31.5.2015

karjalainen.fi: 150 suomalaista vaihtanut äidinkielensä karjalaksi

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/76441-150-suomalaista-vaihtanut-aidinkielensa-karjalaksi

24-vuotias Toni Timonen on harvoja nuoria karjalan kielen taitajia. Hän pitää kieltä elossa sarjakuvia piirtämällä.
Noin 150 suomalaista on vaihtanut äidinkielekseen karjalan kielen sen jälkeen kun siitä tuli mahdollista vuoden 2011 alussa. Kielen voi vaihtaa kuka tahansa, mutta käytännössä vaihtajat ovat lähtöisin karjalankielisistä suvuista ja tuntevat kuuluvansa karjalankieliseen vähemmistöön. Suomen kieli säilyy yhä asiointikielenä.

Karjalan Kielen Seuran sihteeri Pertti Lampi vaihtoi äidinkielensä ensimmäisten joukossa. Häntä harmittaa, että kielen vaihtaminen ei ole saanut kovin suurta suosiota.

- Kielen elvyttämisen kannalta olisi tärkeää, että karjala näkyisi puhuttuna kielenä väestökirjanpidossa. Rekisteröityminen on ongelma muissakin vähemmistöryhmissä. Sitä ehkä jotenkin pelätään, vaikka äidinkielen vaihtamisesta ei ole mitään haittaa.

Äidinkielen vaihto tapahtuu maistraatissa tai internetissä.

Lue lisää Sunnuntaisuomalaisesta.

karjalaine Soima meriveneh


Soima (saima, donskotti, kokkavene, mervene) on Laatokalla 1700-luvulta 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin käytetty purjealustyyppi. 
Soimien alkuperä voidaan johtaa Hollantiin. Aiemmin lähes tyystin laivattoman Laatokan rannoille nousi Pietari Suuren käskystä telakoita 1700-luvun alkupuolella. Telakoiden hollantilaiset laivanrakennusmestarit olivat tuotosta keisarin Euroopan matkoilta. Soima, kuten Laatokan suurempi alustyyppi kaljotti, syntyivät hollantilaisen laivanrakennustaidon ja perinteisen karjalaisen veneenveiston kohdatessa. 
Soimat olivat pituudeltaan 8–15-metrisiä limisaumaisia aluksia, jotka varustettiin varsin korkealla varalaidalla sekä jyrkästi nousevalla keulalla ja perällä suojaamaan alusta Laatokan järkältä ja vaaralliselta aallokolta. Runkomuodoltaan soimat olivat, etenkin aikakautensa loppupuolella, varsin sutjakoita ja suhteellisen nopeita purjehdittavia. Alustyypistä käytettiinkin toisinaan lempinimeä Laatokan vinttikoira. Alukset jakautuivat pienempiin, 8–10 metriä pitkiin kannettomiin "avosoimiin" sekä suurempiin "täkkisoimiin", jotka varustettiin kannella ja usein myös kajuutalla tai kahdella. 
Soimat takiloitiin kahdella mastolla joissa kummassakin oli varpapurjeet. Etumaston purje oli tyypillisesti takamaston purjetta suurempi. Purjeiden alareunoja ei sidottu puomeille. Varhaisemmissa aluksissa saatettiin käytettiin varpapurjeen sijasta myös raakapurjeita. Suuremmissa täkkisoimissa käytettiin myös halkaisijapurjeita. Purjehtimisen lisäksi voitiin etenkin pienempiä soimia myös soutaa. 
Soimat olivat runkomuodoltaan varsin tasapohjaisia, mikä ei tarjonnut kovinkaan hyvää suorituskykyä vastatuuleen purjehdittaessa. Luoviominaisuuksien parantamiseksi lisättiin myöhemmin alusten keulaosiin pitkät ja matalat kölit, jotka yhdessä varpapurjeiden kanssa tarjosivat kohtuulliset mahdollisuudet luovimiseen sekä hyvät sivutuuliominaisuudet. 
Valtaosa aluksista rakennettiin talonpoikien omilla pienillä paikallisilla telakoilla eli "varveilla." Erityisesti avosoimat olivat lähes poikkeuksessa oman pitäjän miesten rakentamia. Muutamat varvit kasvoivat varsinaisiksi telakoiksi. Erityisen paljon soimia valmistui Koillis-Laatokan Impilahdella ja Salmissa. 
- wikipedia
Laatokan perinteisiä purjealuksia J.A. Atkinsonin piirroksessa vuodelta 1804.
Kuvassa vasemmalla soima. (Museovirasto)

Täs ku luadittasih replikuativo Bombale kaččeile..

ta sit viel karjalaine vez'tie "Pohjantie"
Firefly: Jacob Cobb
SatW: Finland
http://satwcomic.com/the-world

29.5.2015

doodle space karelian

karjalaista sci-fi sanastoa

suomeksi - karjalakse (lihavoinnilla itse käyttämäni)
avaruusalus - kosmoveneh / kosmosaimu / kosmossulaivu
tekoäly - luadivoäly
robotti - robotniekku
kone - mašin / mašina / mašiini / mašiina ← lat. machina
sotajoukot - väkijoukkoloi
maavoimat - muaväet
ilmavoimat - ilmuväet
merivoimat - meriväet
avaruusvoimat - kosmoväet
hullu - huima
paino - paino
painovoima - uppoväki
painottomuus - upottomus
ilmakehä - taivahkanzi
"Taivahkanzi suojau rahvastu päiväzen ta kosmoksen säteil što myösgi meteoriitoil" - "ilmakehä suojaa ihmisiä auringon ja avaruuden säteiltä että myöskin meteoriiteilta"
hive mind (eng.) - tukkumieli
tähti - tiähti
musta aukko - mustuloukko
Orion - Kalevanmiekku / Väinämözen vyö / Väinämözen viikateh
Seulaset - Väinämözet / Väinämözen virzut / Paukkuzen tasku
Otava - Adamantähet / Otavu / Kauhaine

