31.3.2015

YLE: 31.3. Teeman Elävä arkisto: Pääsiäisruokia

31.3. Teeman Elävä arkisto: Pääsiäisruokia



Tv-kokit Vanamo ja Kolmonen näyttävät, miten munat värjätään ja lammaspata valmistetaan. Karjalaisnaiset valmistavat heille Bomban talossa pääsiäisperinteeseen kuuluvan paastopöydän.


Munien värjäämiseen ei kannata käyttää tervaa eikä vesivärejä, selviää vuoden 1972 Asia on pihvi -ohjelmasta. Keittiömestari Vanamo suosittelee vain myrkyttömiä elintarvikevärejä. Värit ovat kuulemma liturgisen punaista ja sinistä: mustavalkokuvassa molemmat harmaita.

Leppoisasti juttelevat mieskokit nousivat 1970-luvulla kansan suosikeiksi ja julkkiksiksi, jotka käyttivät ruokaohjelmiaan hienosti ruokavalistuksen ja -perinteen juurruttamiseksi Suomen kansaan. Ylijäämämunista tehty Vihtorin sillileipä ei välttämättä nykysilmin näytä maailman terveellisimmältä, mutta aikansa ruokakulttuurissa se edusti kuitenkin vähärasvaista ja -suolaista vaihtoehtoa. Pääruoaksi valmistuu melkoisen runsas ja lihaisa pääsiäispata. Jälkiruoaksi loihditaan vielä näyttävä marenkijoutsen, jota passaa tarjoilla jäätelön seuraksi.

Seitsemän vuotta myöhemmin Patakakkosessa Vanamo ja Kolmonen ovat jo päässeet värilähetysten makuun, ja pääsiäiseksi onkin oikein värikästä katseltavaa, sillä keittiömestarit vierailevat juuri avatussa Bomban talossa Nurmeksessa. Bomban talo on perinteistä karjalaista kulttuuria vaaliva nähtävyyskohde, joka avattiin 1. elokuuta 1978.

Bomban talossa paikalliset emännät Martta Kajoksinen, Anni Naakka, Alina Repo valmistavat perinteisiä paastoajan ruokia ja kertovat vanhoista ortodoksisita pääsiäisajan tavoista. Taloa ja sen toimintaa esittelee filosofian tohtori Heikki Koukkunen.

Asia on pihvi: Pääsiäinen (1972) Ohjaus Karl-Gustaf Grönstrand. Toimittajat Jaakko Kolmonen & Veijo Vanamo. Kuvaussihteeri Hilda Nikkonen. Tuotanto TV2 Helsingin toimitus.
Patakakkonen: Karjalainen paastoperinne (1979) Ohjaus ja toimitus Timo Huotari. Suunnittelu Heikki Koukkunen. Tuotanto TV2 Helsingin toimitus.

propaganduo jälleh...

Ku yrittäy eččie Petroskois kuvii, ka suau Ven'an presidentan nuaman ezmästen kuviloin joukos.

Marija Lahtehmäjen blogile ku eksyin, ka Arkangeliis/Vienanlinnas duumaijah suomelazii ta norjalazii  "päivänlaskumualoin agentoiks," hos hyö ollah ruadanu yhtesruaduo 20 vuottu...

Ta kirikkö-menot ei mieldykiinity...

Täytyy vua tunnustuo što olen pohjasmualoin karjalaine, hos elän lähembäny Karjalan tasavalduo kui Ruoččii..

Juokšentelisgohai.

karjalakse varmahgi "juokšentelisgohai." (kieliopastus ei kyl menny oigein...)

muutama karjalainen punakirjontakuvio

lähteet:
Vappu Kiiski - karjalainen punapoiminta, 1956
Blomstedt & Sucksdorff - karjalaisia rakennuksia ja koristemuotoja, 1900

30.3.2015

pereh heimo

pereh - perhe
heimo - suku
heimonnimi/heimokunnannimi - sukunimi
heimolaine/heimokas - sukulainen
heimokandu - sukupuu
Meil on samau heimokanduo. - Me olemme samaa sukua/sukupuuta
heimokuntu - "klaani"
meijjäh heimokuntoo se on sehik. Suomen pohjois-karjalaa
heimoil - käydä sukulaisissa
heimostuo - sukulaistua
myö emmö heimossu, tytärdä emmö anna. Suoj
heimosobu - sukurauha
ńiil on hyvä heimosobu. Suoj 

 - itä-suomalaiset ja karjalaiset olivat ensimmäisten joukossa jotka rupesivat käyttämään
    sukunimiä. Sukunimet muodostui isän mukaan, pojilla. esim. Pekanpoika, Matinpoika,
    Juhonpoika, jne. ja tyttärillä esim. Pekantytär, Matintytär, Juhontytär, jne..
    - nykyisin tätä käytetään aikalaila "puhdasjalkaisten" eli alkuperäispaikallisten lisänimissä.
    esim. "Timosen Toni - Timosen Pekanpoika"
        - johtuu ku suku on asunut paikassa useamman sukupolven niin saatetaan
          tietää kenen poikia ollaan.
    - Islannissa on vielä tämä tapa
- kirkot ku tuli mukaan peliin niin ne rupesivat muodostamaan nen-päätteisiä sukunimiä.
    tyttärien lyhenteeksi tuli -tär/-tar pääte. Sallinpoika  Sallinen ja Sallintytär  Sallitar

velli - pikkuveli
veikoi/veikki - isoveli / vanhempi miesserkku
sizär - pikkusisko
tšikko/čikko / tšitšone/čičoine - isosisko / vanhempi naisserkku
pruavobunukku - lapsenlapsenlapsi
bunukku - lapsenlapsi
lapsi - lapsi
tuatto - isä
muamo - äiti
died'oi - ukki
buabo - mummo
pruavodied'oi - isoisoisä
pruavobuabo - isoisoäiti
seukku / sevoitar - serkku
diädöi - setä
t'outa - täti

šurjakat / svajakakset - sisarusten miehet
svajakka/ neälä / šurjakku - vaimon veli, lanko
kyty - aviomiehen veli

29.3.2015

Kiännä!: Käännä ja elvytä! Kääntäminen pienten kielten ja k...

