29.6.2015

beachhousekitchen.fi: Minilomalla Pohjois-Karjalassa, kuka muuten haluaisi lähteä Bomballe?

http://www.beachhousekitchen.fi/vuoroin-vieraissa/minilomalla-pohjois-karjalassa-kuka-muuten-haluaisi-lahtea-bomballe/
"...Pohjois-Karjala tuo mieleeni lapsuuden kesät, mummolan, puhtaat vedet ja oi ne karjalaiset herkut!..."
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ta mie iče kuotan revittäy tätä imidžii..(ja minä itse yritän repiä tätä imagoa):
"Lapsuuden kesät" (vanhoja muistoja), "Mummola," "Karjalan puhujat ovat vanhoja," "Karjalassa elää kadotettu suomalaisuus" (propaganda-lausahdus, väänettynä jotain "vanhempaa")

Elävyötgö kitaikot libo gretsiekot vuozituhanzii vahnas kul'tuuras libo nygyaigazes kul'tuuras?? (Elävätkö kiinalaiset taikka kreikkalaiset vuosituhansia vanhassa kulttuurissa vai nykyaikaisessa kulttuurissa??)

Videjokuvasin vuos' sit...

tahi n.1½ vuottu sit ku olin Nuortenpaja Apajal ta Hyvärilän videjokursal
Kesäsetelillä duuniin Hyvärilään! Vapaita paikkoja löytyy vielä!
KESÄTÖIHIN HYVÄRILÄÄN - KAIKKEA MUUTA KUIN KUIVAA! Palkkaamme kesäsetelillä nuoria mm. pihatöihin, keittiölle, siivoukseen, kioskiin ja leireille avuksi. Laita lyhyt ja vapaamuotoinen hakemus marja.ruokolainen@nurmes.fi
Posted by Hyvärilän Matkailu-ja Nuorisokeskus on 28. maaliskuuta 2014

Kursan vedäjäny oli Jarmo Korhone (KoDa productions)

29062015


fiktiivine politiekkupuoluveh: SKRP

Suomen Karjalaine rahvahanpuoluveh (SKRP) 
suom. Suomen karjalainen kansanpuolue
ruots. Karelska folkpartiet i Finland
engl. Karelian People's Party of Finland
venj. (???) Карельский народная партия в Финляндии 

fictional political party of Finland

Headquarters: 
Nurmes, Finland (founded, Upper Karelia is one of most karelian speaking areas in Finland)
Joensuu, Finland
Lappeenranta, Finland

Ideology: 
Karelian speaking minority interests
 - rising knowledge about karelian minority in Nordic Countries
 Karelians' homeregion interests

Political position: Centre

there is about 1 000 000 who think themselves as karelians, and among them about 30 000 who can speak karelian language.

 "(West-)Karelia issue" isn't part of this party.
Vaikka kotimme taakse jäi - jäi eteemme elämä (Even though our home was left behind - we still have life in front of us)
 - Lauri Törhönen, words are in "Evakkoäiti" (karelian evacuee mother) statue in Helsinki

27.6.2015

Keskisuomalainen: Karjalaa osaavien yhteisö on suuri

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/karjalaa-osaavien-yhteiso-on-suuri/2065961
12.6.2015 03:00 (12.6.2015 10:34)

Kiitos toimittaja Laura Määttäselle hyvästä ”Karjalan kurimus” -jutusta Sunnuntaisuomalaisessa (Ksml 31.5.). Yksi fakta jutussa on kuitenkin avattu puutteellisesti – nimittäin karjalan kieltä puhuvien määrä Suomessa.

Kieliyhteisönä meillä karjalaisilla oli pitkään ongelmia määrittää kunnolla kielen puhujien määrää ja se perustui hyvinkin epätarkkoihin arvioihin.

Karjalan kieltä käyttää 5 000 ihmistä päivittäin kuten Määttäsen artikkelissa mainitaan. Voidaan kuitenkin sanoa, että se on vain puhujien ydinjoukko, joka on uusien arvioiden mukaan alimitoitettu. Eldia-tutkimuksen aineiston (Anneli Sarhimaa) perusteella ja Tapio Hämysen arvioiden pohjalta voidaan luotettavasti sanoa, että karjalan kieltä hyvin taitavia on noin 11 000 ja kokonaisuudessaan kieliyhteisöön kuuluu kaikkiaan 30 000 puhujaa.

Miksi takerrun tähän seikkaan? Kieliyhteisö on tällä hetkellä taitekohdassa, jossa kielen säilyminen onkin ehkä tulevaisuudessa mahdollista. Aikaisemmin odottelimme kielemme kuolemaa.

Ne tukitoimet, joita kieli tarvitsee, määritellään osittain yhteisön koon mukaan. On siis hyvin tärkeää puhua muistakin kuin kieltä hyvin osaavista. Hyvin kieltä taitavien osaaminenhan on jo taattu loppuelämäksi.

Nyt puhumme niistä ihmisistä ja sukupolvista, jotka tosiasiallisesti ovat menettämässä tai ovat jo menettäneet kielen. Lapsista, lapsenlapsista ja nyt jo heidänkin lapsistaan.

Luvuissa ei ole koskaan mukana se karjalankielisten jälkeläisten joukko, joka kahden tai kolmen sukupolven aikana on jo menettänyt kielensä. Liekö kukaan uskaltanut tuota lukua edes arvioida? Tämä luku saattaa olla jopa 100 000 – 200 000! Siksi on tärkeää pitää mielessä kokonaisuus ja kokoluokka.

Karjalazin tervehyzin.

Ari Burtsoff

kahden karjalaa kotikielenä
oppivan pikkulapsen isä

projektikoordinaattori

Itä-Suomen yliopiston Kiännä! -hanke karjalaksi kääntämisestä

kezäkuun omii veressanoi

älykello - tolkkurannekeh ← tolkku+rannekeh
Tolkkurannekeh ta tolkačču ollah monimedisih mašinoit. Tolkaččuo ei voija kuččuo enäh telefonakse ta tolkkurannekehet rannehčuasuloikse... - Älykello ja älypuhelin ovat multimediallisia laitteita... Älypuhelinta ei voi sanoa enää puhelimeksi, ja älykelloa rannekelloksi....
poikamiesboksi - brihalu ← briha-la (brihastuo - viettää poikamieselämää)
kylpytynnyri - soikko / kylbyšuanu ← kylby+šuanu

tabletti-tietokone - malčutieččikka / malčikka ← malč(u)-i-kka (malčukivi - suom. liuskakivi, litteä kivi, liuske), tieččikku