Concert video from Karelian Skies Earth and Space Music Happening 
August 1, 2014 at Hannikaisen sali, Nurmes, Finland

On stage, front row from left to right:
Otso Pakarinen, Tony Gerber, Kim Bjørn, Paul Nagle

Second row: John Krikawa, Kimmo Kivelä, Greg Hurley

Front of house:
Kimmo Heikkilä (visuals), Severi Kärki (mixing) , Panu Similä (lights)

http://karelianskies.fi/2015/index.php

oraskuun omii veressanoi

moottorikelkka - motoregyt ← moto+regyt
lapilazet ta suamekot ajuo motoregyzil pedroin peräs. - lappilaiset ja saamelaiset ajaa moottorikelkoilla porojen perässä.
maavoimat - muaväet ← mua+väki (väki = suom. voima)
ilmavoimat - ilmuväet ← ilmu+väki (väki = suom. voima)
merivoimat - meriväet ← meri+väki (väki = suom. voima)
avaruusvoimat - kosmossuväet ← kosmossu+väki (sci-fi, kosmossu = ulkoavaruus, väki = suom. voima) → lyh. kosmoväet
vähemmistöön kuuluva henk. - vähemmikkö (samaa sarjaa sanojen venakko, inkerikko, savakko, jne.. kanssa), vähemmistöläine/vähemmistöläin'i

kummitella - huamoija  ← huam(u)-oija
televisio - etänäytin
digi-TV - diginäytin
tietokonenäyttö - tieččikkunäytin ← tieččikku+näytin

hive mind (Sci-Fi) - tukkumieli ← tukku+mieli (tukkumieli on mieli mi haldivoiččou joukkuo. Se kattuo yksilön oman mielen. - Tukkumielen konseptu tulou oigien eloksen "superorganizatsielois" - ezim. kudžoimätäs libo mehiläspezä)

avaruusalus - kosmoveneh ← kosmo(ssu)+veneh
tekoäly - luadivoäly ← luadivo+äly

------------------VEREŠTYÖSANOI-(uusiosanoja)----------------------------------------------------
- uusiosana = vanhaa sanaa käytetään uudessa merkityksessä

ativoija - vierailla (vanh. sukulaisten vierailu)
robotniekku - robotti (vanh. työläinen, työmies)
saima - laiva (vanh. Laatokalla käytetty laiva t. iso vene; saima, soima)

Laatokan perinteisiä purjealuksia J.A. Atkinsonin piirroksessa vuodelta 1804.
Kuvassa vasemmalla soima. (Museovirasto)


------------------MUUDU--------------------------------------------------------------------------------------

saamelainen - suamekko / sapmikko ← suame-kko / sapmi-kko (samaa sarjaa sanojen livvikkö, venakko, inkerikko, savakko, jne.. kanssa)
romani - romakko (čigan) ← roma-kko (juontuu romanien rom-sanasta)
(esim. Suomen) kiinalainen - kitaikko ← kitai-kko
esim. Kiinan suomalainen - kitailaine
(esim. Suomen) korealainen - koreikko / korejakko / korjokko / koriokko ← korei-kko / koreja-kko / korjo-kko / korio-kko ("Korea" nimitys juontuu historiallisesta Goryeo (tai Koryo) nimityksestä)
esim. Korean suomalainen - koreilaine

pohjois-korealainen - pohjaskoreikko ← pohjas+korei-kko
   pohjois-korealainen - josejokko ← josejo-kko (pohjois-korealaiset kutsuvat Koreaa Joseon:kse)
etelä-korealainen - suvikoreikko ← suvi+korei-kko
   etelä-korealainen - haŋukko /hangukko ← hangu-kko (etelä-korealaiset kutsuvat Koreaa Hanguk:kse)

tummaihoinen - mustuverine

sotajoukot - väkijoukkoloi ← väki+joukko (väki = suom. voima)

tele- (prefiksu) - karj. pref. vastineh: etä- / loitto-

mašin / mašina / mašiini - kone ← lat. machina
huima - hullu (suom. p-karj,)

sulakuun omii veressanoi

28.5.2015

Kuavos Päivöläs - sarjiččan ezmäin augiemu


Piti luadie ezmäin augiemu opastuksen ozutehekse hos toruon starinan vuoropaginan ker. Tämmänke meni 2-3 ruadopäivyö..


Näytön (ozuteh) arviointitilaisuus: "Yhdistät sarjakuvassasi monenalan ammattiosaamista, toimit kustantajana, sarjakuvataitaja, kääntäjänä ja melkein myös kulttuurintutkijana. Mielenkiintoinen projekti, sarjakuvakielesi toimii."

27.5.2015

PROTOTYYPPI 26052015-013K

Sci-fi Parasiitti
FYYSINEN
iso etana”

PSYKOLOGINEN
kuten kaikki parasiitit nämä tarvitsevat isäntäolentoa.
parasiitit valloittavat isäntäolennon mielen.

SOSIAALINEN
parasiiteilla on yhteinen mieli.


Parasiitti ”lisääntyy” kun pistää uhriaan – tämä käynistää metaformoosin joka muuttaa uhrin "pesäksi/kohduksi" josta tulee ulos noin 20 uutta parasiittia..

24.5.2015

KuavosPäivöläs kantta


Kuavos Päivöläs' protagonist: Tuliniemen Kauko

character is based on karelo-finnish epic Kalevala's Lemminkäinen aka. Ahti Saarelainen

20.5.2015

Tiähtiveräi-marafon

Kaččoin verkos kai Tiähtiveräjän (SG-1) 10 tuotandokauttu ta film'at ta Netfliksis Tiähtiveräi Atlantiksen (5 tuotantokauttu)... Tiähtiveräi Universuman mie jätin kesken ku kuvaustehniekku oli epämukavu... kui olis kaččonu Alien-film'oi sarjanu...

