezäpäiväne Karjalan mäjel


KEZÄPÄIVÄINE KARJALAN MÄJEL
(Kesäpäivä Kangasalla, Z. Topelius)

Puun oksaizel ylimbäizel
mäjel Karjalan kaikerran mie,
mih kiännyn, mih silmän'i siirdyy,
vein selgie vain vienoizie;
tuol Luadogan veit, tuol loittuo
veit toizet ne vierähtelöö,
tuol Siämjärven kuldazet rannat
kera hiekkazien kilcettelöö!

Da kiänny hos kunne, sie kiänny –
kuin taivahan silmäizet
salojärvyöt ne suat comat läikkyym
Vieljärvet, oi, vilvakkazet;
da suarie, da suarie, da n'iemie,
da lahtiloi, pohjukkoi,
en tiijä, kuin kiittiä, kuin laittua,
kuin laulua, kuin lauzuo, en voi! -

Mie vain olen lindune pien'i
en piäze mie taivoizih,
ei siiben'i kanna, ei t'ien'i
vie pilvyzih piälimäzih;
jos veizi, jos voizi, ah, sinne
luoks Luojani liidelizin,
da siel, Hänen jalgazien juures,
nen laulazin, kaikerdazin.

Ei meil suurie rikkahuksie
eigä liigoi hyvyzie,
vain on laulun rakkahuksie
aivan meren syvyzie,
eigä n'iidä panna hallat
eigä vainomiehen vallat,
eigä iske ragehet!

Jo on kanza Karjalangi
monet kovat koitelluh,
vainon päivän vaigeimbangi
iskut, tuskat tundennuh,
sordunnuh jo sodah, voinah,
itkuh igiaigazeh –
noussuh piässyh nois on toinah,
parembaizeh päiväzeh!

Eigä meil tua laulun mahti
mene ragoh muan, ei puun,
räikkää randa, laulaa lahti,
ainos virdeh vedää suun,
olgah surun suuren huol'i,
olgah ilon remahtus,
ainos läikkää laulun puol'i,
kandelehen kajahtus!

Karjalazien laulu

(karjalaisten laulu, P.J. Hannikainen)

Sugumail näil suomelaisten
oisko muada toista mis,
kuin on randa karjalaisten
karjalaizis lauluizis?
Laulunna sen lahtet läikkää,
ailahinna ualdozet,
rigiet riekaa, rand'iet räikkää,
igihonga huoguzet!

Perindönnä laulun juuret
meil jo loittuo juonnittih,
konza kai nua toimet suuret
laulun voimal laiteldih,
konza meijän korven rannoil
miehet suuret meiskaroi,
nuod'ivoloil, kuuzien kannoil
ainovozie abrikoi.

Da se vielgi vieröö maineh,
kuuluu kumma halgi muan,
kui se laulun, hengen aineh
luonnon voiman voitti tuan,
kui se seppä t'iedoin'iekka
moizet cuudomyllyt loi,
iški indomiehen miekka,
Lemmingäizet leigamoi!

Ei meil suurie rikkahuksie
eigä liigoi hyvyzie,
vain on laulun rakkahuksie
aivan meren syvyzie,
eigä n'iidä panna hallat
eigä vainomiehen vallat,
eigä iske ragehet!

Jo on kanza Karjalangi
monet kovat koitelluh,
vainon päivän vaigeimbangi
iskut, tuskat tundennuh,
sordunnuh jo sodah, voinah,
itkuh igiaigazeh –
noussuh piässyh nois on toinah,
parembaizeh päiväzeh!

Eigä meil tua laulun mahti
mene ragoh muan, ei puun,
räikkää randa, laulaa lahti,
ainos virdeh vedää suun,
olgah surun suuren huol'i,
olgah ilon remahtus,
ainos läikkää laulun puol'i,
kandelehen kajahtus!

Muga: konza kod'ipuolta
surut suuret ahistaa,
sillos laulu helkkää huolda,
hil'l'embäizeh himajaa.
Vain kui päivä parembaine
nouzoo Suomen n'iemen piäl,
sillos kannel karjalaine
helakambah helkkää tiäl!