tyttöhaaremi - neid́ižikkohmo  ← neidižikko-hmo (neidižikko = suom. tyttöparvi, neitojoukko, -hmo/-hmö pääte on epätavallinen ja merkitsee paikallisuutta tai joskus ryhmää, esim kerähmö - kokous, jälehmö - perintö)
neidižikkohmo (nip. ハーレムもの) on nipponilazen popul'uarikul'tuuran lajikeh, mis piähahmuo ympäröiččöy jatkuvas usiembi mahvolline romanttine koheh. - Haaremi (jap. ハーレムもの) on japanilaisen populaarikulttuurin lajityyppi, jossa päähenkilöä ympäröi jatkuvasti useampi potentiaalinen romanttinen kohde. 
naishaaremi - akkažikkohmo  ← akkažikko-hmo (akkažikko = suom. naisjoukko, -hmo/-hmö pääte on epätavallinen ja merkitsee paikallisuutta tai joskus ryhmää, esim kerähmö - kokous, jälehmö - perintö)
poikahaaremi - brihažikkohmo   ← brihažikko-hmo (brihažikko = suom. poikajoukko, -hmo/-hmö pääte on epätavallinen ja merkitsee paikallisuutta tai joskus ryhmää, esim kerähmö - kokous, jälehmö - perintö)
mieshaaremi - ukkožikkohmo   ← ukkožikko-hmo (ukkožikko = suom. miesjoukko, -hmo/-hmö pääte on epätavallinen ja merkitsee paikallisuutta tai joskus ryhmää, esim kerähmö - kokous, jälehmö - perintö)
avomies - värtömiez ← vrt. värtönaine
avopari - värtöpari ← vrt, värtönaine

pimu - pimačču
Ga miun muamo sanou meijän neidižikkuo pimaččuloikse. - No minun äiti sanoo meidän naisseuraa "pimatsuiksi."
miesluola - ukkočuhmu ← ukko+čuhmu (suom. luola, onkalo; siivottomasta huoneesta)
zombi - tzombi / kalmakku ← kalmakka uusiosana vanh. laiha ja kalpea
elävä kuollut - eloiskuolii ← elois+kuolija

lohikäärme - zmia / truakki | tulenpuhui / louhimado ← tulen-puhui (truakki - muinaisnorja draki, tuli = tuli, puhui - suom. puhaltaja / louhi-mado (louhi - kansanrunouden Louhi, kivikasa, mado - käärme)

------------------VERESTYÖSANOI-(uusiosanoja)------------------------------
- uusiosana = vanhaa sanaa käytetään uudessa merkityksessä
värtönaine - avovaimo (vanh. vihkimätön vaimo)
neizakka - poikamiestyttö (vanh. vanha piika; vihkimätön vaimo)

------------------MUUDU--------------------------------------------------------
segwaysegvei
kanzaeläi - samalla alueella elävä, saman alueen asukas
Lieksas ei himotu mustuverizii somalikkoi kanzaeläjikse. - Lieksassa ei haluta tummaihoisia somalialaisia lieksalaisiksi. [viiteh]
Miul on susiedas kanzaeläjiny gollandikkoi.. - Minulla on naapuristossa hollantilaisia (joitten kanssa elän täällä).
eloikanzu - lähimmäisestä

seura - kanzahmo
karjal-kanzahmo - karjala-seura | kalevalu-kanzahmo - kalevala-seura
tabletti-tietokone - tabletku ← eng. tablet
lääketabletti - tabletku, nypläine

toinen vaimo - lizä'akka
ĺižä(akka (toinen vaimo) on hänel vie. - Suoj. | se mužikku rašku lyžä(akam pidäy, ei yhtel tule toimeh. - Säämäj.
pöksä - pieni, rapistunut huone t. mökki.

suomensukuinen - suomenheimoine

auto - kuaru ← vrt. eng. car, finglish kaara
auto - auhto/afto/avto
afton ruĺal ohjailou šoofer. - Säämäj. | prišpietteä myö ajetah hevoššiekad, auhtod, izvoššiekad vossikat. - Säämäj. | vuomassutti hevon auhto. - Suoj.

oraskuun omii veressanoi

karjalkoi 1928

https://en.wikipedia.org/wiki/Greater_Finland#/media/File:Karels1928.png

25.6.2015

Eeva-Kaisa Linna kirjoitti vastineen mielipidekirjoituksen Kalevalaa koskeneeseen kohtaan.

eistymis "Karjalan kieltä ei ole ollutkaan" kohule
Ieva-Kaisu Linnu, Karjalan kul'tuurukanzahmon paginanvedäi


Joensuussa on noussut merkillinen kärhämä aloitteesta, että osa katukilvistä olisi myös karjalaksi. Aloite on tyrmätty kaupungin taholta historian vastaisin argumentein...
Posted by Eeva-Kaisa Linna on 25. kesäkuuta 2015

beachhousekitchen.fi: Piirakkamestariksi Bomballa, kauniissa Pohjois-Karjalassa!

http://www.beachhousekitchen.fi/kasvissafkaa/piirakkamestariksi-bomballa-kauniissa-pohjois-karjalassa/
"...vasemmalla Mamagastro -ruokablogin ihana Maria ja Break Sokos hotel Bomban hotellinjohtaja Sara Suvinen. Mukana kurssilla olivat myös HerkkuLeivonta -lehden Heidi Niskala ja Päivi Kangasniemi. Hienon viikonlopun meille oli järjestänyt Suvin oikea käsi, myynti- ja markkinointipäällikkö Ulla Kärki..."

LANTTUSUPIKKAAT
Taikina
(tästä samaisesta voi leipoa myös piirakat ja sultsinat)
2 dl vettä
1/2 dl maitoa
1,75 tl suolaa
4 dl ruisjauhoja
1 1/2 dl vehnäjauhoja

voisulaa

Täyte: ("syväin")
1,5 kg lanttua
 50 g voita
3-4 rkl siirappia
suolaa

Sekoita keskenään taikinan ainekset, anna levätä jääkaapissa n. puolisen tuntia. Keitä lantut kypsiksi, hienonna ne haarukalla, sekoita joukkoon voi, siirappi ja suola. Leivo taikina pitkäksi tangoksi, leikkaa n. 50 osaan. Kaulitse kuoret ohuiksi pyörylöiksi, levitä täyte toiselle puolelle ja käännä sitten kansi kiinni.  Paista 250-asteisessa uunissa n. 10-12 minuuttia. Voitele valmiit supikkaat voisulalla. Jos pakastat supikkaita, niin voitele ne vasta kun lämmität tarjolle.