Tiähtiveräjäs oli pikkaze iskeidy suomelazih... SG-1:n 3. Anubis-hahmuo teatroičči kanadalaine Rik Kiviaho ta 9. ta 10. tuotantokavven piäantagonistei nimitettih "ori:kse"...



Tiähtiveräi on ollu miun mieleizii jo brihačas lähtijen... Osutuksii pidi kirjuttuo vahnoile VHS-videjokasiettoile...

19.5.2015

tuumailuo: "vähemmistö-anarkii"

nysästi:  vähemmistö eläy valdukul'tuuran keskel - väkivallattomas - anarkiis ta vähemmistöl mil ei ole tavoitettu libo johtajuuttu omis olois häviey..
anarkii: on hallituksettomuden tila, kus valliččou zakonattomus ta sekasorto. 
Sana ”anarkismu” tulou aimuisgretsiin johtajattomut libo ezsivallan vajavattu tarkottavas sanaspäi, mi keskiaijal kiännettih latinaks' muvvos ἀναρχία "anarchia/ anarkhia" 
- wikipedia (huomivo: anarkismu-duumu ei ole sama kui anarkii) 
ezim. suamekkoin olot algo paranduo ku suamelazkeräjät pandih käymäh...

vikes.fi: Tästä oli kyse sananvapauskylässä

Tästä oli kyse sananvapauskylässä 
Kirjoitettu toukokuu 19, 2015 - vikes 

Maailma kylässä -festivaalin sananvapauskylän peruuttaminen ja sen uutisointi antavat tuskallisen kirkkaan kuvan siitä, miten ilmaisunvapaus nähdään sananvapauden ykkösmaassa.

Moni tuntuu saaneen käsityksen, että suunniteltu sananvapauskylä oli yhtä kuin kokoelma Muhammed-kuvia, joilla oli tarkoitus provosoida festivaaliyleisöä. Kuva on kohtalokkaan väärä.

Koko sananvapauskylän ideana oli tuoda esille sananvapausjärjestöjen työtä, koko festivaalin tarkoituksen mukaisesti. Kylän tavoitteena oli monin eri tavoin osallistaa ihmiset pohtimaan sananvapautta ja sen puolustamisen merkitystä, lähtökohtana se, että sananvapaus määritellään joka päivä uudestaan. Keskustelua herättäneet piirrosnäyttelyt olivat vain hyvin pieni osa tätä kokonaisuutta.

Viestintä ja kehitys -säätiö ja Journalistiliitto olivat mukana esitelläkseen Vikesin sananvapaushankkeita 14 maassa Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa ja suomalaisten journalistien työtä 24/7 sananvapauden puolesta kotimaassa.

Haaga-Helian journalistiopiskelijat olivat mukana tuottamassa sisältöä teemakylään. He olivat haastatelleet sekä videoineet tunnettuja suomalaisia ja tavallisia ihmisiä sananvapauteen liittyen. Opiskelijoiden tekemät videot oli tarkoitus julkaista Maailma kylässä -festivaalin yhteydessä, sekä tehdä lisää sananvapausaiheisia kuvauksia itse festivaalin aikana.

On masentavaa, että lapsi heitetään menemään pesuveden mukana ja suomalainen sananvapauskeskustelu latistetaan jälleen juupas-eipäs -väittelyksi Muhammed-kuvista ja islam-käsityksistä.

Mikäli Supon uhka-arvio oli se, jonka minä olen kuullut (mitään suositusta näyttelyn perumiseksi ei esitetty, mutta Charlie Hebdo ja Muhammed -sanojen käytöstä varoitettiin, että ne ovat ”hankalia hakusanoja”), kuulostaa terrori-iskun uhka melko pieneltä. Jos todellinen terrorismin uhka monikulttuurisuusfestivaalia kohtaan on olemassa, ei parin piirroksen esittäminen sitä synnytä eikä kuvien kieltäminen sitä poista.

Suomuja silmiltä se kuitenkin on poistanut. Kuplassa eläminen on liian mukavaa. Todellisen sananvapauden hinta on se, että joutuu sietämään epämukaviakin mielipiteitä. Jos kansalaisyhteiskunta ei tätä kestä, kuka sitten? Sananvapauteen kuuluu aina suuri vastuu, mutta ennakko- ja itsesensuuri vaientavat helposti ne kaikkein tärkeimmät äänet.

Sananvapauden ykkösmaassa on vielä paljon, paljon puhuttavaa.

Juha Rekola

Puheenjohtaja
Viestintä ja kehitys –säätiö (Vikes)
Journalistiliiton kansainvälinen asiamies

pohjois-karjala.fi: Karjalaisten laulu -kilpailun voittaja julkistetaan 1.6.

Karjalaisten laulu -kilpailun voittaja julkistetaan 1.6.

Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan maakuntaliitot toteuttavat yhteistyössä Karjalaisten laulun uudelleen sovittamisesta ja musiikkivideon ideoimisesta ja toteuttamisesta kilpailun.

Tuomaristo on kokoontunut ja kilpailun voittaja julkistetaan 1. kesäkuuta. Kilpailuun saatiin 15 esitystä. Voittajatyöstä tehdään musiikkivideo kuluvan vuoden aikana.

Tavoitteena on positiivinen, virkistävä ja tulevaisuuteen suuntaava versio Karjalaisten laulusta, jonka tulee olla sovituksesta selvästi tunnistettavissa.

