30.4.2015

Illan päteminen

Illan päteminen: Suomalaiset ovat haukkuneet karjalaisia "ryssiksi" ja karjalaiset haukkuneet suomalaisia "ruoččeikse", ja kumpikin nimitys on lähtenyt "rus"-viikingeistä...

karjal.fi: Karjalazus viritti vallentunalazet


Raija Pyöli gostis Ruočinmual 
Ruočinsuomelaine Kul’tuuruyhtistys oli kuččunuh lahtelazen FD Raija Pyölin gost’akse 23.– 25. sulakuudu. Raija pidi luvendon livvin kieles Tukholman yliopiston suomen kielen laitoksel, sit häi kerdoi karjalan opastundas Suomes da ezitteli uvvembua livvinkarjalan opastusmaterjualua Tukholman suomelazes kirjukaupas. Kolmandennu päivänny Vallentunas Raija musteli omassah lapsusaigua da kerdoi oman perehen evakkotaibalehes Salmispäi Pohjas-Savoh – täl kerdua ruočikse. 
”Sorgens och glädjens Karelen” (Surun da ilon Karjal) oli yksi monis Tukholman alovehen kul’tuurutapahtumis suovattan 25.4. Yhtelläh rahvastu tuli enämbi migu ielpäi vuotettih: istundupaikkua odva vai löydyi. Sijua ečittih hyväs henges, mi vie endizes nostatti mieldy. Suures rahvasjoukos oli mondu tuttavua da vie uuttugi  ristikanzua nuaburikommuunois da Tukholmas. Loittozin gost’u  oli Anja Kvist Hedemoras, Taalainmualpäi. ”Pideli tulla Vallentunah Muamanpäiväkse, ga tulin jo nygöi, ku tytär pagizi täs tapahtumas”, kerdoi Anja hyväl mielel. 
Raijan ruočinkielizes paginas oli lämbyö da viizahuttu. Konzu häi lugi palazii omis tekstois livvikse, oldih ruočinkielizet kuundelijat ylen ihastuksis. Kyzymysty da paginua täydyi ildassah.  
Raijan paginan teeman mugah pajatettih Eila da Elin Pöllänen voinanaigazii pajoloi monil kielil. Kontsertan lopukse hyö pajatettih, kui pidäy, karjalakse.  
Raija Pyölin viziittu oli jatkuo Ruočinsuomelazen Kul’tuuruyhtistyksen, Suomen da Karjalan Tazavallan  keskezeh yhtesruadoh karjalan kielen da kul’tuuran  eistämizekse. Tämä ystävys da yhtesruado algoi vuvvennu 1998, konzu Ljudmila Markianova, ”karjalan kielen muamo”, oli yhtistyksen gost’annu da pidi Ruočis enzimäzet karjalan kielen kursat. 
Ei liene tuules temmattuu sanuo, što Vallentunas tietäh Karjalas enämbi migu toizis Ruočin alovehis. Onhäi sie jo läs kahtukymmendy vuottu organizuittu kaikenjyttysty programmua karjalazes kul’tuuras – joga ainavo vuozi! 
Ruočinsuomelaine Kul’tuuruyhtistys
Eila Pöllänen

Hyvie maijuo Pohjas-Karjalaspäi

left: yesterday - right: today

Vappu-sanastoa
Vappu - Maiju / Pervomaiju
juhlia - pruaznuija
Ilmapallo - Ilmumiäččy
Sima - Mezivetty
Serpentiini - Serpentiin'i
Vappumarssi - Maijukulgu
Vappuviuhka - Maijuhuškutes / Maijuveijer
Vapunaatto - Maijuo vaste

28.4.2015

YLE: Roman Schatzin Maamme-kirja

Peliteollisuuden menestyksen taustalla Kalevala
http://areena.yle.fi/1-2418710

Roman Schatz kysyy Maamme-kirjassaan Digia Oy:n perustajalta ja sarjayrittäjä Pekka Sivoselta sekä sinivalkoisen pelikirjan kirjoittaneelta Juho Kuorikoskelta, miksi peliteollisuutemme menestyy?
Stadi vastaan maaseutu
http://areena.yle.fi/1-2584708

Roman Schatzin vieraina ovat kirjailijat Heikki Turunen ja Kalle Isokallio.
Miltä tuntuu olla saamelainen?
http://areena.yle.fi/1-2144569

Roman Schatzin vieraina ovat inarinsaamelainen räppäri Mikkal Antti Morottaja sekä citysaamelainen aktivisti Anni-Helena Ruotsala.

Nurmeksen kerändy Nepalin uhriloile

Suomen Ruskie Risti Nurmeksen ozasto järjestie toinargenu ta kolmaspäiväny vakkakerändän Nepalin uhriloin avuttamisekse. Kerändy pietäh kolmes laukkufirmas Porokyläs. Tuotto menöy Suomen Ruskie Rissin katastrouffu-tengastoh.

Suomen Punainen Risti Nurmeksen osasto järjestää tiistaina ja keskiviikkona lipaskeräyksen Nepalin uhrien auttamiseksi. Keräys pidetään kolmessa kauppaliikkeessä Porokylässä. Tuotto menee SPR:n katastrofi-rahastoon.

YLE Roman Schatzin Maamme-kirja: Karjala takaisin - mutta kenelle?

Mitä Karjala on? Onko se paikka, kieli, tasavalta, olutmerkki vaiko asenne?
Mikä on Karjalan merkitys koko Suomelle ja suomalaisuudelle? Herättääkö Karjala vielä tunteita suomalaisissa nuorissa? Onko Karjala menetetty paratiisi vai romantisoitu takapajula? Entä mitä Karjala merkitsee Venäjälle?
Roman Schatzin vieraina ovat etnologian professori Outi Fingerroos ja karjalainen kirjailija Arvi Perttu. 
http://areena.yle.fi/1-2687189

Hiukan suomalaismielistä/-myötäilevää tulkintaa mutta silti... ("siirtoväki oli suomalainen" - kylhäi ruoččikot, suamekot, venakot ta uuzsuomelazetgi ollah suomelazii Suomes - ei välittämät suomekkoi, "karjalan kieli kuolee" - eikä lähetyksessä kuulunut karjalaa puhuvan vaikka karjalaisuutta käsiteltiinkin..ja puhuttiin murteista)

Arvi Pertulla on vähän taustaa Carelia-lehden toimituksessa..

----------------------------------------------

Itse olen saanut yhteydenottoja Tukholmasta siis Ruotsin puolelta kun osaan karjalaa ja yhteydenotot ovat olleet karjalaksi...

27.4.2015

sulakuun omii veressanoi

yrittäjä - kuottai ← kuotta-i (kuotel = suom. koetella, tunnustella, kokeilla, tutkia; koettaa, yrittää tehdä jtak.)
yrittäjä - koittai ← koitta-i (suom. pohjois-karjalaa koitos = koetus / yritys)
tietokoneohjelma - tieččikkunevvolmo ← tieččikku+nevvo-lmo (neuvo = suom. neuvo, ohje, opastus; keino, toimi)
painovoima - upotusväki → uppoväki
painottomuus - upottomus
painovoimattomuus - upotusväjettömys → uppoväjettömys / -väjetty
karisma - mielenväkevy
karisma - mieldypainavuhengi
karisma - mielehuppovu
→ karismaattinen - mielehuppoi
suomenruotsi - suomenskandii ← ruočči on pala skandinavih kielii, a suomenruočči ei ole sama kui varsinaine ruočin kieli ta sikse "suomenruočči" on pikkasen eksyttävy nimitys, hos välit Ruoččih ongi..
"Mie en pagise yhtäh skandii a minuo himottas opastuo pagisemah suomenskandie" - "Minä en puhu mitään skandinaavista kieltä, mutta haluaisin oppia puhumaan suomenruotsia"
epidemia - hingahmo ← hingu-hmo (hinku = suom. tartuntatauti (esim. hinkuyskä), hingaudui = suom. tartuntapaikka/-henkilö)
taudi muuttu hingahmokse.. douhtorit menöy keskele hingahmuo kaččomah voimattomii.
pandemia - suurhingahmo- ← suur+hingu-hmo (hinku = suom. tartuntatauti (esim. hinkuyskä), hingaudui = suom. tartuntapaikka/-henkilö)

traileri - ezividejo/ezinäytelmys
teaseri - ezipätky/-nyčä, tynkävidejo, videjopätky
labyrintti - lauzučukelo /-šokelo ← lauzu+čukelo (lauzu = suom. jatkuva, keskeytymätön; tasainen; vakava, čukelo/šokelo = sokkelo - eroaa labyrintista siten että siinä on harhaanjohtavia umpikujia)
labyrintti - lauččukelikko ← lauč+čukelikko ← lauzu+čukelo
bussi - juroavto (←linja-auto, juro = suom. viiva, viiru, juova, juomu; jono)