24.6.2015

Anneli Sarhimaa : Karjalan kielestä on olemassa tietoa - ei kannata levitellä luulopuheita


KARJALAN KIELESTÄ ON OLEMASSA TIETOA - EI KANNATA LEVITELLÄ LUULOPUHEITAJukka Tiainen (Suora linja, Karjalainen...
Posted by Anneli Sarhimaa on 24. kesäkuuta 2015

"Kalmanselittäjät" Raisa Ihatsu


Raisa Ihatsu

Raisa = krl. rankka, raisu, raju
Ihatsu = krl. <- ihassus eli ilo, mielihyvä, ihastus

suomelaine (karjalkko)
kuottai "Emakon Suareikon" turistusuarel..


karjalaine muutalmus Tomb Raider:n Lara Croft:s

"Kalmanselittäjät" Urho Geedi Cawaale


Urho Geedi Cawaale ("Urho Giedi Kavuale")
nimitetty myösgi Urho Giedinpoijakse

Urho = miehinen mies / sankarillinen mies 
Geedi = matkaaja 
Cawaale = onnekas 

suomelaine (puolkarjalkko-puolsomalikko) 
kezäruadai Emakon Suarejikon turistusuarel.


pystyn nyt käyttämään kansainvälistä meininkiä kun tarina ei pohjaudu kansanperinteeseen... ja afrikkalaiset ovat Pielisen Karjalan suurin ulkomaalainen vähemmistö.. (Nurmes kuoro)

23.6.2015

leikeitä: Karjalainen




Karjalainen 19.6.2015



Turhaudun välillä aikatavalla, kun saa lukea tälläisiä kommentteja... KENELLEKÄÄN ei pitäisi Suomessa olla epäselvää mikä on karjalan kieli ja että sitä on yhtälailla kuin suomeakin aina puhuttu Suomessa.

22.6.2015

Joensuun kaupunkirakennelautakunnan kanta karjalankielisiin katukyltteihin on historiaa vääristävää suomen karjalankielisten karjalaisten piilosyrjintää

22.6.2015
JOENSUUN KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNNAN KANTA KARJALANKIELISIIN KATUKYLTTEIHIN ON HISTORIAA VÄÄRISTÄVÄÄ SUOMEN KARJALANKIELISTEN KARJALAISTEN PIILOSYRJINTÄÄ
Tiistaina 16.6.2015 Joensuun kaupunkirakennelautakunta julkisti kantansa aloitteeseen, joka esittää karjalankielisten katukylttien asentamista muutamalle ydinkeskustan kadulle suomenkielisten lisäksi.
Sanomalehti Karjalainen (17.6.2015) uutisoi lautakunnan kannasta seuraavasti: "Vastauksen mukaan katunimitoimikunta ei näe karjalan kielen käyttämiselle Joensuun kaupunkiympäristössä perusteita. Vaikka Joensuu kartalla hahmottuukin itäiseksi ja karjalaiseksi kaupungiksi, on Joensuun liki 170-vuotinen historia suomenkielinen. Karjalan kielen ottaminen näkyvään julkiseen käyttöön ei kuvaisi alueen kulttuuriperinnön olennaista sisältöä, vaan todennäköisesti koettaisiin päälle liimatuksi elementiksi."
Kaupunkirakennelautakunnan pöytäkirjassa 16.6.2015 puolestaan todetaan, että "Toimikunta ei ole nähnyt karjalan kielen käyttämiselle Joensuussa hyviä perusteita, koska Joensuu ei ole eikä ole ollut karjalan kielen aluetta."
Kaikki perustelut ontuvat.
Koko Pohjois-Karjalan ja myös sen alueen historia, jolle Joensuun kaupunki aikanaan perustettiin, on vahvasti karjalankielinen 1600-luvun alkuun asti. Silloin huomattava osa karjalankielistä väestöä pakeni Ruotsiin liitetystä Pohjois-Karjalasta Tverin alueelle Keski-Venäjälle. Osa kuitenkin jäi, ja karjalan kieli eli Pohjois-Karjalassa vielä vuosisatoja pakkoluterilaistamisen myötä hiipuvan vähemmistön kielenä. Liperin ortodoksien tiedetään suomalaistuneen kielensä osalta 1870-luvulle tultaessa. Ilomantsin samoin kuin Kuhmon ja Suomussalmen kylissä sen sijaan on edelleen yksittäisiä karjalan kielen puhujia. Toisen maailmansodan jälkeen karjalankielisyys palasi Pohjois-Karjalaan ja myös Joensuuhun rajakarjalaisen siirtoväen myötä. Karjalan kieleltä vietiin suomalaisessa Suomessa elinmahdollisuudet. Silti se siirtyi jälkipolville osassa suvuista ja perheistä. Myös nykyisin Pohjois-Karjalassa on Rasinmäen kylän kaltaisia keskittymiä, joissa karjala on nykyisinkin jokapäiväinen käyttökieli suomen rinnalla. Karjalankielinen väestö kaupungistui muita suomalaisia aikaisemmin ja nopeammin. Joensuuhun muutti jo sodanjälkeisinä vuosina huomattava määrä karjalankielisiä lisää. Myös tämä yli 70 vuotta Joensuussa asunut karjalankielinen väestö on merkittävästi vaikuttanut kaupungin nykyolemuksen syntymiseen.
Päinvastoin kuin kaupunkirakennelautakunta antaa ymmärtää, karjalan kieli puolustaa siis historiallisessa katsannossa kaikin tavoin paikkaansa pohjoiskarjalaisessa ja joensuulaisessa kielimaisemassa aivan siinä kuin suomikin.
Me allekirjoittaneet emme ymmärrä, kuinka katunimitoimikunta voi perustella kantaansa historian yksipuolisella ja selvästi tarkoitushakuisella tulkinnalla. Joensuun kaupungin ”suomenkieliseksi” mielletty historia ulottuu vain 170 vuoden taakse. Edes tuon ajan kuluessa ei voi mitenkään sanoa, etteikö karjalan kieli olisi ollut olennainen osa sen historiaa Pohjois-Karjalan maakunnan pääkaupunkina ja sittemmin yhtenä rajakarjalaisen siirtoväen keskittymistä. Haluaako Joensuun kaupunki ehkä esittää olevansa jokin muusta Pohjois-Karjalasta ja muusta Karjalasta erillinen entiteetti? Eikö Joensuu todellakaan halua houkutella alueelle lisää turismia monimuotoisen ja kaupunkikuvassa esimerkiksi katukyltteinä näkyvän karjalaisen historiansa avulla? Onko kaupungilla todellakin nykyisessä taloustilanteessa varaa jättää käyttämättä karjalan kieleen sisältyvä matkailuvaltti?
Paheksumme Joensuun kaupunkirakennelautakunnan kantaa ja sen perusteluja syvästi ja toivomme, että karjalankieliset ja muut karjalaisiksi itsensä tuntevat kaupunkilaiset valistavat kaupunginhallitusta tästä asiasta ennen kuin lopullinen päätös tehdään.
Ari Burtsoff
karjalaa oppivien pikkulasten isä, projektikoordinaattori Itä-Suomen yliopisto, Helsinki
Natalia Giloeva
karjalan kielen tutkija ja opettaja, Joensuu
Olli Hörkkö
Karjalan Kielen Ystävät Ruotsissa ry:n puheenjohtaja, Nacka Strand, Ruotsi
Ulla Korkatsu
pohjoiskarjalainen, rajakarjalainen, toimittaja, Rasinmäki
Maria Kähäri
karjalankielisen lapsi- ja nuorisotoiminnan vetäjä, kahden karjalaa puhuvan lapsen äiti, Varkaus
Minna Niemi
vienankarjalainen Suomussalmelta, arkkitehti, neljän lapsen äiti, Oulu
Kai Peksujeff
vienankarjalainen, YTL, Vaasa
Anneli Sarhimaa
professori, karjalan kielen asiantuntija, Mainz, Saksa

"Kalmanselittäjät"

Protagonisti "Raisa Ihatsu"
En ole miettinyt tätä pidemmälle..