Karjalaisten laulu on karjalaisille tärkeä identiteetin osa ja uuden sovituksen toivotaan huomioivan tämän tunnesiteen. Kokonaisuuden eri osat tukevat toisiaan ja valmiista toteutuksesta nousee esille karjalaisiin maakuntiin vahvasti liittyviä tekijöitä, kuten järviluonto, vuodenajat ja karjalaiset ihmiset.

17.5.2015

YLE: Viikinkien riimut olivat kansan käytössä Ruotsissa vielä 1900-luvulla

Viikinkien riimut olivat kansan käytössä Ruotsissa vielä 1900-luvulla

Riimuaakkoset, joilla viikingit piirsivät muistokivensä, olivat metsien keskellä eläneen eristyneen yhteisön käypää kirjoitusta, vaikka muualla Ruotsissa tunnettiin vain kristinuskon tuomat latinalaiset aakkoset. Älvdalenissa elää yhä myös kieli, josta nykyruotsia osaamalla ei selvää saa.


Keski-Ruotsista vuonna 2001 löytynyt kivi, johon on kaiverrettu riimuja.
Kuva: Henrik Montgomery /EPA
Riimukiviin piirrettiin muistoja matkalaisista
  • Viikingit kaiversivat riimukiviin muistokirjoituksia kuolleista sukulaisistaan ja ystävistään – usein kaukaisille maille lähteneistä ja sinne jääneistä. Kivet pystytettiin näkyville paikoille, etenkin tieden varsille ja risteyksiin.
  • Ruotsin museoviraston mukaan viikinkiajalta nykyisistä Norjasta, Tanskasta ja ennen kaikkea Ruotsista tunnetaan noin 3 500 riimukiveä. Useimmat ovat viikinkiajan lopulta 900- ja 1000-luvuilta, vanhimmat jopa 200-luvulta.
  • Riimukirjoitus on Skandinavian vanhin kirjoitusjärjestelmä. Alkujaan se oli 24-merkkinen, mutta aikaa myöten karsiutui 16-merkkiseksi. Puukapuloihin kaiverretuissa viesteissä järjestelmää yksinkertaistettiin vielä siitäkin.

Ruotsin viikinkiajoista oli satoja vuosia, kun vuorten ja järvien takana, metsien keskellä eristyksissä eläneet Älvdalenin asukkaat edelleen kirjoittivat  riimuaakkosilla. Ne olivat olleet Skandinaviassa normaali kirjoittamistapa, ennen kuin kristinusko alkoi vallata maita ja tuoda uusia tapoja 800–900-luvuilla.

Yksi vähitellen juurtuneista uutuuksista olivat latinalaiset aakkoset, joilla tämäkin juttu on kirjoitettu. 1400-luvun loppuun mennessä latinalaiset aakkoset olivat jokseenkin syrjäyttäneet riimut. Islannissa ja Gotlannissa ne sinnittelivät vielä paikoin 1600-luvulla, kunnes jäivät sielläkin unohduksiin.

Älvdalenissa, Keski-Ruotsissa Norjan rajalla, oli toisin. Sieltä on nuorimpana säilynyt vuonna 1906 kirjoitettu kirje, jossa aakkoset ovat edelleen riimuja. Niitä on löydetty myös kaiverrettuina seiniin ja huonekaluihin, ja vanha tapa lähettää viestejä piti pintansa kirjeiden rinnalla: tieto kulki tilalta tilalle puukapulaan piirrettyinä riimuina.

Syvällä metsässä muutokset olivat hitaita

Älvdalen on vuorten takana erittäin syvällä metsässä. Sinne on rintamailta Daljokea pitkin yli sata kilometriä.

– Entisvanhaan oli todella työlästä taittaa tuo matka edestakaisin. Niinpä asukkaat saattoivat säilyttää aivan omanlaisensa kansankulttuurin, kertoo Kööpenhaminan yliopiston tutkija Michel Lerche Nielsen tanskalaisella Videnskab-tiedesivustolla.

Älvdalenilaisille oli – ja on yhä – myös oma kieli, jota kielentutkijat pitävät todellisena aarrearkkuna selvittäessään, millaista oli puhe muinaisessa Pohjolassa. Muualla etenkin saksalaiset lainat muuttivat puhetta nykypäivän riikinruotsiksi, mutta omissa oloissa muinainen kieli piti pintansa.

– Älvdalenin kieli kuulostaa fäärin kielen ja islannin sekoitukselta. Ruotsin pohjalta siitä ei ymmärrä kerta kaikkiaan yhtään mitään, kertoo Göteborgin yliopiston kielentutkija Henrik Rosenkvist

Koulu vei monelta äidinkielen

Rosenkvistin mukaan yksi syy riimujen ja älvdalenin kielen säilymiseen oli sekin, ettei Ruotsissa vielä ollut koulupakkoa. Kun yhä useampi lapsi 1800-luvun loppupuolella pantiin kouluun, asiat alkoivat muuttua.
Aina 1970-luvulle asti lapsi sai koulussa jopa selkäänsä jos puhui äidinkieltään älvdalenia riikinruotsin sijaan.
Aina 1970-luvulle asti lapsi sai koulussa jopa selkäänsä jos puhui äidinkieltään älvdalenia riikinruotsin sijaan. Monet vanhemmat päättivät, että oli parasta pysytellä kotonakin valtakunnan kielessä, Rosenkvist kertoo.

Nykyisin älvdalenin kieltä taitaa enää noin 2 500 ihmistä. Parin viime vuosikymmenen aikana suunta on kuitenkin kääntynyt. Nyt älvdalenia puhutaan ylpeästi, sitä opetellaan kursseilla ja sillä kirjoitetaan blogeja. Ulum Dalska ("Puhukaamme älvdalenia") -yhdistys yrittää saada sen yhdeksi Ruotsin virallisista vähemmistökielistä.