------------------VEREŠTYÖSANOI-(uusiosanoja)----------------------------------------------------
- uusiosana = vanhaa sanaa käytetään uudessa merkityksessä

ilmakehä - taivahkanzi
taivahkanzi suojau rahvastu päiväzen ta kosmoksen säteil što myösgi meteoriitoil - "ilmakehä suojaa ihmisiä auringon ja avaruuden säteiltä että myöskin meteoriiteilta"
→ ilmanpaine - taivahkannenpaineh
→ ilmansaasteet - taivahkannenlijat
laburintti - čukelikko (& sokkelo = šokelo)

------------------MUUDU--------------------------------------------------------------------------------------

TV-ohjelma/jakso - televiizorunäytelmys / TV-näytelmys / TV-osutus
uutislähetys - verestiviesti

miehinen, maskuliininen - urhoi
 → miehuus - urohus / urhovus

nurmeslainen - nurmekselaine ← nurmekse(n)-laine
aunuslainen - anukselaine ← anukse(n)-laine
kannaslainen - kannakselaine ← kannakse(n)-laine
suomalainen - suomelaine ← suome(n)-laine

tarina - starin ← muinais-norjasta tai latinasta, eng. story, vrt. slangia stōri/stoori, muinais-norjasta tulee myös "rakki" (koira) sana...

muhinoija (suom. p.karj.) - seurustella  karj. muhie/muhis/muhina - hymyillä, myhäillä

kevätkuun veressanoi

Sarjiččuo karjalakse

26.4.2015

Tarmo Hakkarainen - Miekkaharjoittelua Väinölänniemellä



Taidži-miekkuharjavutus Kuopivon Väinölänniemes...

FIKTIIVINEN PIELISEN KAUPUNKI

FIKTIIVINEN PIELISEN KAUPUNKI
  • Pielisen Karjala pienoiskoossa
  • suurkaupunki
  • valtaosa suomen ja karjalan kieltä
    • saamen kieltä (Nurmekses on jo vähän tätä, ja Kainuussa oli itä-saamen murteen puhujia - tosin murre hävisi 1700-luvulla)
    • venäjän kieltä
    • suomenruotsia
    • pohjolanromania
    • uussuomalaiset vähemmistökielet
      • englanti
      • kiina
      • ....
SomBy Nurmeksen elokuvajuhlissa/Ylä-Karjala


maasto:
  • vaara-maisema
  • epätasaisia pintoja
  • sisämaa-alue
  • Pielinen
    • saaristo-osakunta
  • ei suurta vesiliikennettä
    • saariston välillä toimii jonkin verran
  • teollisuus käyttää rautateitä
  • ilmatiet
    • pieni lentokenttä, isompia löytyy läheltä pohjoisesta että etelästä
  • maatiet
    • paljon routa-ongelmia
      • esim. tietuhoja ja nostaa maanalaisia kiviä maan pinnalle.

25.4.2015

Suomen sisävesien merirosvot

Kiveksen rosvot olivat Oulujärven tienoilla talollisia 1800-luvulla ahdistellut rosvojoukko.

Kivesjärven kylän Varisjoessa sijaitsi vuosina 1852–1859 Kiveksen apuruukki. Ruukkilaiset asettuivat seudulle, pystyttivät ruukkirakennukset ja ryhtyivät hyödyntämään Oulujärven ja Kivesjärven useita suo- ja järvimalmiesiintymiä. Ruukin toiminta kävi kannattamattomaksi ja sen oli lopetettava toimintansa. Monet ruukkilaiset jäivät sen seurauksena työttömiksi vailla minkäänlaista toimeentuloturvaa. Niinpä he ja joukko Kiveskylän muita miehiä muodostivat rosvojoukon, joka yön pimeinä tunteina kävi tyhjentelemässä Oulujärven rantamien talollisten viljalaareja. Nämä Kiveksen rosvoiksi kutsutut miehet harjoittivat myös merirosvousta Paltaselällä Karhusaaren ja Toukansaaren kupeella.

Oulujärvellä riehuneiden Kiveksen rosvojen tukikohta oli Ärjänsaari. Isokokoiset miehet saalistivat Palta- ja Ärjänselällä tervansoutajilta Oulussa tervaan vaihdettuja tavaroita, tervoja ja ruokaa. He jakoivat saalistaan Kivesjärven kyläläisten kanssa, joten kukaan ei ilmiantanut heitä. Kiveksen rosvot pitivät selkosten tervatalonpoikia pelossa, kunnes heidät saatiin kiinni, tuomittiin 1867 ja ruoskittiin opiksi ja ojennukseksi. He ovat olleet tiettävästi ainoat suuriruhtinaskunnan sisävesien merirosvot.

23.4.2015

vuvven takazii luonnoksii


Kyyttö eli Itäsuomenkarja

alkuperämaa: "Itäinen Suomi" eli Savo-Karjalan alue ennen sotia.

Kuten kaikki Karjalaan liittyvä (karjalan kielestä karjalankarhukoiriin - tosin tuo viimeinen ei taida enää olla uhanalainen..) tämäkin karja-rotu on uhanalainen..

"Rotu uhkasi kuolla sukupuuttoon 1980-luvulla, mutta nyt kanta on saatu elvytettyä ja kyyttö on noussut uuteen arvoon.
Vähimmillään kyyttöjä oli Suomessa vain 40. Nykyisin niitä arvioidaan olevan reilu 500. " 
- https://www.skr.fi/fi/kyytt%C3%B6-palaa-suomalaismaisemaan 
note: "Itäsuomenkarjalle perustettiin oma rotuyhdistys ja kantakirja vuonna 1898" (wikipedia/itäsuomenkarja) eli aikana jolloin Suomessa oli voimakas suomalaistamista - Helsinkikin muuttui ruotsalaisesta suomalaiseksi kaupungiksi ja karjalaisista tuli suomalaisia - siksi karjaa kutsutaan "Itäsuomenkarjaksi" eikä esim. "Karjalanlehmäksi" niin kuin KarjalanKarhuKoiraa (huom. Savo oli ennen länsi-karjalaisten elinaluetta) taikka "Pohjoissuomenkarjaa" virallisesti "Lapinlehmäksi" (Lapinlehmä on pohjoissuomenkarjan kutsumanimi)
------------------------------------------------------------------------------------

Kyytty eli Päivännouzusuomenkarju
alguperämua: "Päivännouzupuolen Suomi" eli Savo-Karjal aloveh enne voinuo.

Kui kai Päivänlasku-Karjalah liittyvy (karjalan kieles karjalankondiekoirih - tottu tuo viimeine ei taija ollah enäh uhanalaine...) tämäki karju-rodu on uhanalaine...