"Emakon Suarejikko" pohjautuu Pielisen Paalasmaahan. Nimikin tulee läheisestä järvialueesta...
Sarjakuvassa "Emakon Suarejikko" on turistirysä, jota se ei todellisuudessa ole - eikä täkäläistä tyyliä..

Saaristosta saa aika syrjäisen alueen jota kauhussa tarvitaan..

Pielisen Paalasmaa

2000-luvvun kalmakka-film'oi

2000-luvvun allus kalmakka-film'at tulih järilleh, mi kaččotah alganeh Yhtistynöis Rahvaskunnis valmistuneh hirvitysfilm'an "28 päivyö myöhembäh" ilmestymises vuonnu 2002. "28 päivyö myöhembäh" ezitteli uvvenlazet kalmakat, mi lajikehen aijemmis kalmakois poiketen pysty juoksemah ta rajattuh tolkullizeh toimindah. Film'u oli muailmanluajuisesti ylen suuri menestys ta sile luadittih iemispalakse vuonnu 2007 piästetty "28 nedälii myöhembäh" kui täl kotval luadimisvaihehes olevu "28 kuudu myöhembäh." Vuonnu 2002 ilmesty myös toine kalmakka-film'u, samannimiseh videjokizah pohjautuvu toimindufilm'u "Resident Evil," mil luadittih nelli iemispaluo. "28 päivyö myöhembäh" suosivos johtuven kalmakka-film'oin suosivo lähti jälleh kazvuh, ta usiemmat 2000-luvvun kalmakka-film'ois ollah olleh suurii menestyksii..

SANASTOA
hirvitysfilm'u - kauhuelokuva
kalmakka - (uusiosanana) zombi.
iemispala - jatko-osa


MASHED / FlashGitz - Console Wars


19.6.2015

KuavosPäivöläs: Remu ta Rauni


"KuavosPäivöläs" sarjičan antagounistei.

"Remu-ukko - Päivölän isäntä" pohjautuu Ukko Ylijumalaan. Remu on yksi Ukon nimityksistä, Vornasten runoissa.
"Rauni-akka - Päivölän emäntä" taas Rauni-jumalaan, Ukon vaimoon.

KuavosPäivöläs' antagonists
"Remu"is based on Ukko - Supreme God in finno-karelian mythology
and "Rauni" is based on Ukko's wife.

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2015/05/kuavospaivolas-kantta.html
http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2015/05/kuavos-paivolas-sarjiccan-ezmain-augiemu.html


18.6.2015

tamagoyaki . nipponilaine jäiččyturu


  • 3 kananjäiččyö
  • ½ laukku
  • tippu (n.1 čl) soija-kastindu
  • hippu suaharii
sevoitu enzin kananjäiččät, laukku, soija-kastin ta suahari. Sorru riehtiläle ½ sevoitukses. Kiäri turule ta sorru loppu sevoitus riehtiläle, muga ku sevoitust' menöy turun ale. Kiäri sit loppugi..
.

karjalainen.fi: Oikeusasiamies päätti: Nämä rivot taulut sai poistaa kirjastosta

Oikeusasiamies päätti: Nämä rivot taulut sai poistaa kirjastosta 
Karjalainen 

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen mukaan taidemaalari Kalervo Räyhän näyttelyn poistoon Nurmeksen kaupunginkirjastosta ei ole tarvetta puuttua. Näyttelyn poistosta kirjelmöi eduskunnan oikeusasiamiehelle tohtori Pauli Rautiainen. 
Rautiaisen mukaan näyttelyn poistaminen oli perusteetonta puuttumista perustuslaissa turvattuun sananvapauteen ja taiteen vapauteen. 
Eduskunnan oikeusasiamiehelle antamassa lausunnossaan Nurmeksen kaupunginhallitus perusteli ratkaisua maalausten rivoudella. Sen mukaan tällaiset työt eivät sovellu tilaan, jonka läpi lapset kulkevat omalle osastolle mennessään¨ 
Näyttelyn poistaminen johtui siitä, että sen töissä oli kuvattu ihmisten sukupuolielimiä. 
- Viranomaisilla on harkintavaltaa moraalia loukkaavaksi katsotun aineiston levittämisen rajoittamisessa. Lasten suojeleminen ja heidän etujensa turvaaminen ovat kansallisia ja kansainvälisesti tunnustettuja oikeudellisia lähtökohtia, Pölönen sanoo päätöksessään.
----------------------------------------------------------------------------------

Välil tuumatuttau kunne moizii mualavuksii suau laittau ku tunduu što käytändös huijuttomus yhtehizel tasol on kielletty ta sit Suomen rahvas tuumaiččou mikse naiminŋit (seksu) on vähendyny...

ta kui pidäs käzitel ezim. Akseli Gallen-Kallelan "Démasquée" jyttyzii tevoksii??

Démasquée, Akseli Gallen-Kallela, 1888

Mittustu on sarjuskuvanpiirdäjän eländy Yhtysvallois?

http://www.sarjakuvantekijat.com/2015/06/millaista-on-sarjakuvapiirtajan.html

kiännös karjalakse sarjakuvantekijät.com:s:

Kui amerikkalazet sarjičanpiirdäjät eläy ta kui äijys hyö ruadah ruaduo? Verkoaviezi SKTCHD ečči nämiin ta muihi kyzymyksih vastavuksii kyzelmöl. 186 vastavuo ei ollah ylen levei otos, a andau mittuzentäh nägemyksen aziis. Nenga puolet luadijois suau vuvves 12 000 dollaruo libo vähembi.

Suomen tilanne on tiettävästi ihai eri, a tovennägözesti usiembiloi luadijoin sualoit liikkuh lähembän köyhysrajuo kui keskitienavuo.

17.6.2015

Karjalankielizet nimiozuttimet ei iske Jovensuuhu

Jovensuun keskustan katu'imidžih ei näil mielil ole tulos karjalankielizii katunimiozuttimii tahi tervehdyksii, kui linnale jätetys alottehes ezitetäh.