Kööpenhaminan yliopistossa järjestettiin toukokuun alussa älvdalenille omistettu konferenssi, kolmas laatuaan sitten vuoden 2004. Kokouksessa olivat aiheena niin kielihistoria kuin älvdalenin tulevaisuus.

Anniina Wallius, Yle Uutiset

KKS-youtube: Pagize karjalakse

8.5.2015

YLE: Suomalaisetko viikinkejä? Tuore tutkimus kertoo viikinkiajasta Suomessa


nappasin karjalaiskohdat jutusta...

– Itämerensuomalaisia kieliä puhuneet ryhmät ovat asuttaneet lähinnä lounaisosia Suomesta Hämeeseen päin. Laatokan alueella taas on olllut karjalaisia. Ylivoimaisesti suurin osa nyky-Suomesta on kuitenkin ollut saamelaisten, tai saamelaisten esi-isien asuttamaa. He ovat elättäneet itsensä metsästämällä ja keräilyllä,  eivätkä siis ole juuri jättäneet jälkiä itsestään, kuten  hautausmaita. 
– Laatokan ympäristössä elämä oli tuolloin hyvin vilkasta ja eläväistä, siellä oli slaaveja, skandinaaveja, karjalaisia ja länsisuomalaisiakin oli toisinaan käymässä, joten kulttuurien sekoittumista on pakostakin tapahtunut. 
– On myös olemassa tarina, jonka mukaan Olavi tunkeutui aina sisämaahan saakka, kunnes vihamieliset paikalliset motittivat kuninkaan joukot ja pakottivat heidät perääntymään. Egillin saagassa taas kerrotaan kainuulaisista, jotka olivat sotineet pohjoisnorjalaisten kanssa karjalaisia vastaan. Tämäntapaista aktiviteettia siis on tapahtunut nyky-Suomen maaperällä, Ahola sanoo. 
– Jos puhutaan Suomen itäisestä ja läntisestä kulttuurialueesta, tämä kahtiajako juontaa juurensa nimenomaan viikinkiajalta. Tuolloin karjalainen kulttuuri kehittyi Laatokan länsi- ja pohjoisrannoille, josta se sitten lähti laajenemaan Savoa ja Kainuuta kohti.
tosin tuo  "länsisuomalainen" oli ihan suomalainen... Jutussa menee sekaisin "heimot" ja "etniset ryhmät.."

"etniset ryhmät:"
- suomalainen
- karjalainen
- saamelainen ("lappalainen")
- slaavit
- skandinaavit ("muinaisnorjalainen")

"heimot:"
- länsisuomalainen (suomalainen)
- kainuulainen (suomalainen)
- pohjoisnorjalainen (skandinaavinen)

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

KANSALLISROMANTIIKKAA KARJALAISESTA NÄKÖKULMASTA JA MUINAIS-KARJALAN HISTORIA LYHYESTI

Muinais-Karjala [Karjalaisia Sananpolvia, 1971]
  • Karjalassa ennen Laatokan rannan hämäläisten uudisasukkaita kyläilivät lappalaiset pyyntimiehet
  • 600-luvun lopussa kuoli skandinaavisen saagan mukaan kuningas Ivar Vidfamne idässä Karjálabotn-nimisellä seudulla - Se on Karjalan nimen varhaisin esiintymä.
  • 800-luvun lopulla saagat väittävät kuningas Erik Emundinpojan valloittaneen koko Kirjálalandin
  • Karjalan “heimon” pääjuuri ei kuitenkaan juonnu Hollolasta saati Skandinaviasta. Arkeologit ja kielentutkijat ovat nykyisin melko yksimielisiä siitä että Laatokan-Karjalan ristiretkiajan kulttuuri on jatkoa Ohlavanjoen laakson viikinkiaikaiselle kulttuurille.
  • Lännestä katsoen Karjala on ollut näkyvissä 600-luvulta lähtien, idästä katsoen karjalaiset pysyivät tshuudien varjossa aina vuoteen 1143 jolloin Koréla mainitaan Novgorodin liittolaisena hämäläisiä vastaan.
  • 11., 12. ja 13. vuosisadalla Karjala, idäntien tärkeä turkiskauppaetappi, koki hämmästyttävän nousukauden. Karjalaiset kävivät sotaa norjalaisia vastaan, verottivat lappalaisia, kalastivat Pohjanmaan lohijoilla, ostivat suolaa ja hylkeenrasvaa Vienanmeren bjarmeilta, perustivat yhä uusia tytärsiirtokuntia. Näistä Savilahti eli Suur-Savo osoittautui ekspansiokyvyssään äitinsä veroiseksi.
  • Vuonna 1278 kauppayhteydet veivät täydelliseen riippuvuuteen Novgorodista.
  • 1293 ruotsalaiset ryhtyivät rakentamaan linnaa Viipurin lahden pohjukkaan
  • 1323 ruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset saivat lohkaistuksi kolme kihlakuntaa: Savon, Äyräpään ja Jääsken
  • 1671 länsi eteni Käkisalmen lääniin ja Inkeriin, ja luterilaiset kirkon häikäilemättömät otteet karkottivat enimmät Käkisalmen läänin karjalaisista rajan taakse.
  • Karjalan kieli säilyi vain Laatokan pohjoispuolisissa pitäjistä, missä kanta-asukkaat pitivät sitkeimmin kylistään, tavoistaan ja kreikkalaiskatolisesta uskostaan
  • Moskovan rauha 1940 pyyhkäisi hajalle tämän viimeisen suomenkarjalaisen väestön
  • Muroma, merja, liivi, vatja, Skandinaavian metsäsuomi ovat sammuneet tai sammumassa vähin äänin omille takamailleen. Karjalan jälkimaine on tyyten toista laatua. Sadattuhannet suomea tai venäjää puhuvat Karjalan asukkaat haluavat itseään nimitettävän karjalaisiksi.Vieläpä etäällä Karjalasta syntyneet taiteilijat, tiedemiehet, turistit ja poliitikot ovat nähneet karjalaisuudessa häviävän muinaiskulttuurin lumoa.
    Kajalan palvonnassa on mukana arkaaisten maisemien ja kansantapojen viehätystä, mutta ylivoimaisesti eniten on jälkimaailmaa kiehtonut kalevalainen Karjala: maa jonka kieli ei koskaan ehtinyt kirjakielen asteelle, mutta lahjoitti maailmalle Kalevalan ja Kanteletaren runot