"Rodu uhkasi hävity heimopuuttoh 1980-luvvul, a nygöi kandu on suatu nostettuo ta kyytty on nossu uudeh arvoh.. 
Vähimmilläh kyyttöi oli Suomes vai 40. Nygyzin niidy abrikoijah olevan reteväst 500."
 note: "Päivännouzusuomenkarjale luodih oma roduyhvistys ta kandukirju vuonnu 1898" (wikipedia) eli aiganu millo Suomes oli väkevyö suomentamis - Helsingigih muuttui ruoččalazes suomelazekse linnakse ta karjalasis tuli suomelazii - sikse karjuo kuččutah "Päivännouzusuomenkarjakse" ei ezim. "Karjalanlehmäkse" mugai kui Karjalankondiekoiruo (huom. Savo - karjalakse Savilahti - oli ennei päivänlasku-karjalasten elinalovehet.) libo "Pohjassuomenkarjuo" virallises "Lapinlehmäkse" (Lapinlehmy on Pohjassuomenkarjan nimitys)

-------------------------------------------------------------------------------------
Kyyttö aka. Itäsuomenkarja (Eastern Finncattle)
origins: Savo-Karelia before Winter War

like everything else related to West-Karelia - from karelian language to karelian bear dogs - this cow breed is endangered... (Well, KBD isn't anymore endangered but it almost became extinct after WW2)

"Eastern Finncattle almost became extinct in 1980s, but now the breed've been restored and is increased to a new value.  
At a minimum EFCs were only 40 in Finland, but today there is about over 500.."

note: "Eastern Finncattle's breed club and pedigree was formed in 1898." (finnish wikipedia) in time when there was strong finnicization in Finland - Helsinki transformed to finnish city from swedish city and people started to call west-karelians as "finnish tribe" (karelianism) - that's why breed is called "Eastern Finncattle" not "Kareliancattle" like KarelianBearDogs (note: Savonia - Savilahti in karelian - was inhabited by western karelians before Sweden conquered it) and "Northern Finncattle" isn't officially "Lappcattle" even thought breed is called that..

21.4.2015

kepa.fi: Karjalaan takaisin!

https://www.kepa.fi/uutiset/11340

K O K O   H U B A R A
Karjalaan takaisin!

Huutelijat eivät tiedä, mistä olen tullut.

"Mene takaisin sinne mistä olet tullutkin."

Siinä lause, jonka olen kuullut satoja kertoja elämäni aikana. Se on lause, jota ei huudeta kahden tasavertaisesti suuttuneen ihmisen riidassa, vaan sitä huudellaan yksipuolisesti vihan ilmaisemiseksi ja pelon herättämiseksi. Tai toisin päin.

Joudun kuulemaan tätä lausetta siksi, etten ole valkoinen ihminen. Lauseen tarkoitus on nöyryyttää minua julkisesti ja sulkea minut ulos suomalaisesta yhteiskunnasta.

Joskus lause todetaan melkein lakonisesti, yksinkertaisena imperatiivina. Aika usein perään tulee hyödytön selite "sua ei tänne kaivata", tai "teitä on jo ihan tarpeeksi".

Joskus tämä lause on maailman turhimman synninpäästödialogin loppukaneetti. Keskustelu menee jotakuinkin näin:

"Oletko sä muuten kokenut koskaan rasismia Suomessa?"

"No itse asiassa olen. Ihan kaikkea raa’an seksuaalisen väkivallan ja idioottimaisten kysymysten sekä työllistymisen esteiden muodossa. Rasismi on ihan tosiasia Suomessa, mutta olisi mukava jos mua kohdeltaisiin ihmisenä."

Silloin lauseen eteen iskeytyy yleensä ehto "jos ei kelpaa".

Huutelija on yleensä minulle tuntematon tai vähintään puolituntematon henkilö. Siis sellainen, joka ei minua tunne. Sellainen joka on ottanut olemassaoloni ja elämäntarinani haltuunsa, vaikkei tiedä minusta mitään.

* * *

Hän ei tiedä esimerkiksi sitä, että kun hän sanoo minulle "mene takaisin sinne mistä olet tullutkin", minä ajattelen automattisesti ja ainoastaan Viipurin lähellä sijaitsevaa Jääskeä, tarkemmin Oravalan kylää.

Se on minun impulssini, identiteettini.

Hän ei tiedä, että minun Helmi-mummini on sieltä kotoisin. Sieltä hän lähti ensimmäisen kerran talvisodan aikana, meni hetkeksi takaisin, joutui taas lähtemään jatkosodassa.

Kaikkia yksityiskohtia en enää muista, vaikka olen niistä paljon mummin kanssa jutellut, eikä hän ole enää niistä minulle kertomassakaan.

Mutta sitä en unohda, kun kävin siellä, mistä olen tullut.

* * *

Olen ainoa ruskea tyttö bussilastillisessa neulovia, laulavia mummoja ja Karjala-lippalakkisia papparaisia. Matkanjohtaja tokaisee ohimennen, että tällä reissulla ei mennäkään Oravalaan, mistä mummi nostaa hirveän älämölön, heiluu ja huutaa keskikäytävällä, peittää karaokevideon äänensä alle:

"Miulla on herrantähden täällä laps mukana, ja mie kyllä näytän hälle mistä myö ollaan! Saat luvan ajaa justiinsa sinne minne mie käsken!"

Matkanjohtaja nielaisee ja nostaa kätensä ylös, antautuu.

Ja niin me ajamme ja ajamme ja ajamme. Matkalla näen kuolleen lehmän keskellä tietä. Bussi jättää meidät hiekkatielle ja jatkaa matkaa. Seuraan isovanhempiani rämeikössä. He eivät puhu toisilleen eivätkä minulle.

Kunnes mummi huutaa: "Tässä hää on!"

* * *

Mummi kaivaa minulle käsilaukustaan muovikanisterin mustaviinimarjamehua ja reissumiehen, jonka välistä pilkottaa meetvursti ja märkä kurkunviipale.

"Tuossa missä kasvaa koivu, oli ennen meidän hella."

Minä katson tyhjyyteen. Joskus siinä on seisoskellut isoisoäitini tekemässä ainoalle tyttärelleen ruokaa väsyneenä alkuillasta, aivan kuten minä nyt omalle tyttärelleni. Nyt siinä pörrää ötökkä.

Mummi käskee minut kivelle istumaan. Se kivi on ainoa, mitä hänen kotitalostaan on jäljellä. Minä yritän syödä, mutta leivänmurut tarttuvat kurkkuun. On kiusallista pureksia ruokaa, kun toinen itkee koko menetettyä elämäänsä. Kamalaa, mutta minä tunnen olevani kotona, kerrankin.

Illalla palaamme takaisin kaupunkiin. Olen ainoa ruskea tyttö Viipurin kaduilla. Viipurin kirjaston ovella. Ainoa ruskea tyttö Pässinlinnan ravintolassa.

Minua tuijotetaan joka paikassa mihin menenkin. Ihmiset osoittavat ja kuiskuttavat.

Ihonväri, nimi tai ulkonäkö eivät kerro mitään siitä, kuka on mistäkin kotoisin, kuka on suomalainen ja kuka ei. Mikään huutelu ei voi tuottaa pahempaa kipua kuin ne historian traumat ja diasporat, joita me kannamme sisällämme. Minä olen jo käynyt siellä, mistä olen tullutkin.

Kirjoittaja on helsinkiläinen projektikoordinaattori ja vapaa kirjoittaja, joka pitää Ruskeat tytöt -blogia. Kepan verkkokolumneissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia, eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.

18.4.2015

töherrys - Kuavos Päivöläs - Tuliniemen Kauko


http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2015/01/sarjakuvieni-tarinoita.html

Tiurunlinnu ja keskiaika Karjalassa

taleworlds.com

taleworlds.com 
karjalan asutusta (facebook)

Tiurunlinnan uarreh (wikipedia)
rauniot 2007 (wikipedia)


Skallagrim videjoit






Pyöröne

Ga olin tänäpäi keittämönpuolel ku pihal čihkuttau..

päččih menos
20 pyörösty
taigin
5 dl vetty
50 g trožd́ejuo
2 čl suoluo
1/2 dl siemenvoidu/öljyö
12-13 dl nižujauhoi

riissupudro "syväimeks'"
2 dl vetty
2 dl pudroriissii
1 l täyzmaiduo
1 čl suoluo

voiteluh
1 kananjäiččy
voidu

Keity enzi pudro. Segoidu kiehuvah vedeh riissu ta keity nenga 2 minuuttuo. Lizäy maidu ta anna pudron kiehuo hil'l'ah nenga 35 minuuttuo välil segoittajen. Mavusta valmis pudro suolal.