Linnanazetuslaudukundu vastas omal palalpäi aloteheseh toinargenu. Vastavuksen mugah katunimihommukundu ei näje karjalan kielen käytändäle Jovensuun linnuymbäristös perustehii. Hos Jovensuu kartal huahmottuugi ”päivännouzuisekse ta karjalazekse” linnakse, on Jovensuun linnal nenga 170-vuotine histourii suomenkieline.

Karjalan kielen ottamine nägyväh julgizeh käyttöh ei ezittäsi alovehen kul'tuuruperinnön olennastu syväintyö, a tovennägözesti pijettäs piäle liimatukse elementakse.

Alottehen karjalan kielen tuomistu Jovensuun linnuymbäristöh keskustan karjalankieliziny katunimiozuttimis, kui lendo- ta raudutieazeman tulguaterveh-ozutimis on luadinu Karjalazien kodirandualoveh-hanke.

Alottehen ezmäzeny allekirjuttajanu on Karjalan Kielen Seura-kanzahmon paginanvetäi arhijepiskoppu Leo.

Linnanazetuslaudukunnan vastavus on ezitys linnanhalličuksele.

neittensaarenorgia: akkažikkohmo/ukkožikkohmo

http://neittensaarenorgia.tumblr.com/post/121724301653/akkazikkohmo-naishaaremi-female-harem

akkažikonke soikos = naisjoukon kanssa paljussa / with women-group in bathtub
ukkožikonke kylbyšuanas = miesjoukon kanssa kylpytynnyrissä (“sauna” karjalaksi on “kyly”) / with men-group in bathtub

16.6.2015

vastaisku suomalaiselle kalevala-politiikalle



Suomen-, viron- ta karjalan kielie kuččutah "kalevalazikse kielikse" perussuomelazten kielipolitiekas, hos ne ollah baltiekkusuomelaizkielii... täs ei himotu karjalazuuttu vai kalevalazuuttu.. ainovu hyvä paginu olih što hyö avuttau karjalan kielipezis...

Perussuomelazten kielipolitiekas on pikkaze samau paginuo kui tiäl Nurmeksen Bomban karjalazalovehel - Kalevala Spirit tuli taloh pidämäh Kalevala-romantiekkuo piäl... Iče olen sit mieldy ku pagistah yht'aiguo Kalevalas libo Kalevala-romantiekas ta karjalazuves ollah viäräl tiel... 

-------------------

Finnish, estonian and  karelian languages are called "kalevala languages" in True Finns' language politics... they want help kalevala-like not karelian culture... only good point is that they want to help with karelian language nests (but only 'cause it is one of "kalevala languages")...

Even in Bomba's karelian-area in Nurmes (there is replica of traditional karelian house), Kalevala Spirit came and started to keep up kalevala-romanticism there..

15.6.2015

frantsielaine satiiružurnualu Charlie Hebdo irvistelöy perussuomelazile

http://yle.fi/uutiset/ranskalainen_satiirilehti_charlie_hebdo_irvailee_perussuomalaisille/8054475
Toimittai Jean-Yves Camus'n irvistelyn kohtehekse joudui kotvas puoluvehen nimi "True Finns" (oigiet suomekot) libo "les Vrais Finlandais." Charlie Hebdon:uo myötäilen perussuomelazet ku ilmottau ezittävän "oigeitu suomelazii" - suomekkoi - erotahakseh "viäris suomelazis" kui Suomen karjalkois, ruoččikois, suamekois, venakois, libo muahmuuttajois...
Ičegi pijän "perussuomelazii" suomekkoin rahvahanpuoluvehenu, en suomelazenu kanzallispuoluvehenu..

töherrys 15062015

yhtistelmö aziilastu ta karjalastu


karjalkkoin "suurpruazniekas,"
lähe: Karjala-kirjasarjus

14.6.2015

Kiännä!: Kiännä-hanke Itä-Suomen yliopiston mediassa

Kiännä!: Kiännä-hanke Itä-Suomen yliopiston mediassa: Yksi karjalan kielen elvyttämisen suurista haasteista on nostaa pieni ja pitkään näkymättömiin painettu karjalan kieli näkyvämmäksi nyky-yht...

Kitai kieldäy internetan japounilazii sarjiččoi ta animatsii

http://cbldf.org/2015/06/china-bans-anime-and-manga-from-the-internet/

Lapsijoin terveh hyvinvoinnun täh Kitai kieldäy internetan japounilazii "manga"-sarjiččoi ta "anime"-animatsii. 36 sarjan kieldoluvettelos on "Attack on Titan:späi" "Death Note:h".

Halličuksen panemas taidehen jämpiskäs miärittelys, medii-yhteiskundu on jättäny pelos monii sarjoin luadijoi oman lykyn nojah. Ezim. kitalaine piirdäi Wang Liming (nimitetty myösgi Rebel Pepper:kse) joudui vägisin muanpagoh piirrostens' täh..

Kitain taideilijat jouduu kierdeleh "mavuttomuuksii" ta "čusviekastu aijanviettuo"...

Kitain presidentu Xi Jinping mainiči što "hyvä taideh pidäy ollah kui päiväzen loškotus sinisel taivahal ta ahavu mi innostau mieldy"



Täs tuas nägöy kui vahnupolvi tuumaiččou što sarjiččat ta animatsiit ollah luadittu lapsile.

13.6.2015

13062015 board of directors

töherys

vuittikunduo ohjau demokruattine halličus
CO-OP is managed by democratic board-of-directors

11.6.2015

doodling space colony concept

using Wind Power in Mars



huom. / notes
  • kasvissyömisii / vegetarian food
  • ei lapsijoin luadimis, azemu ei kazvu / no growing children, station don't expand
  • mikrometejoroidat / micrometeoroids
  • kosmokses ei kyl värilöi näje - olis kui pimies pertis.
  • upottomuves ei tiijä mis se pohju on...
  • Marsan vuozi on 1,88 kerduo pijembi kui Muan vuozi... nenga 687 Muan päivyö ta yksi päivy on 24 čuassuu, 39 minnuuttuo ta 36 sekuntii...

horapajattamis



karjalan kumbuzil = karjalan kunnailla
Salmin Parahat Pajozet - endisten salmelazten hora 1982


Jovensuuspäi:

8.6.2015

Suomelazten ilotaloi Karjalas

Ilotalo Suomessa 
Helsingissä oli 1860-luvulla muun muassa Punavuoressa, Kampissa ja Hietalahdessa useita ilotaloja. Bordelleissa työskentelevät ammattiprostituoidut olivat siveyspoliisin tarkastustoimiston kirjoissa ja sukupuolitautien ehkäisemiseksi järjestetyt säännölliset lääkärintarkastukset johtivat bordellien prostituoiduista käytettyyn nimitykseen "tarkastusnaiset". Bordellien toiminta oli siis järjestäytynyttä ja yhteiskunnallisesti säädeltyä ja palveluiden tarjoaminen oli tehty mahdolliseksi bordellien suojissa. Rajoitukset bordellilaitokseen alkoivat 1880-luvulla ja vuosina 1907–1908 kaikki 16 helsinkiläisbordellia suljettiin. 
Tutkija Anna Kontulan mukaan osuuskuntabordellien salliminen parantaisi seksityöntekijöiden työturvallisuutta.
-wikipedia 


krl. - suom.
huora / huoras - seksityöntekijä
huorimu - seksityö
huoruija - tehdä seksityötä
ilotaloi / huoralu / bordello - ilotalo, bordelli
huorittoa - saattaa seksityöhön
hienohelmu - hienostipukeutuva nainen; prostituoitu, kurtisaani

HS: Mielipije - Huoruiččemine on mugavuo ta miun azieniekkoini ollah mielyttävii

---------------------------------------------------------------------

"Inehmiset ollah yks'parizii!" Jiägö leski ukottomakse/akattomakse ku häjen hengetöi mušikku/mutšoi on muahpandu? ..Ekeksin ku leski on vie nuorenpuoleine...