Novgorodin tuohikirje nro 292 karjalan kielellä ja samalla vanhin itämerensuomalaisella kielellä kirjoitettu dokumentti (1250 luvulta).
Teksti on kirjoitettu kyrillisillä kirjaimilla. Osa kolmannen rivin kirjaimista on tulkinnanvaraisia epäselvän kirjoitusasun vuoksi.
»юмолануолиїнимижи
ноулисѣханолиомобоу
юмоласоудьнииохови»
Suoraan translitteroituna latinalaisiin aakkosiin:
»jumolanuoliïnimiži
noulisehanoliomobou
jumolasoud'niiohovi»

"Savilahden" karjalaisia

Savilahden karjalainen

Kniigu pagisou omii ku sanou sto karjalan kieli olis muahpandu:
"Karjalankielisiä ja heidän jälkeläisiään asuu kaikkialla Suomessa. Kieltä käytetään aktiivisesti
pienyhteisöissä esimerkiksi Valtimolla, Nurmeksessa ja Muhoksella mutta myös useimmissa
suurissa kaupungeissa.
Nykyisin moni karjalan aktiivipuhuja on iäkäs. Eldia-projektin aikana kävi kuitenkin ilmi, että
keski-ikäisiä ja nuoria karjalan taitajia – jopa teinejä ja lapsia – on arveltua enemmän.”
ta vie on tämmöne menos: Pohjas-Karjal - karjalasten kodirandualoveh
YLE Pohjas-Karjal karjalakse: http://yle.fi/uutiset/pohjois-karjala/karjalakse/

"BlueCongo"


"SiniKongo" kartohkulajike.
Mahollis suah Makasiini Lässämurginpuodin kautti..
"Vanha lajike, jonka alkuperästä ei ole varmuutta" 
.... 
"Mukulan väri johtuu antosyaaniväriaineista - samoista, jotka antavat mustikalle sen värin" 
... 
"Tarkkaa tietoa siitäkään, milloin lajike tuli Suomeen, ei ole. Kuuleman mukaan se on kuitenkin tunnettu jo 1930-luvulla. " 
- Suomen Siemenperunakeskus Oy

6.5.2015

Outokummun vaihto-opastujii

virokko Siim Radma
slovakot Peter Kološ, Andrej Pišut, Dušan Bracma
germankot Nico Stumpe, Manuela Wisnieski, Simon Hengstebeck
kitaikot Zhu Jiale, Zheng Jianqing, Jiang Hantao, Shen Jincheng


KuutamoStudion/ Rami Jaakkolan TMB#1: Tulinoita Sarjainfos


Their Magical Bard osa 1 - Tulinoita
Sarjainfon sivusto

5.5.2015

Vappu/Maiju 2015 -siäkuvii


kyllä ne lumet lopulta suli
(Vapun jälkeen)


Nurmes 30. sulakuudu - 2. oraskuudu 2015

kitaikot ativoi Outokummus

Perhana ku meni täysin lukkoon kun ammattiopiston kiinalaisvierailijat innostui minun töistäni.. Muutenkin olen ollut ihan lukossa viime aikoina...

Jostain syystä aina käytännössä minun englannin kielen sanavarasto hupenee olemattomiin... ja minun pitäisi työstää näitä blogijuttuja sarjakuvamuodossa enemmän kuin yksittäiskuvituksina ja teksteinä...

kiinalaisia on alkanut ilmetä - jopa Nurmekseen - ku Pohjois-Karjalan toiseksi tärkein vientimaa on Kiina 10,2 % viennistä (2013)... Ensimmäisenä möllöttää Saksa, osuus 13,2 %, kolmantena Ruotsi 9,32 % ja neljäntenä vasta Venäjä 9,28 % vaikka suurin vähemmistö onkin.. - ja hauskinta että naapurimaihin on n. 9% vientiä molempiin...

YLE: Virossa hip hopilla halutaan parantaa maailmaa

Virossa hip hopilla halutaan parantaa maailmaa

Virossa tehdään runsaasti monipuolista hip hoppia. Musiikkityylin tekijät ovat usein nuoria vihaisia miehiä, jotka kommentoivat yhteiskunnallisia asioita. Virossa on myös venäjänkielisiä hip hop-yhtyeitä, joille löytyy yleisöä vironkieliseltäkin puolelta.

Tallinnan suttuisella päärautatieasemalla eli Balti Jaamilla lienee meneillään vallankumous tai ainakin mellakka. Joukko nuoria miehiä riehuu oikein olan takaa, joku viskoo polkupyörää maahan, ihmisiä tönitään ja kaadetaan betoniin ja epätoivoinen uutisankkuri yrittää tehdä suoraa raportointia kaiken kaaoksen keskellä.

Mitään vakavampaa ei onneksi ole meneillään, Hanf Kung -yhtye se tässä vain tekee uutta musiikkivideotaan, Kuu Poest Balti Jaamania. Balti Jaamia ei ole valittu paikaksi sattumalta. Alueen spurgut ja Tallinnan vanhan kaupungin trendeistä valovuosien päässä olevat eläkeläiset näkyvät valmiin videon kuvastoissa.