Luadi sit taigin. Lämmity vesi kävenlämböseks. Lizäy trožd́ei ta suolu. Lisäy puolet nižujauhois ta segota väkeväs. Lisäy loput jauhot pikkasen kerral'ah ta lopukse öljy. Anna taiginan nostu kodvan. Sen jälkeh pyörity taiginas miäččyi. Anna jälleh nostu kodvazen. Sit painu ezimerkikse rokkakauhal taiginmiäččylöin keskele kuoppu ta tävtä net riissupudrol. Voitele kananjäičäl ta voil enne päččih menuo. Paista 200 °C:s n. 15 - 20 min,  kunnes pyöröt ollah kullankarvasih.


----------------------------------------
trožd́ei: hiiva
čl - čuajuluzikku: teelusikka
nižujauho - vehnäjauho
miäččy - pallo


16.4.2015

YLE: Ylen karjalankielisillä uutisilla innokas kuuntelijajoukko Oulun seudulla

Ylen karjalankielisillä uutisilla innokas kuuntelijajoukko Oulun seudulla

Ylen kuukausi sitten aloittamat karjalankieliset uutiset ovat löytäneet yleisönsä. Yle Pohjois-Karjalan tuottamilla uutisilla on innokas kuuntelijajoukko muun muassa Oulun seudulla.

Ylen kuukausi sitten aloittamat karjalankieliset uutiset ovat saavuttaneet yleisönsä.

Yle Pohjois-Karjalan perjantaisin lähettämien radiouutisten kuuntelijamääriä on hankala arvioida, mutta esimerkiksi netin välityksellä niitä seurataan ahkerasti eri puolilla maata ja maailmaa. Karjalankielisillä verkkosivuilla kävijöitä on tuhansia.

Pauli Lutjonen kuuntelee uutisia Oulussa. Hän kertoo odottaneensa jo pitkään karjalankielisiä uutisia.

– Minulla on karjalaisia sukujuuria. Isä on kotoisin Salmista, Palojärven kylästä. Suku on pagissut karjalaa.

Pauli Lutjonen toimii aktiivisesti Oulun seudun Salmi-kerhossa, jossa pidetään yllä karjalankieltä. Lutjosen mukaan karjalankielisillä uutisilla on kuuntelijoilta Oulun puolessa.

– Kerhosta löytyy immeisiä ja sitten Muhoksella on. Ennen kaikkea käsnäselkäläisiä tuli Muhokselle, niin siellä on hyviä kirjoittajia, jopa kirjoja ja runoja kirjoittavat.

"Pieni uutispätkä, omal kielel, karjalaks"

Nyt kun karjalankieliset uutiset on saatu radioon ja nettiiin, on Pauli Lutjosella vielä yksi toive Ylen johdolle.

– Minä olen laittanut Yleisradioon viestiä, että olisi erinomainen asia, jos saatais tv-lähetyksiin nämä uutiset.

– Pieni uutispätkä, omal kielel, karjalaks, Pauli Lutjonen toivoo.

Palautetta tullut runsaasti

Uutiset kääntää ja juontaa Itä-Suomen Yliopiston tutkija Natalia Giloeva. Hän kertoo saaneensa ensimmäisen kuukauden aikana runsaasti palautetta eri puolilta Suomea - valtaosa positiivista.

– Paljon on tullut toiveita siitä, että radioon saataisiin myös karjalankielisiä keskusteluohjelmia, Natalia Giloeva kertoo.

Karjalaa päivittäin puhuvia on arvioitu olevan Suomessa noin 5 000. Kieltä ymmärtäviä on paljon enemmän.

Kielelle on 2000-luvulla saatu vähemmistökielen asema Suomessa.
Suomessa puhutaan kolmea karjalan murretta. Ylen uutisissa puhutaan livvin murretta.

Jouki Väinämö
Yle Pohjois-Karjala

Senju Hiroshi museo. Karuizawa

Rakennus on kyllä hienon näköinen, mutta ei varmaan soveltuisi suoraan täkäläiselle ilmastolle.. Ensin lumi ku tulisi niin lasitila täyttyisi ja routa-ongelmia saattaa nousta.. Lasi hohtaa kylmää sisätilaan... Keväällä sitten on vesivaurioita...


"Karuizawa is known for its harmony of nature and culture. I have been closely involved in the planning of the “Hiroshi Senju Museum Karuizawa”, which celebrates the confluence of nature, art and architecture. In order to achieve this concept, I enlisted the cooperation of Japan’s leading artist Hiroshi Senju himself and leading architect Ryue Nishizawa. Senju is a formidable force, working out of Tokyo, Kyoto and New York. The first Asian to be bestowed with an individual award at the Venice Biennale, he continues to gain worldwide recognition. We have acquired significant works from his career—starting in 1978—to be housed here. Ryue Nishizawa embraced the natural contours of Karuizawa’s landscape when designing the museum, with even the floor following the natural sloping angle of the site. He choreographed a space where visitors could enjoy the feeling of becoming one with the works of Hiroshi Senju and a forest of Karuizawa. Ryue Nishizawa is a star in the world of architecture. SANAA, his firm with partner Kazuyo Sejima, recently collected the Pritzer, the architectural world’s equivalent of the Nobel Prize. For the 3000 tsubo site (nearly 2.5 acres), the two creators Senju and Nishizawa collaborated on a dream project. Involving the planting of 150 plant varieties and numbering more than 60,000 roots, the color leaf project’s pink, yellow, purple, silver and red shrubs and grasses fan out around the site as if in benediction of the museum. In Karuizawa, with its clear air, gentle breeze and soft light, visitors can experience a place of extraordinary imagination and beauty…It is my hope that visitors will come away feeling they’ve encountered a new world they’ve never experienced before." 
- http://www.senju-museum.jp/en/about/ 

15.4.2015

provosointia

"Kun vihaat Suomen vähemmistöjä, niin vihaat myöskin karjalaisia"
Suomen vähemmistö-politiikka on kuulemma jumissa (en istu politiikan etupenkeillä) ja Suomen vähemmistöt ovat vähän kuin "koira syö koiraa"-asetelmassa...

vanhaa:
http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2014/11/suomi-vahemmistosta-katsottuna.html

Tietyssä mielessä mallia Japanista

Tietyssä mielessä ottaisin Pieliselle mallia Japanista.. Japanilla on todellisuudessa niukat luonnon varat ja luonnonmullistuksia tapahtuu aika ajoin (maanjäristyksiä ja niistä seuraavia tsunameja, hirmumyrskyjä, jne..) - silti ovat maailmanmenon kärjessä - joten heidän on pitänyt lähteä visuaaliselle ja aineettomalle puolelle kehittelemään - tosin sitä on jo osittain heidän perinteessäkin.. Siitä on tullut osittain jopa pakkomielle ja varjopuolena toisille eskapismia arjen kovuudesta...

Muumi-kahvila Japanissa (suomalaisyhteistyötä)
tokyo robot cafe
One Piece teemaravintola "Baratie"
One Piece teemaravintola "Baratie"
Senju Hiroshi museo. Karuizawa

"Kamatto" ja "Ampari"

lähde: Yrjö Blomstedtin ja Viktor Sucksdorffin 'Karjalaisia rakennuksia ja koristemuotoja'"

14.4.2015

Karjalankondiekoiru Japouniis

Karjalankarhukoiria käytetään myös Japanissa. Karuizawassa sijaitsee NPO Picchio järjestö joka käyttää KKK:ia kauluskarhujen eli aasian mustakarhujen torjuntaan

カレリア犬 (kareria-inu) "karjala-koira"

NPO Picchio:n sivusto japaniksi

Pielisen Karjalan kansallispuku

Totuus on että sarkaviitat hävisi Pielisen seudulta jonkin aikaa sitten - en muista tarkkaa ajankohta...


http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2017/04/pielisen-karjala-savon-ja-karjalan.html

13.4.2015

sverigesradio.se: Karjalanpiirakan nimi ei edes ole karjalanpiirakka

sverigesradio.se: Karjalanpiirakan nimi ei edes ole karjalanpiirakka
Karjalanpiirakan oikea nimi ei edes ole karjalanpiirakka ja eivätkä kaikki karjalaiset ole vilkkaita. Kuva karjalaisuudesta on juuttunut nostalgisiin kuviin agraarisesta yhteiskunnasta ennen sotia. Nykypäivän karjalaisuus on paljon muutakin. Kulttuurisunnuntain aiheena karjalaisuus unelmissa ja todellisuudessa.