North Karelia region's inhabitants

official north karelia region's homepage (finnish)


yellow: Joensuu subdivision (124478 inhabitants)
red: Pielinen Karelia subdivision (22551 inhabitants, I am part of this)
gray: Central Karelia subdivision (18206 inhabitants)

foreigners from:
Nordic countries: 96 (TOP: Sweden, Denmark, Norway, Iceland)
EU-countries: 684 (TOP3: Estonia, Germany, UK)
Other european countries: 1730 (TOP3: Russia, Turkey, Ukraine)
America: 75 (TOP3: USA, Canada, Cuba)
Africa: 557 (TOP3: Somalia, Nigeria, Ghana)
Asia: 587 (TOP3: Thailand, China, Bangladesh)
Oceania: 5 (TOP: Australia, New Zealand)
without citizenship or unknown: 13

languages:
karelian (native, no official services)
official: finnish and swedish
common: english and russian
other 80 languages

"outlanders" (foreigners) in Joensuu: (altogether 2698 outlanders / 124478 inhabitants)
EU: 620
Rest of Europe: 1245
Africa: 233
America: 70
Asia: 514
Oceania: 5
without citizenship or unknown: 11



"outlanders" (foreigners) in Pielinen Karelia: (altogether 579 outlanders / 22551 inhabitants)
EU: 84
Rest of Europe: 113
Africa: 324
America: 3
Asia: 53
Oceania: 0
without citizenship or unknown: 2



"outlanders" (foreigners) in Central Karelia: (altogether 470 outlanders / 18206 inhabitants)
EU: 71
Rest of Europe: 377
Africa: 0
America: 2
Asia: 20
Oceania: 0
without citizenship or unknown: 0


7.6.2015

neittensaarenorgia: Ukon kokka (K15)

http://neittensaarenorgia.tumblr.com/post/120958705928/ukon-kokka-nouse-noppa-nouse-seppa-kohuo

neittensaarenorgia: rynnäkäs (K15)

http://neittensaarenorgia.tumblr.com/post/120949165903/rynnakas

YLE: Sushin voi tehdä karjalaisittain

http://yle.fi/uutiset/sushin_voi_tehda_karjalaisittain/5674496

Karjalaiseen ruokakulttuuriin etsitään ahkerasti uusia vaikutteita. Pohjois- ja eteläkarjalaiset ruoka-alan ammattilaiset ovat kehittäneet perinneruuista tutuista raaka-aineista uusia annoksia. Niitä esitellään vastavalmistuneessa maakuntahenkisessä kirjassa perinneruokien rinnalla.

Tämä sushi-annos on valmistettu pohjoiskarjalaisesta kuhasta. Kyytipoikana maakunnallista viiniä.
Kuva: YLE / Mari Itkonen
Kokeellinen keittiö rynnistää perinneruokien oheen. Karjalaisista perinneruuista tutut ainekset, kuten ohra, juurekset, marjat, riista ja sienet, ovat täyttä nykyaikaa, kun ajatukset ovat uudet. Joensuulaisen ravintola Kielon keittiöpäällikkö Petri Heikkinen saattaa herätä ideoimaan keskellä yötä.

- Menen nukkumaan, ja työasiat liikkuvat päässä. Sitten minulla vain välähtää jokin annos päähän. Pistän keittiökamppeet niskaan, ja lähden työskentelemään. Ne ovat vain semmoisia välähdyksiä mitä tulee.

Uudessa kirjassa esitellään paitsi perinneruokia myös karjalaista kokeellista keittiötä. Riisin sijasta käytetään yhä useammin ohraa ja paahdetut juurekset ovat kuuminta hottia. Uutuuksia ovat muun muassa sampiblini, ternimaidosta valmistettu paahtovanukas ja mustikkaruiskakku.

- Varmasti rinnalle kannattaa tuoda uusia makuja ja mieltymyksiä esiin. Tavat muuttuvat ja ihmiset matkustavat tänä päivänä paljon ulkomaille ja näkevät sielläkin uusia asioita. Miksei sitä vähän tännekin tuotaisi, kysyy Karelia á la carte -kirjan toimittaja Manne Stenros.

Karjalanpaisti on pyhä

Kirjaan on koottu noin kolmenkymmenen keittiömestarin valmistamia karjalaisia annoksia. Paikalliset ruoka-alan yrittäjät toivovat teoksesta vauhtia omaan markkinointiinsa. Ylevämpänä tavoitteena on pohjois- ja eteläkarjalaisen kulttuurin esiintuominen.

Vaikka kokeellinen keittiö on ruoka-alan ammattilaisten taidonnäytettä, jokin on sentään pyhää. Esimerkiksi karjalanpaistin pitää noudattaa perinteitä, sanoo keittiöpäällikkö Petri Heikkinen.

- En voisi syödä karjalanpaistia esimerkiksi pastan kanssa, vaan kyllä se menee keitinperunoiden kanssa.

Lähteet: YLE Pohjois-Karjala / Janne Ahjopalo

6.6.2015

karjal.fi: Ongo Nuori Karjal agentu?