– Katsopa vähän ympärillesi, mitä täällä tapahtuu. Eipähän ole kaunista katseltavaa. Tämä paikka on joillekin ihmisille virolaisen yhteiskunnan todellisuutta, ja me haluamme kertoa asioista totuuden,  MC Kozinak sanoo.

Asiat eivät toimi

Hanf Kung tai Hanf Kung Klick Bitch, kuten yhtye toisinaan itseään kutsuu, sijoittuu virolaisen hip hopin vaihtoehtoisempaan siipeen, ja yhtyeen habitukseen kuuluu voimakas kantaaottavuus. Bändin videoissa ei kaihdeta  groteskiakaan viinanhuuruista arkirealismia tai asioiden näyttämistä sellaisina kuin ne ovat. Hanf Kung koostuu nuorista  ja varsin vihaisista miehistä.

– Virolaista yhteiskuntaa ei oikeastaan ole olemassa. Pohjimmiltaan olemme pikku-USA  ja se siitä,  MC Azma analysoi.

– Kaikki tietävät, että asiat eivät ole kuten ihmiset haluaisivat niiden olevan. Me tahdomme astua esiin ja ilmoittaa, että tämä tällainen ei toimi. Haluamme että asiat muuttuvat paremmiksi, ja että asioiden muuttamisessa olisi mukana meidän lisäksemme myös yhteiskunta, MC Seaduskuulekus jatkaa.

Virolainen flow

Virossa ei juuri tehdä hip hoppia englanniksi, ja Hanf Kunginkin jäsenet luottavat äidinkieleensä.

– Jos joku väittää, ettei viro sovi rap-musiikkiin, hän on väärässä eikä tiedä kuinka viron kieltä tässä yhteydessä voi ja pitää käyttää, MC Kozinak sanoo.

Käytännössä viroksi riimitteleminen tarkoittaa varsin pientä kohdeyleisöä, eikä maan rajojen ulkopuolelle oikein ole asiaa.

– No, kotimaani yleisö on se mitä tarvitsen. Ei minulla ole tarvetta valloittaa koko maailmaa, riittää että valloitan oman kotimaani, Kozinak jatkaa.

Virolaisen hip hopin valtavirtaan taas kuuluvat tällä hetkellä muun muassa 5Loops, Suur Papa sekä Metsakutsu, joka ainakin Tallinnassa kerää keikoilleen runsaasti nuorta naisyleisöä. Suur Papan imago taas on vahvasti gansta, ja videoidensa primus motorina voi toimia vaikkapa Lasnamäen neuvostoliittolaisella betoniestetiikalla kuorrutettu lähiö.

Kahden kielen trapetsilla

Virossa tehdään myös jonkin verran venäjänkielistä hip hoppia. Gorõ Lanan (tai toisinaan Gorq Lanan)  tavoitteena on saada yhteen virolainen ja vironvenäläinen yleisö ja valaa kumpaankin osapuoleen keskinäistä luottamusta.

Helppoa tämä ei ole ollut, kahden ryhmän yhteiselossa kun on historiallista syistä johtuen ollut runsaasti jännitteitä.

– Vielä viitisen vuotta sitten kaikki oli varsin haasteellista, paikalliset klubit ja baarit suhtautuivat meihin nuivasti kielellisen kahtiajaon takia, Moi Cirk Gorõ Lanasta muistelee.

– Käytännössä meillä on siis ollut kaksi erilaista yleisöä, ja meidän pitäisi miellyttää kumpaakin. Olemme yrittäneet kovasti, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että olemme onnistuneet. Meillä on sekä virolaisia että venäläisiä ystäviä.

Gorõ Lana jättää musiikistaan ainakin yhden aihepiirin suosiolla pois.

– Me sanomme politiikalle ei-sanan, ja vihaamme poliittisia aiheita. Annamme poliitikkojen hoitaa politiikan, me teemme musiikkia, Mf Lef Gorõ Lanasta toteaa.

Jussi Mankkinen
Yle Uutiset

4.5.2015

karjalazdizainuo / karelian design




Nurmeksettaren tatujirouhku
(suom. Nurmeksettaren tatuointi)


Tutkistelin Yrjö Blomstedtin ja Viktor Sucksdorffin ”Karjalaisia rakennuksia ja koristemuotoja (1900)” kuvastoa tatuointia varten. Lopulta otin erään Miinualaisen kauluslaudasta koristekuvion ja muokkasin sitä vähän.

Neidon vaatetuksesta sen verran että paidassa on perinteistä punapoimintakuviota jonka otin Vappu Kiiskin kirjasta ”Karjalainen punapoiminta (1956)”. Saappaatkin on muokattu perinnesaappaista ja käsineetkin ovat perinteiset. Hatussakin on tänäpäivänä tunnettu kukko-kuvio.

Taustalla oleva rengas on myös muokattu karjalaisperäisestä kuviosta.
Pylväs on otettu Nurmeksen Bombalta ja tatuointi ideakin viittaa Nurmeksen ”North-Karelia tattoo fest”-tapahtumaan.

(eng. Miss Nurmesian's tattoo)

I study Yrjö Blomstedt's and Viktor Sucksdorff's ”Karjalaisia rakennuksia ja koristemuotoja (1900)” (Karelians' buildings and ornamentpatterns) book for tattoo-design. Then I found certain kauluslauta from Miinua and re-design ornament to tattoo.

About miss' clothes: in shirt there is karelian traditional red-embroidery design that I took from Vappu Kiiski's ”Karjalainen punapoiminta (1956)” (Karelian red-embroidery) book. Boots are also re-design from tradiotionals boots and gloves are traditionals. In hat there is today known rooster pattern.