Ga Suomen nygözet Karjal-alovehet jäi "karjalaisuus unelmissa ja todellisuudessa"-viestis ulgopuolele.. Pagistih što "karjalanpiirakka" on savolasten ta hämälästen antam nimitys, hos ebäilen kyl što se tulou Päivänlasku-/Suvi-Suomespäi..

Koreja ta Korela (Karjal)

Korejal ta Korelal (vahnu Karjalan ven'alaznimitys - ihai nimen samanlaisuven vuoh laitoin..) on pikkasen samau ku molemmot ollah jakautunu kahteh palah: päivänlaskumualaseh ta kommunistiseh aloveheseh. hos nygöi Päivännouzu-Karjal / Karjalan tazavaldu ei olekkah virallizesti kommunistine aloveh (vahn. "Karjalaz-suomelaine sosialistine nevvostotazavaldu") ta Päivänlasku-Karjal ei ole ičenäine aloveh vah palanu Suomen tazavalduo...
----------------------------------------
Korealla ja Korelalla (vanha Karjalan venäläisnimitys - ihan nimen samanlaisuuden takia laitoin..) on vähän samaa kun molemmat ovat jakautunut kahteen osaan: Länsimäiseen ja kommunistiseen alueeseen, vaikka nykyään Itä-Karjala/Karjalan tasavalta ei olekkaan virallisesti kommunistinen alue (vanh. "Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta") ja Länsi-Karjala ei ole itsenäinen alue vaan osana Suomen tasavaltaa...
----------------------------------------
Korea and Korela (Karelia) are similar 'cause they were divided into two areas: western-like and communism areas. Even thought today East-Karelia aka. Karelian republic isn't officially communist (old name: "Karelo-Finnish Soviet Socialist Republic") and West-Karelia isn't indepented area but part of Finnish republic...(and neither one doens't really represent karelian-speaking people)

12.4.2015

Sampo/Satori/700€:n-polvi

Hangukis/Korejas on semmone termu kui 삼포세대 (samposedae) eli "Sampo-polvi," Nipponis/Japounis se on termal さとり世代 (satori sedai) "Satori-polvi," Gretsiis "700€:n-polvenu (suom. sukupolvi 700)..." Termat juohattau nuoreh polveh mi on ruavotoi, ta on luovuttanu muhinoinis, naindumenois ta lapsen suannis..

Ga lövvän ičenigi nygöi täs polves, hos olen vuittikundu-koittai...

-----------------------------------------------------------------------------------
juohattau - johtaa/osoittaa
muhinointi (suom. p.karj.) - seurustelu ( karj. muhie/muhis/muhina - hymyillä, myhäillä)
naindumenoi - naimisiin meno
vuittikundu-koittai - osuuskunta-yrittäjä

-----------------------------------------------------------------------------------

12042015 iloinen luonnostaan

vessel luonnostah

"Iloinen luonnostaan" on Pohjois-Karjalan maakunnan mainoslause

pohjois-karjalaisena pärjää kyllä maailmassa

Ievan polkan/polokan sanoitti juukalainen Eino Kettunen 1930-luvun alkupuolella.
juukalainen laulu "ievan polkka" gu zheng:lla


Ievan polkka päässyt japanilaiseen pop-kulttuuriinkiin

tämä pohjois-karjalainen laulu on tunnetumpi kuin Suomen kansallissävelmä ulkomaalla..



LIVE:ny Helsingis


11.4.2015

Avoin kirje / Ari Burtsoff

Avoin kirje / vapaasti jakoon: 
Ottamatta kantaa nykyisien virallisten (kansallis-) kielten tulevaan asemaan, otan nyt kantaa muiden suomessa jo vanhastaan puhuttujen kielten asemaan ja erityisesti karjalan. 
Perustuslain 17§:stä 
"Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. 
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. 
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla." 
Lakia laatiessa siitä "unohdettiin" karjalan kieli, jota on kuitenkin Suomessa puhuttu yhtä kauan kuin suomeakin. Minusta on häpeä, että perustuslaki on koskaan tässä muodossa edes laadittu. 
Karjalan kielelle ja saamen kielille pitää taata yhtä vahvat lakiin kirjatut oikeudet, koko maassa. Voidaan katsoa, että ne ovat historian valossa jopa oikeutettuja maan kansallisten kielten ohella vastaaviin oikeuksiin niiden rinnalla. Mallina voisi olla kuitenkin neljä kansallista kieltä joista kaksi olisivat edelleen niin sanottuja virallisia kieliä. Näin taattaisiin kielille niille kuuluvat oikeudet. 
Karjalan kielelle on vihdoinkin saatava elvytysohjelma, jonka avulla kielellisesti sorrettu vähemmistö voi edes yrittää palauttaa kielensä niihin sukuihin ja perheisiin, joissa kielen puhujia vielä 1938 oli vajaa 40 000. Määrä joko jo tuolloin oli historiallisesta puhuja määrästään huomasti vähentynyt. 
Myöskään kielilaissa ei ole karjalan kieltä mainittuna. Tasavallan presidentti Tarja Halonen vahvisti 27.11.2009 asetuksen karjalan kielen asemasta. Kohta on kulunut 6 vuotta. Mitä on tapahtunut? Yleinen asenne kielen elvyttämiseksi ja sen aseman parantamiseksi on huomattavasti parantunut, mutta valtion toimet ovat olleet hyvin olemattomat. Mitä virkaa on moisella asetuksella? Onko se asetus jolla karjalan kieli saatetaan hautaan Suomessa ikään kuin rehabilitoituna? 
Olennaistahan tässä on karjalankielisten ihmisten kyky säilyttää kielensä ja turvata kielen siirtyminen seuraaville polville. Se voidaan taata ilman lakimuutoksia tai hyvin pienin muutoksin jos vain on halua. Toinen tie on vaadittavat lakimuutokset. Karjalankielisille ei ole olennaista mitä laissa lukee vaan se miten voi, mutta jos muuta keinoa ei ole on sekin tie siinä tapauksessa käytävä läpi. 
Karjalan kieli ja saamen kielet ovat Suomelle kansallisaarre, jotka voisi liittää vaikka UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön listalle. 
Vaikka olen ollut ja olen edelleen mukana erilaisissa yhdistys- järjestötehtävissä liittyen karjalankieleen ja kulttuuriin en nyt esiinny minkään järjestön edustajana. Olen suomalainen ja olen karjalainen. Olen todella huolissani yleisestä kielen asemasta ja sen säilymisestä. Henkilökohtaisesti olen huolissani myös siitä, miten omat lapseni voivat säilyttää sen arvokkaimman mitä voin heille antaa - karjalan kielen. 
Helsingissä 9.4.2015 
Ari Burtsoff

AIKA (FINNISH) - AIGU (KARELIAN) - TIME

Talvi – Talvi – Winter
Kesä – Kezä – Summer
Kevät – Kevät – Spring
Syksy – Sygyzy – Autumn

Viikko - N'edäli – Week
Maanantai – Ezmäinargi – Monday
Tiistai – Toinargi – Tuesday
Keskiviikko – Kolmaspäivy – Wednesday
Torstai – Nelläspäivy – Thursday
Perjantai – Piätenččy – Friday
Lauantai – Suavattu – Saturday
Sunnuntai – Pyhäpäivy – Sunday

Kello – Čuajut, Tšuazsu – Clock

Kuukausi – Kuu – Month
Tammikuu – Pakkaskuu – January
Helmikuu – Tuhukuu – February
Maaliskuu – Kevätkuu – March
Huhtikuu – Sulakuu – April
Toukokuu – Oraskuu – May
Kesäkuu – Kezäkuu – June
Heinäkuu – Heinykuu – July
Elokuu – Elokuu – August
Syyskuu – Syvyskuu – September
Lokakuu – Ligakuu – October
Marraskuu – Kylmykuu – November
Joulukuu – Talvikuu – December

”Tänään on 29. marraskuuta” - ”Tänäpäi on 29. (kahteskymmenesyheksäs) päivy kylmykuudu” – “Today is 29.11.”
Tämä vuosi – Tämä vuozi – This year
Tänä vuonna – Tänä vuon – During this year
Kolme vuotta sitten – Kolme vuottu tagaperin – 3 years ago
Ensi vuonna – Tulien vuonnu – next year
Kahden vuoden kuluttua – Kahten vuvven peräs – In 2 years.