Ongo Nuori Karjal agentu? 
Vähembistörahvahien järjestö Nuori Karjal on varavos puuttuo ulgomualazien agentoin luvetteloh. Ven’an oigevusministerstvan Karjalan virraston mugah järjestön ruadau muga kui ulgomualaine agentu. Toizin sanojen järjestyö finansiiruijah ulgomualazel puolel da se harjoittau poliittistu toimindua. 
Poliittine ebäilys liittyy sih, ku Nuori Karjal järjesti Suomen Perussuomelazile Nuorile matkan Karjalah vuvvennu 2013, da finansiiruičusebäilys saman vuvven aigah YL:lpäi suaduh abudengah. Virrasto on tovennägözeh yhtistännyh nämmät aziet. 
Ei avvutannuh sellitiä, ku perussuomelazien gostindu Karjalas oli yhtes Karjalan parluamentanke luajittu opastusmatku ilmai poliitiekkua i YK:n annettu abudengu oli tarkoitettu Ven’an suomelaz-ugrilazien nuorien opastusprojektah. Nuoreh Karjalah pandih agentan pečatti, hos moizeh ei ole ni mittumua syydy. Järjestö on ruadanuh yhteisruaduo Karjalan virguniekkoinke da suannuh valduozan dengas kodimualazil ministerstvoil i fondil. Se on keskitynnyh andamah tugie karjalan, vepsän da suomen kielele i kul’tuurale. 
Ollahgo kieli- da kul’tuuruhankehet bedakse turvallizuole da syväinpoliitiekale? Lopullizen piätöksen täs azies luadiu Ven’an oigevusministerstvu. Yhtelläh ozutahes, ku yksi tazavallan hyvin menijöis rahvahallizis järjestölöis on varavos kavota. Nuori Karjal ajattelou omassah ruavon loppemistu oigevusministerstvan piätökses huolimattah. 
Lähte: Karjalan Sanomat, Mikko Nesvitski
http://verkolehti.karjal.fi/ 

5.6.2015

YLE: Joensuulainen yritys tutkii Marsin asuttamista Nasan kanssa

Joensuulainen yritys tutkii Marsin asuttamista NASA:n kanssa

Joensuulainen IT-alan yritys Arcusys suuntaa avaruuteen. Yritys aloittaa yhteistyön Yhdysvaltain avaruushallinnon NASA:n kanssa. Tarkoituksena on tehdä oppimisympäristöjä astronauteille ja tutkia Marsin asuttamisen mahdollisuuksia.

IT-asiantuntijapalveluihin ja tietojärjestelmäratkaisuihin keskittynyt Arcusys Oy aloittaa yhteistyön NASA:n kanssa. Yritys tekee astronauteille, avaruustutkimuksesta kiinnostuneille nuorille ja yliopisto-opiskelijoille oppimisympäristöjä.

Yrityksen tekemiä oppimisympäristöjä aiotaan testata ensi syksynä. Tarkoitus on selvittää mahdollisuuksia Marsin asuttamiseen.

– Tarkoituksena on uudistaa, laajentaa ja modernisoida NASA:n käyttämää Epic Challenge -koulutusohjelmaa, jonka tavoitteena on turvata avaruusosaamisen jatkuminen Yhdysvalloissa, Arcusys tiedottaa.

Yrityksen kaupallisen johtaja Janne Hietalan mukaan oppimisympäristöjä on rakennettu Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Tampereen yliopiston kanssa.

– Tavoitteenamme on tehdä myös omaa tutkimus- ja kehitystyötä NASA-yhteistyön puitteissa. Kehitämme edelleen oppimisanalytiikkaamme ja oppimistehon mittaamista, sekä tietysti ilmiöpohjaista oppimismetodia, yritys kertoo.

Mukaan etsitään uusia osaajia

– NASA:n astronautti ja innovaatiotoiminnasta vastaava johtava asiantuntija Charles Camarda vierailee parhaillaan Suomessa tutustumassa suomalaisiin yliopistoihin ja yrityksiin. Tavoitteena on löytää eri alojen yhteistyökumppaneitamukaan Mars-tutkimusohjelmaan, yritys kertoo.

– Camardaa kiinnostaisi saada Suomesta Sustainable Habitation of Mars -tutkimushankkeeseen mukaan esimerkiksi biotieteiden ja komposiittimateriaalien opiskelijoita ja osaajia, Arcusys sanoo tiedotteessaan.

Yle Pohjas-Karjal Uudizet karjalakse 5.6.2015

Yle Pohjas-Karjal Uudizet karjalakse

militari


kyl on pyssyniekkoi ta väkijoukkuo (suom. sotajoukkoa) ku pyssyväel on Wihuri15 (Vihuri-viiztostu)-voinuharjotus tiäl Pielisel...

kuva: MTV3


HELSINGIN SANOMAT: 
Pielisen rannalla suurin sotaharjoitus vuosiin – näin hyökkäykseen valmistautuva panssariprikaati lastattiin junan kyytiin 
HATTULA. Rauta ja teräs kolisevat lujaa, kun panssarivaunut kiipeävät sotaharjoitukseen lähtevän junan kyytiin. 
Keskiviikkona Parolan Panssariprikaatin varusmiehet ovat lastanneet 600 metriä pitkää junaa varhaisesta aamusta saakka. Kyytiin on noussut monenlaisia moottoriajoneuvoja traktoreista panssarivaunuihin saakka, ja lasti on todella raskas. Pelkästään yksi Leopard-panssarivaunu painaa reilut 40 000 kiloa. 
Junan määränpää on Pohjois-Karjalassa, Pielisen rannalla. Siellä on alkamassa Wihuri15-sotaharjoitus, johon osallistuu noin 10 000 ihmistä.

Panssariprikaatin päävalmistelija, majuri Pasi Rankila, ei muista yhtä suurta sotaharjoitusta lähivuosilta. 
"Ei ainakaan viimeiseen seitsemään tai kahdeksaan vuoteen", Rankila täsmentää.
Henkilönkuljetusvaunuja panssarivaunuja kuljettavassa junassa ei ole. Panssariprikaatin varusmiehet kuljetetaan sotaharjoitukseen linja-autoilla, joita pelkästään Parolasta matkassa on noin 20. Lisäksi Parolan moottorimarssiin osallistuu noin 100 kuorma-autoa, jotka kuljettava harjoituksessa tarvittavat elintarvikkeet ja varusteet, kuten teltat.
Moottorimarssi näkyy vielä torstaina ympäri Suomea, kun eri varuskunnista lähtevät saattueet täyttävät maantiet. 
"Sotaharjoitukseen on valmistauduttu koko kevät. Ensin on käyty oman aselajin harjoituksia, ja nyt lopulta kaikki kootaan yhteen ja samaan harjoitukseen", Rankila kertoo. 
Sotaharjoituksessa vastakkain ovat Keltainen ja Sininen joukko, joista Keltainen hyökkää ja Sininen puolustaa. Keltaisten pääjoukko tulee Parolan Panssariprikaatista.
Harjoituksessa mitataan myös henkistä kanttia, sillä lauantaiaamuna alkava taistelu kestää yhtäjaksoisesti tiistaihin saakka. Vaikka monet asiat on harjoituksessa tarkkaan ennalta suunniteltu, selviää taistelun voittaja vasta kentällä. 
19-vuotias kersantti Pekka Pilli-Sihvola johtaa yhtä harjoituksen panssarivaunuista.
"Varmasti tulee rankka viikko. Yötä päivää on pysyttävä skarppina, sillä vihollinen voi iskeä milloin tahansa", Pilli-Sihvola miettii. 
Nuori kersantti vakuuttaa lähtevänsä harjoitukseen sillä mielellä, että Keltainen joukko poistuu taistelusta voittajana. Pilli-Sihvola kuitenkin myöntää, että mielessä pyörii päivä päivältä enemmän muita asioita kuin taisteleminen. 
"Juhannukseksi kotiin, sehän tässä on ajatuksissa. Vuoden pituinen palvelus alkaa olla takana, joten nyt kiinnostaa töihin ja opiskelemaan pääsy", Pilli-Sihvola kertoo. 
Wihuri15-sotaharjoitus päättyy 11.6.