About background's circle. It's re-design from karelian-origin pattern.
Pillar is from Nurmes' Bomba-area and tattoo-idea refer to Nurmes' ”North-Karelia tattoo fest"

karelian red dress





(olut) leili - (beer) containter

background-pattern (c
ushions are designed by Icelandic Eva Vilhelmsdóttir)http://www.utanum.is/wp-content/uploads/2010/10/24.jpg

Kokko pattern in jeans...
Kokko (name means "eagle") is a mythical bird of iron and fire from finnish-karelian folklore


"Then the suitor, Ilmarinen,
The eternal artist-forgeman,
In the furnace forged an eagle
From the fire of ancient wisdom;
For this giant bird of magic
Forged he talons out of iron,
And his beak of steel and copper;
Seats himself upon the eagle,"

- The Kalevala rune XIX

2.5.2015

Pohjois-Karjalan kansainvälistymisen toteuttamissuunnitelma

karjalankielizii ei ollah mainittunu Pohjas-Karjalan "kansainvälistymisen toteuttamissuunnitelma" ezkiisas ta suamenkielizii on sanottu olijan 7 hengie...  hos karjalan kieli on ollu jo kotvan viralline kieli - vuvves 2009...

Nägöjäh ei mene hyvin "karjalazten kodirandualoveh" projektal...
Suomenkielisiä oli v. 2013 yhteensä 160 203 henkilöä, ruotsinkielisiä 128 henkilöä, saamenkielisiä 7 henkilöä ja muita kieliä äidinkielinään puhuvia 5 107 henkilöä. Suurimmat muut äidinkielet olivat:· venäjä 2 740 henkilöä· somali 522 henkilöä· viro 221 henkilöä· englanti 177 henkilöä· thai 150 henkilöä· saksa 133 henkilöä· ruotsi 128 henkilöä· bengali  86 henkilöä 
 - kansainvälistymisen toteuttamissuunnitelma s.4

YLE Kultakuume: Akseli Gallen-Kallela sytyttää yhä uusia taiteilijoita

Akseli Gallen-Kallela elää kollektiivisessa muistissamme kansallisikonina, kosmopoliittina ja Kalevalan kuvittajana. Millaisena inspiraation lähteenä hän toimii nykypäivän taiteilijoille? Kitaristi ja säveltäjä Jarmo Saari sekä videosuunnittelija Jenni Valorinta innostuivat järjestämään taiteilijan syntymäpäiväjuhlat Espoon April Jazziin.

Euroopan neuvosto on nimennyt kuluvan vuoden teollisuusperintövuodeksi.
Teollisuuden tietokoneistumisen vaikutti myös taiteentekijöihin. Milloin Suomessa alettiin tehdä tietokoneilla taidetta?

Juontajana on Lisa Enckell
http://areena.yle.fi/1-2687197

Iče laitan ebäiltäväkse karelianiztit - taidehelijat ta tiijoilijat, erityzesti politiekot.. Ga hyö keräzi sanalistoi ta piirdi karjalazkul'tuuruo parandellakseh suomelaztu kul'tuuruo ta kieldy - a nygöi karelianiztilöin ruado avuttau minuo ičieni karjalazkul'tuuran "elvyttämises/kehittämises" taidehenpuolel...

A laidukanzallismieliset politiekot ei kyl avuta karjalkoi - n'ei silloi, n'ei tänäpäiny...

Tottu miuugi pietäh karelianiztinu hos mie en reissah Karjalah ku mie roimistin ta kazvoin Päivänlasku-Karjalas - sit siirrytäh kiistämäh što "eihäi Päivänlasku-Karjal ole 'Karjaluo'" - ta mie en parandele suomelaztu vah karjalaztu kul'tuuruo..

YLE Kultakuume: Naisen halu on taiteessa tabu

Naisen halu on taiteessa tabu 
Feministiset kannanotot suomalaisessa taiteessa ovat edelleen harvinaisia, ja naisen himo kuvataan usein miehen katseen kautta. Miksi naisen seksuaalisuus on niin vaikea puheenaihe? Naiseudesta keskustelemassa ovat Q-teatterin Jotain toista -teoksen ohjaaja Milja Sarkola ja feministisen aikakauslehti Tulvan entinen päätoimittaja Anne Moilanen. Selvitämme miksi Joensuun kaupunginteatterin johtaja sai potkut. Asiaa kommentoivat erotettu johtaja Vihtori Rämä ja Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Pasi Hartikainen. Tapaamme Berliinissä asuvan jazz-taiteilija Markus Pesosen, joka säveltää, soittaa ja inspiroituu vedestä. Haastattelussa myös seuraavan Finlandia-palkinnon valitsija Heikki Harma alias Hector. Kolumnistina on Juha Hurme. Ohjelman juontaa Saara Shikeben.
Iče kuotin eččie täs "akkoin himo" aihies tevoksii pari kuudu tagaperin a en lövdäny nimi, en ies rahvahienvälizel alovehel...

1.5.2015

Batonin kalasyväin


miul jäi saluatanlehet
  • batonin paloi
  • čeddar-juustuo
  • majoniezuo
  • veresty saluatanlehtii
  • syväin (paistu kokoh):
    • 1 banku tunnakaluo libo muudam mujehettu
    • 1 laukkuo
    • 1 valgolaukkuo
    • tippu soija-kastindu
    • 1 tomuattuo
    • čili-mavustehet
    • paprikujauhuo
    • grillavus-mavustehet
    • oreganuo
    • 1 - 1½ dl vetty
    • (jalopenuo ku himuo tulisuuttu)


----------------------------------------
banku - purkki
tunnakala - tonnikala
laukku - sipuli



nygyaijan Kalevalu ta kandeleh-muuzikkuo


Final Fantasy-videjokizan tagaperämuuzikkuo kandelehel


"Pop:n korolii" kandelehel


Black Magic Woman



"Nyykytys"


Максим Гаврилов | Maksim Gavrilov


Kalevalan sointuo okariinal Nipponis