Karjal.fi: Karjalan kieli toizekse virallizekse kielekse Karjalan Tazavallas? | Karjalansanomat.ru: Karjala toiseksi valtionkieleksi

Karjalan kieli toizekse virallizekse kielekse Karjalan Tazavallas?

Veskelyksen piiris Suojärvel piettih sulakuun enzimäzel nedälil Karjalan Tazavallan karjalazien 7.kerähmö, kudamas paistih karjalan kielen stuatusas. Täs on olluh kiistua jo kodvan, a azii on vähäzen jo eistynyhgi. Pakkaskuus 2015 karjalan kielen kursan ozanottai Irina Zaitseva kiändyi parluamentan puoleh kielen stuatusan puoles. Häi ezitti, ku tazavallan toizekse virallizekse kielekse nostettas karjalan kieli. Alguhpano otettih vastah da Karjalan rahvahallizuspoliitiekan ministerstvu perusti ruadojoukon aziedu käzittelemäh. Ristikanzoin mielis on sežo tarkoitus pidiä čotaičendua Karjalan piirilöis.

Kerhämön paginanvedäjän mugah kieli on moneh tabah vaigevuksien ies da sendäh olis ylen hyvä, ku se sais virallizen stuatusan Karjalas. Kielen käyttöaloveh levenis, uuzii ruadopaikkoi matkailualal da informuatiekas vois perustua i karjalakse vois suaha palveluu valdukunnallizis virrastolois.
Kielen virallistamine ei yhtelläh tarkoita sidä, ku kaikil pidäs pakollizeh kieldy käyttiä da opastua. Viralline stuatussu garantiiruiččou karjalazien oigevuon omah kieleh i omah tulevazuoh.
Lähte: Karjalan Sanomat, Sergei Karpov

---------------------------------------------------------------------------------------------------

Karjala toiseksi valtionkieleksi

Karjalan kieli on nostettava toiseksi valtionkieleksi Karjalan tasavallassa. Siitä päättivät yksimielisesti karjalaiset aktiivit Karjalan tasavallan karjalaisten 7. kerähmön istunnossa Veskelyksessä Suojärven piirissä viime perjantaina.

Karjalaisten 7. kerähmön puheenjohtajan Tatjana Klejerovan mukaan karjalan kielen virallisesta asemasta on kiistelty Karjalassa monia vuosia. Surullisinta on se, että nykyisin Karjala on ainoa Venäjän tasavalta, jossa alkuperäiskansan kielellä ei ole virallista statusta.

— Dagestanissa 14 paikallista kieltä on hyväksytty esteettömästi virallisiksi kieliksi. Komin kieli kehittyy menestyksekkäästi virallisena kielenä Komin tasavallassa, Klejerova toteaa.

Hyvänä esimerkkinä Karjalalle olisi Klejerovan mielestä Marin tasavalta, jossa marin kielen kaksi murretta on virallisia.

Karjalassa on otettu muuten askel eteenpäin karjalan kielen asemaa ajatellen. Tammikuussa 2015 karjalan kielen kurssien osallistuja Irina Zaitseva esitti Karjalan parlamentille vetoomuksen karjalan kielen statuksen nostamisesta toiseksi valtionkieleksi Karjalan tasavallassa. Aloite otettiin vastaan, ja Karjalan kansallisuuspolitiikan ministeriö perusti työryhmän asian käsittelemiseksi.


— Asia on erittäin tärkeä. Se kaipaa galluptutkimuksen tekoa, että ymmärretään, mihin mennään. Meillä onkin aikomus kysellä ihmisten mielipiteitä Karjalan piireissä, Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan ministeriön alkuperäiskansojen valtiontukiosaston päällikkö Jelena Migunova sanoo.

- Sergei Karpov

10.4.2015

Ylen paha mies...

Ilta-sanomat: Kuvernööri Hudilaisen eroa vaadittiin suomeksikin: ”Ylen paha mies...”
video joka pitäisi olla suomeksi: "kaikki nih oigein sanou: ylen paha mies on Aleksanderi Putilainen, ylen paha, nenga sanellah ven'äläzet, karjalazet, suomelazet, kaikin ken eläy Karjalan tazavallas.I myö tahtommo sanoh täs olemmo hänel vel(??)aarei (ei kirjoitus taitu nyt) täspäi, Karjalan tasavallaspäi. nenga sanombo nih"

On kyl ku pidäy vielgi Iltalehen suomelastuo karjalan kieldy...

Karjalan kielen ja suomen kielen välit ovat samanlaiset kuin ruotsin ja norjan... Ainoa ero on että karjalaa yritettiin/yritetään suomalaistaa.. Suomekot ei ollah vakituisii hyväniekkoi karjalkkoin keskel, hos heimolazrahvas ongi... Suomekot kuvatteleh olevan "suomenheimosten eliittirahvastu" viegi hos Suur-Suomie ei ole.


Suur-Suomi duumu 1930-luvvul YLE

Samanlaista elitismi-ilmiötä näkyy Suomen vähemmistö-politiikassa suomenruotsalaisten osalta... "suomenruotsalaiset = Suomen vähemmistöjen eliitti" ajattelutavassa kun Suomessa on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi - mukana on myös selityksiä kun Suomi kuului ennen Ruotsiin..
"Elitismin mukaan eliittien muodostuminen on toivottavaa ja nykyisten eliittien asemaa sekä erioikeuksia on järkevää suojella." - wikipedia
"Ruočinkielizet kollektiivat pietäh kynzin da hambahin kiinni omas stuatusas i vastustetah jyrkäh zakonanluajindallizii uvvistuksii, kudamat koskietahes muuloi ryhmii i sežo muuloile rahvahallizile vähembistölöile annettavii valdivonavustuksii. " - karjal.fi

8.4.2015

Vaikeneminen on dynamiittia

"Vaikeneminen on dynamiittia 
Von Trottan lapsuudessa 1950-luvulla Saksassa ei puhuttu lähihistorian tapahtumista. Esimerkiksi natsimenneisyyttä käsitelleet elokuvat jäivät tarkoituksella vähälle huomiolle. " 
YLE : Margarethe von Trotta - Natseista vaikeneminen räjäytti saksalaisen elokuvan

Samanlainen ilmiö tapahtui Suomessa evakkojen ja Karjalan kohdalla. Karjalasta puhuminen sotien jälkeen oli tabu.

Nurmes Suomen ta muailman paras kirjastokundu

Nurmeksen kirjasto (suomineito.fi)

Suomen kirjastoseura on jullistanu Nurmeksen Suomen parahakse kirjastokunnakse ta ku Suomi on Euruopan kärjes, muga sikse Nurmes on myösgi muailman paras kirjastokundu.
"Mr. Jukka Relander, president of the Finnish Library Association 
shows the lending-figures in (from left) England, Sweden and Finland.
Ira Koivu (suomenkirjastoseura.fi)"


Vuonnu 2014 kirjastos oli 25,4 anduo laihinah ta 15 käyndii eläjäh kohtah.

Karjalan kielizeh vähemmistöh tämä heijastuu ku Nurmeksen kirjastos on vahnastah Suojärvi- ta Suistamo-kerävys... ta Nurmes oli ELDIA-projektas yksi elävy karjalan kieline aloveh...