4.6.2015

suomalainen-stereotyyppi


Katoavaa Karjalaisuutta
Nurmeksen ja Lieksan välimailla asuva 94-vuotias Vasili Peiponen esitellään ohjelmassa yhtenä viimeisistä kertovan kalevalaisen runon taitajista Suomessa.

karjalainennuorisoliitto.fi: Karjalaine Karonkka

www.karjalainenkaronkka.fi

KARJALAISTEN RISTEILY la-su 10.-11.10.2015
m/s BALTIC QUEEN, Helsinki - Tallinna - Helsinki

TANSSIA • MUSIIKKIA • TYÖPAJOJA • KONSERTTEJA • LUENTOJA • MARKKINAT • HAASTELUA • KANSALLISPUKUJA • KOHTAAMISIA

Karjalainen Nuorisoliitto 35 vuotta, Karjala-lehden pikkujouluristeily, kaikkien karjalaisten toimijoiden yhteinen kohtauspaikka - tule viihtymään!

3.6.2015

K15: Trials in Tainted Space

http://neittensaarenorgia.tumblr.com/post/120595047513/trials-in-tainded-space-eroutiekku-kiza-mi-voi

T.I.T.S. - Trials In Tainted Space eroutiekku-kiza, mi voi pidäy ihai kizanu. Kizan on luadinu Fenoxo. Kizas huahmon seksuelos muuttau ruhuo.

Karjalazpoijan lembi kahel kielel

Tieččikan kasuamine

Kasasin "haiskukonehis" toimivan tieččikan...

tieččikan paloi libo komponentoi:
  • emolevy
  • kovalevy
  • DVD-azemu
  • jiähdytin
  • virdulähe
  • SATA-languo
  • mustošugii
  • näyttimenohjas
  • iänikartti
  • verkokartti


ta sit laitoin ilmazen Ubuntu käyttösistieman. Sen laitandah meni 6 čuassuu plussu yöunet


1.6.2015

Pohjois-karjala.fi. Osmo`s Cosmos voitti Karjalaisten laulu -kilpailun

http://pohjois-karjala.fi/fi/karjalastakajahtaa



Osmo`s Cosmos voitti Karjalaisten laulu -kilpailun

Imatralainen yhtye Osmo`s Cosmos voitti Karjalaisten laulu –kilpailun. Tuomariston mukaan voittajaesitys on toimiva rokkibiisi, jossa on ylväyttä ja huumoria. Toteutus on vekkuli ja kappale lähtee mukavasti lentoon. Sovitus on ylpeä karjalaisuudesta. Siinä on mukana ripaus karjalaista hulluutta, energiaa, positiivisuutta ja joukkovoimaa. Kuorot ovat osa moniulotteista kokonaisuutta, joka tekee kunniaa alkuperäiselle sävelelle ja sanoille.

Kilpailun palkinnot jaettiin 1. kesäkuuta ravintola Kerubissa Joensuussa. Voittajatyöstä tehdään musiikkivideo vielä kuluvan vuoden aikana.

Palkittujen kilpailutöiden toteuttajatiimit:

palkinto: Osmo`s Cosmos Band (Jussi Honka, Pete Kiisseli, Mikko Kupiainen, Matti Kähkönen, Jaska Miikki ja Ville Soininen)
palkinto: Tommi Ilonen, Aina Creative Oy/Jussi Ratilainen
palkinto: Eero Grundström, Tommi Kainulainen, Avoin taideyhtiö Puhti/Anne-Mari Kivimäki
Kilpailun ensimmäinen palkinto oli 5 000 euroa, toinen palkinto 2 000 euroa ja kolmas palkinto 1 000 euroa. Lisäksi jaettiin kolme kunniamainintaa:

Puppet Records/Jonna Christensen, Square Ink/Lauri Hämäläinen
Timo Härkönen, Kai Kuntola
Joni Lahtinen, Punapanda Oy/Elisa Rauma, Azra Topcu

Mainio esimerkki karjalaisesta yhteistyöstä 

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Etelä-Karjalan liitto käynnistivät tammikuussa kilpailun Karjalaisten laulun uudelleen sovittamisesta. Tavoitteena oli positiivinen, virkistävä ja tulevaisuuteen suuntaava versio Karjalaisten laulusta, jonka tulee olla selvästi tunnistettavissa. Kilpailuun saatiin määräaikaan mennessä 15 osallistujaa.

Maakuntajohtajien mukaan kilpailu on hyvä esimerkki Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien yhteistyötä ja on osoitus karjalaisten yhteisöllisyydestä. Kilpailun kautta maakunnat saavat positiivista julkisuutta ja musiikkivideolla markkinoidaan karjalaisiin maakuntiin vahvasti liittyviä tekijöitä kuten karjalaisia ihmisiä, elämää, luontoa, vuodenaikoja, laulun ja ilon runsautta.

Kilpailun tuomareina toimivat lehtori Jyrki Kurki Karelia ammattikorkeakoulusta, muusikko Jani Pola, elokuvaohjaaja Markku Pölönen, maakuntajohtaja Pentti Hyttinen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta ja maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Karjalan liitosta.

Maakuntalaulut elävät tällä hetkellä uutta renessanssia. Muissakin maakunnissa on tehty ja tekeillä uusia sovituksia.

P.J. Hannikainen työsti mestariteostaan kauan

Karjalaisten laulun on säveltänyt ja sanoittanut P. J. Hannikainen (synt. 1854 Nurmeksessa). Työprosessi oli pitkä. Hannikainen muokkasi laulua 18 vuoden ajan ja teki siitä kymmeniä eri versioita. Karjalaisten laulusta lauletaan nykyisin ensimmäinen, neljäs ja viimeinen säkeistö − säkeistöjä on kaikkiaan seitsemän.

Vuonna 1899 ensimmäisen kerran esitetty Karjalaisten laulu päättää edelleen monet tilaisuudet Pohjois- ja Etelä-Karjalassa.

Karjalaisten laulu on tärkeä identiteetin osa karjalaisille. Se kuuluu tänä päivänä eniten laulettuihin maakuntalauluihin. Kilpailu ja sen tuloksena syntyvä musiikkivideo vahvistavat maakuntahenkeä ja -identiteettiä sekä tekevät Karjalaisten laulua tunnetuksi niin maakuntalaisille kuin myös valtakunnallisesti ‒ erityisesti nuorison keskuudessa.