LISÄÄ AIHEESTA:
SuomenKirjastoSeura
Karjalainen 
UutisAalto: "Suomen kirjastoseura on leiponut Nurmeksen kaupungista maailman parhaimman kirjastokunnan. Kisan voitto ei ollut valtaisa yllätys, sillä noin 8 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Karjalassa on keikkunut maamme lainaustilastojen kärkijoukossa jo vuosikausia."
Nurmes named best library city in the World
YLE Pohjois-Karjala

--------------------------------------------------------------------------
kirjasto/bibliotiekku - kirjasto
kerävys - kokoelma

Kaupunginjohtajan blogi, Nurmes: Mukava puhelu

Kaupunginjohtajan blogi, Nurmes: Mukava puhelu: Olin aamulla saanut puhelun tuntemattomasta numerosta ollessani Nurmeksen yrittäjien Y-aamukahveilla...
Puhelimeen vastasi Jukka Relander, Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja Helsingistä. Hänellä oli mukavia uutisia meille nurmeslaisille. Hän kertoi seuraavaa: Maailman paras kirjastokunta on Nurmes. Nurmeksessa oli viime vuonna 25,4 lainaa ja 15 käyntiä asukasta kohti. Suomen kirjastoseura julkisti Nurmeksen siis maailman parhaaksi kirjastokunnaksi. Kriteerinä oli, missä kunnassa on eniten lainauksia ja käyntejä asukasta kohden vuonna 2014. Siis lainaus/asukas + käynnit/asukas = voittaja. Nurmes oli ykkönen luvulla 40,35. 
Kaupunginjohtajan blogi, Nurmes: Mukava puhelu

LISÄÄ AIHEESTA:
SuomenKirjastoSeura
karjalainen 
UutisAalto: "Suomen kirjastoseura on leiponut Nurmeksen kaupungista maailman parhaimman kirjastokunnan. Kisan voitto ei ollut valtaisa yllätys, sillä noin 8 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Karjalassa on keikkunut maamme lainaustilastojen kärkijoukossa jo vuosikausia."

7.4.2015

YLE: Hys! Manga on nyt hiljaista

Hys! Manga on nyt hiljaista


Mangan eli japanilaisen sarjakuvan pariin halutaan houkutella myös Japanin ulkopuolella asuvia taiteilijoita, ja Japanissa on ryhdytty järjestämään mangakatselmuksia, joihin osallistuu piirtäjiä ympäri maailmaa. Tämän hetken trendeihin kuuluu arkimangan lisäksi hiljainen manga.

Tokion Kichijojissa sijaitsevan tasaisen harmaan Zizo-rakennuksen katutasossa on tuiki tavallinen perusravintola, mutta siihenpä se rakennuksen tavallisuus siten jääkin: Zizo on nimittäin mangakustantamo Coamixin kotipaikka. Coamix taas kustantaa kuukausittain ilmestyvää Zenon-jättiantologiaa (paksumpi kuin Alastalon salissa) ja sen labyrinttimaisissa ja hieman kaoottisissakin (mangaa kaikkialla) tiloissa voi törmätä uraansa aloitteleviin mangataiteilijoihin ja uusiin kykyihin (nuoria jannuja), joille löytyy tilaa myös Zenonissa.

Manga jos mikä on leimallisesti mitä japanilaisin juttu, joten se seuraa  teemoiltaan ja trendeiltään - populaarikulttuuria kun on - alati muuttuvaa japanilaista yhteiskuntaa.

Mangan kansallisesta asemasta Japanissa taas kertoo sekin, että Fukushiman ydinvoimalaonnettomuusalueen ihmisille vietiin tonneittain mitäs muuta kuin mangaa.

– Tällaisten katastrofien jälkeen ihmisillä ei ole mitään tekemistä, mutta huolia riittää sitäkin enemmän. Ajattoman mangan lukemisella on ollut tässä tapauksessa ihmisille terapeuttinen ja rauhoittava vaikutus, Coamixissa työskentelevä Taiyo Nakashima toteaa.

Homomangasta arkimangaan

Pari vuotta sitten suosiota niitti Japanissa niin sanottu  boy's love- manga, joka tihkui romantisoitua homoerotiikkaa,  nyt yhdeksi trendeistä on kasvanut arkipäivän kuvastaminen, jossa keskitytään päivittäisiin, ei niin seksikkäisiin tapahtumiin ja askareisiin. Juoni saattaa pyöriä esimerkiksi ravintolaillallisen ympärillä ja yliluonnolliset supersankarit ja timmit muskelimiehet loistavat poissaolollaan.

– Ihmiset jotka ovat lukeneet mangaa hyvin nuorina, haluavat lukea sitä myös hieman vanhempana. He eivät tosin ehkä enää kaipaa pelkkiä vauhdikkaita seikkailuja, vaan ihan tavallinen ruokailusta kertova tarina saattaa riittää.

– Mangatarjonta  pyrkii vastaamaan kysyntään, joten kohta meillä saattaa olla parin vuosikymmenen kuluttua seniori-mangaakin, jonka juoni kertoo terveysasioista, Nakashima sanoo ja viittaa Japanin ikääntyvään väestöön.

Nyt hiljaa!

Mangan uusiin tuuliin kuuluu myös tarve taidemuodon kansainvälistämiselle. Coamix järjestää  nyt kolmatta kertaa Silent Manga Auditionia eli hiljaisen mangan katselmusta, jonka tarkoituksena on levittää manga-kuumetta myös muualle maailmaan ja etsiä tuoreita ja lahjakkaita mangapiirtäjiä. Tapahtumaan ja siitä julkaistavaan antologiaan osallistuu manga-piirtäjiä Afrikkaa ja Lähi-itää myöten. Koska kyseessä on hiljainen manga, dialogia ei näissä tarinoissa ole, joten ne ovat ymmärrettävissä kaikkialla.

– Minun mielestäni  manga on viime aikoina nojannut liikaa sanoihin. Kun piirtää hiljaista mangaa, hahmot pitää todella saada toimimaan ja kaikki  pitää pystyä kertomaan pelkän kuvan avulla. Tämä on hyvin haasteellista kenelle tahansa manga-piirtäjälle, Nakashima toteaa.

Silent Manga Auditioniin on osallistunut runsaasti piirtäjiä kehittyvistä maista, joissa on runsaasti nuorta väestöä. Nakashiman mukaan tämäkin on trendi.

– Indonesia, Afrikan maat,  Lähi-itä...näillä alueilla mangalle on kysyntää. Luulisin että mangakustantajat suuntaavat tulevaisuudessa yhä enemmän näihin maihin ja että tähän kaikkeen liittyy vahvasti termi 'locally produced manga'. Yleisöä näistä maista ei tule puuttumaan, Nakashima vakuuttaa.

Jonkun toisen mangassa

Kulttuurisessa mielessä Silent Manga Audition onkin tuottanut varsin mielenkiintoisia tuloksia. Esimerkiksi Indonesiassa tehdyssä mangassa  isoveli yrittää suojella pikkuveljeä moskiitoilta, brasilialaisen mangan tapahtumat taas on sijoitettu selvästi Etelä-Amerikkaan  MUTTA piirrosjäljen estetiikka ei juuri japanilaisempaa voisi olla.

Tämäntyylinen manga voikin toimia oivana ikkunana vieraan kulttuurin saloihin tai päivittäiseen eloon.

– Suomalainen mangapiirtäjä voisi tehdä sarjakuvan siitä, millaista elämä on Suomessa. Tämä kiinnostaisi taatusti meitä japanilaisia, mutta todennäköisesti myös ranskalaisia, espanjalaisia ja amerikkalaisia, ja etenkin sellaisia ihmisiä jotka eivät paljoa Suomesta tiedä. Millaista elämä on talvella, kuinka haastavaa tai hauskaa se voi lumen keskellä olla tai mikä on sauna. Tällaiset pienet asiat saavat sinut tuntemaan, että elät jonkun toisen elämää.

Universaalia mangaa

Silent Manga Auditionin on ideoinut Nobuhiko Horie, joka on tehnyt mangamaailmassa komean uran. Hän on työskennellyt muun muassa nuorille miehille suunnatussa Weekly Shonen Jumpissa, joka on kaikkien aikojen suosituimpia mangajulkaisuja. Lisäksi hän on ollut ideoimassa Hakuto no Ken-sarjaa eli Otavan nyrkkiä ja perustamassa Coamixia muun muassa Tetsuo Haran ja Tsukahasa Hojon kanssa.

Silent Manga Auditionin tiimoilta hän on tehnyt seuraavia havaintoja:

– Eri maista tulevassa mangassa ilmaistaan vaikkapa onnellisuutta visuaalisesti samalla tavalla kuin Japanissakin. Kulttuureissa voi olla paljonkin eroja, mutta tunteiden ilmaiseminen mangan kautta on universaalia.

Viime vuonna hiljaiseen katselmukseen pääsi mukaan myös suomalainen Mikko Raassina hulvattomalla Warlock-teoksellaan. Mutta mitä mieltä pitkän linjan mangaguru sitten  on Raassinan kädenjäljestä?

– Täytyy myöntää, etten odottanut kenenkään osallistuvan katselmukseen Suomesta. Minun mielestäni Mikolla on lahjoja ja tämä on ollut kaiken kaikkiaan miellyttävä yllätys. Toivon että Mikosta kehittyy Suomessa ihan oikea mangatähti,  Horie sanoo hymyillen.

Tällä hetkellä tosin mangan tekijöitä on paljon, mutta kustantajia vähän. Tie supertähdeksi on ohdakkeinen.

– Kärsivällisyyttä, sitä se vaatii, Taiyo Nakashima summaa.

Ja ehkä jonkin verran hiljaisuuttakin.


Jussi Mankkinen
Yle Uutiset

5.4.2015

karjalan kielen erikoisuudet

dž - lausutaan kuin englantilainen j, esim DJ - diidžei. Esiintyy vain sanojen keskellä
č (ch,vanhemmassa kirjallisuudessa ) lausutaan kuin esim. pikachu
š (sh) niin kuin suomen kielessä. šakki (shakki)
ž (zh) terävämpi kuin edellisen.
--------------------------------------------
vahnuo:
ŋ (ng) - ezim. syömiŋit, juomiŋit  nyg. syömingit, juomingit

4.4.2015

škola sanastuo

škola - koulu
päivyjälletyš - päiväohjelma/järjestys
urokku - oppitunti
opasto - opetus, neuvo
opastui - oppilas
opastai - opettaja
ope - koe

esitys - osutus
→ esitelmä - osutelmo

tetratti - vihko

Rohtosatu / rohtotarhu

Pidäs taimentuo rohtosatu - lehtisaluatit, bazilikku ta čilit - sulakuun aiganu... Ga tämmä vuonnu tuli myösgi kondienvagoi ta valgomandžoigi... Koitin laittau valgolaukkuogi a sit kuulemmu hengi meni jo - ku mie olen tiäl Outokummus...

miun rohtotaimenikkuo ta -tarhuo pari vuottu tagaperin...
taimentuo - istuttaa/ laittaa taimeksi
satu/sadu - puutarha ( ven. сад sad)
sulakuu - huhtikuu
kondienvagoi - karhunvadelma
valgomandžoi / ananassumandžoi - ananasmansikka
valgolaukku - valkosipuli

--------------------------
muuta sanastoa:

kuottai - yrittäjä
vuittikundu - osuuskunta


ativoiče Makasiini vuittikunnan lässämurginpuodis (rahvahan abrikoindu)

3.4.2015

YLE - luonto lähellä - Koli



Luonto lähellä: Kolin kansallismaiseman geologiaa.

YLE kulttuurinvälikysymys: Niillas Holmberg


Kun poljit minut maan rakoon.  Saamelainen kulttuurin moniottelija Niillas Holmberg luki kansanedustajan lauseen samana maaliskuisena päivänä, kun eteläisessä Suomessa istuva eduskunta äänin 162-28 hylkäsi hallituksen esityksen saamelaiskäräjien uudistamiseksi. Taiteilija halusi lähettää terveisiä pohjoisesta niille kansanedustajien sormille, jotka nappia painoivat.

Nygykarjalazus?

Pidän kyl ičieni kiriköttömäny Suomen libo Pohjolan karjalazenu/karjalkkonu.. A mi on nygykarjalazus? Ongo se kalevala-romantiekkuo libo karjalan kieldy? Ongo se vai muakundu/federačihsubjektu-hengie libo perindeh piälpiduo?

Kui karjalazuttu pidäy käzitel ku se on piässy välläle virallizesti suomelazuves 2000-luvvun aiganu? "Karjalaine linnu" imidžih piälpido on hävinny mones virallizes paikallispolitiekas...

Kuibo karjalasten kodirandualovehen - Pohjas-Karjalan muakunnan libo Suvi-Karjalan muakunnan argipäiväs se eläy?

----------
kommenttoikaa vapaasti vaikka nimettömänä

2.4.2015

YLE 10-palane "Suomi on venäläinen"

http://areena.yle.fi/tv/2235454

Ičele nouzi kohtu kyzelmö "Kui moni päivänlasku-karjalaine tapettih "ryssäny" Suomen Suvi-Karjalan ta Viipurin rotuvainois?"

ta programmas tuli myös ezile "AKS - Akateeminen Karjala-Seura" karjalazten suomentai..

"Sauna on sauna kaikissa kielissä paitsi Venäjällä" - ga karjalakse se on 'kyly.'

Miun buabon heimolainegi oli programmas: Jyrki Tsutsune
- Tsutsune on karjalaine heimonnimi ta Tsutsusten heimuo ei ole äijyst...


Päivänlasku-Karjaluo pagistah "itäisenä Suomena" ta karjalan kieldy "itäisinä murteina"

Programmas on sekottunu myösgi suomekot (suom. etninen suomalaisuus) ta suomelaizet (suom. kansallinen suomalaisuus)..

YLE fem: Strömsö - Inslag: Nationalpark Koli

http://areena.yle.fi/tv/2588489



"Elisabeth Morney besöker, Koli en av Finlands mångsidigaste nationalparker. Det finns aktiviteter året om. Man kan åka slalom, rida, vara med om svedejebränning, valla får, vandra och skida."

huonopuoli on što häi ei sanonu sanahgah Karjalah-liittyväh, ei ies Pohjas-Karjaluo... vai "Suomen kanzallisromantiekku" taideilijois häi pagisi muudam virgeh... (google translator: den dåliga sidan som inte säger ett ord med anknytning till Karelen, inte ens Norra Karelens .. Han sade några ord bara "Finlands nationalromantik" artister som...)

http://svenska.yle.fi/artikel/2012/04/15/nationalpark-2-koli

Koli är säkert en av Finlands mångsidigaste nationalparker. Det finns aktiviteter året om. Man kan åka slalom, rida, vara med om svedejebränning, valla får, vandra och skida. Men jag undrar om inte snöskovandring tar priset. Koli är snöskovandringens paradis. Trots att det inte är en fjällmiljö är klipporna så branta och så höga att snöskorna vinner långt över skidorna om man tänker vandra fritt i parken vintertid.

En som rör sig fritt i parken är Ilmari Martikainen. Han är trädgårdsmästare och vildmarksguide. Trots sina fyllda 70 år rör han sig lika obehindrat som en bergsget. Han ger mig instruktioner hur man kommer upp för bergsknallarna. Man ska hacka in tårna i snön så att det blir en slags trappa. Kan man tekniken är det nästan euforiskt att ta sig upp för ställen som annars kunde vara omöjliga.

Att komma ner för klipporna är en annan femma. Ilmari har en suverän telemarkstil och glider lätt ner för branterna. Min stil är mera rutschliknande. Antingen landar jag på baken eller kommer med näsan före. I den brantaste backen tar Ilmari av sig snöskorna och åker ner på byxbacken. Mitt livs längsta byxbakåk gör jag främst med huvudet före då jag rumlar ner för berget.

Belöningen nedanför berget är en isgrotta. Den bildas på samma ställe varje år eftersom det rinner vatten längs med berget och droppar ner i form av istappar där lutningen blir negativ.

Koli ligger i östra Finland mellan Joensuu, Kuopio och Lieksa. Nationalparken är ganska liten. Den är bara cirka 15 - 20 km lång och 3 km bred och blev nationalpark först 1996. Långt innan dess har Koli varit nationallandskap och lockat till sig hela den finska konstnärseliten i början av 1900-talet. Det kan man förstå för då jag står på toppen av Ukko-Koli eller Paha-Koli och ser runt på alla snötyngda granar och det dramatiska landskapet så är det som att betrakta en tavla. Ilmari som har bott i Koli hela sitt liv tycker själv att det är vackert.

Förutom isgrottor finns det också andra grottor som man kan besöka främst på sommaren. De har formats under istiden. Då isen smalt drog den med sig flyttblock som har fallit i högar och bildat grottor.

/ Elisabeth