Kiännä!: Käännä ja elvytä! Kääntäminen pienten kielten ja k...: Perjantaina 27.3.2015 Kiännä !- ja Kontu -hankkeet järjestivät yhteisen avausseminaarin, jossa esittäytyi myös kolmas tänä vuonna aloittanu...

Baltiekku

Baltiekkumeri - Itämeri (suomalainen nimitys tulee ruotsin kielen Östersjön-nimityksestä, vaikka ilmansuunnista katsottuna Itämeri on länsi-lounas-etelä suunnassa.)

Suomen Pohjas-Karjal on loitton Baltiekkumerespäi.. "Baltiekku meidy yhtistäy"-duumu ei kivisty Suomen pohjas-karjalazii a Suomen suvi-karjalazii se suattau kivistäy... Pohjas-Karjalas on sen sijah "Pieline meidy yhtistäy"

Pohjane/Pohjan'i - Pohjoinen
Koiline - Koillinen
Päivännousupuoli - Itä
Liideh - Kaakko
Suvi - Etelä
Lounas/Lounai - Lounas
Päivänlaskupuoli - Länsi
Luodeh - Luode

26.3.2015

karjal.fi: Suomen kieli- da vähembistöpoliitiekas on seizavuksen aigukauzi

Suomen kieli- da vähembistöpoliitiekas on seizavuksen aigukauzi

Nevvostoliitos oli vuozinnu 1970–1982 seizavuksen aigukauzi. Silloi oli puolovehjohtajannu Leonid Brežnev. Seizavuksen aigukauzi merkičči, ku kai kehitys hilleni, azettui i väheni. Suomen kieli- da vähembistöpoliitiekas seizavuksen aigukauzi algoi toven tevol konstitutsiiuvvistuksen tulduu voimah 1.3.2000. Hot konstitutsies mainitah erikseh erähii rahvahallizii vähembistölöi kui saamilazet da čiganat dai tunnustetah muuloingi vähembistölöin oigevuot omah kieleh i kul’tuurah, kielipoliitiekku on olluh ylen azetunnuos tilas. Ainavo rahvahalline vähembistö kudaman azielois on hyvin pietty huoldu, ollah ruočinkielizet suomelazet. Saamilazien, čiganoin da karjalankielizien dielot ollah pahal tiel, hos Europan Nevvoston sobimukset kehoitetah meijän muadu kogonah eriluaduzeh poliitiekkah. Viime kerral saimmo nähtä seizavuksen aigukavven poliitiekan tuloksii, ku kaksi saamilazien stuatussua kohendajua zakonezitysty kumattih parluamentas kevätkuus.

Mistöi moine poliitiekku roih? Sih on kaksi syydy. Ruočinkielizet kollektiivat pietäh kynzin da hambahin kiinni omas stuatusas i vastustetah jyrkäh zakonanluajindallizii uvvistuksii, kudamat koskietahes muuloi ryhmii i sežo muuloile rahvahallizile vähembistölöile annettavii valdivonavustuksii. Net uskotellah omale ičele, ku kai muutokset heikondetah heijän omii eduloi. Monet meijän muan kielipoliitiekas vastuajat virguniekat da läs kaikkien puolovehien poliitikat myös ei tahtota riidua ruočinkielizienke i hyö ei olla valmehii luadimah uvvistuksii. Taktiekallizis syylöis nuat oppurtunistat kannatetah viiputuskielizien da muahmuuttajien stuatusan parandamistu, ku heidy ei voidas syyttiä vähembistölöin vastustajikse. Toine tärgei syy on perindehelline kiihkurahvahallismieline ajattelu, kudamua on kui ruočin- muga i suomenkielizel puolel. Tämän tiijon mugah Suomes on vai kaksi kieldy da yksi rahvas. Ku kentah kaččou oman ičen vähembistöh kuulujakse libo pagizou väistyjäkse kielekse libo ”murdehekse” se on vaiku välikauzi suomekse muutandas. Nenga ajattelijoi i ruadajii poliitikkoi, virguniekkoi, meedien edustajii, yliopiston opastajii da rahvahallisjärjestölöin aktivistoi on hämmästyttäjän äijy. Sen olemmo myö Karjalan Kielen Seuran puoles pagizijois tiijustannuh jälgimäzen 12 vuvven aigah.

Rahvahallizien vähembistölöin stuatussua voijah kohendua vai sil, ku nämmät ryhmät lujah ruatah yhteisruaduo. Toine da raviembi keino on käytändönlähäzembi. Ruatah muga kui KKS on ruadanuh. Seura on luobunuh vähäzekse aigua ajamas zakonanluajindallizii uvvistuksii da vastinehekse kielipoliitiekas huoldu pidäjät virguniekat da puolovehjohtajat ollah lepytty karjalan kielen i kul’tuuran elvytysohjelman todevuttamizeh vuvvennu 2017. Ohjelman todevuttau Karjalan Kielen Seura yhteisruavos Opastus- da kul’tuuruministerstvanke.

- Pertti Lampi

karelianismi ja karjalaiset



ei nätein mutta tulipa tehtyä

Nytten sit jälkikäteen olisi voinu olla ruutu tiedetystä suomalaismiehen lausahduksesta karjalanpiirakoista "Tässä talossa puuro syödään puurona ja leipä leipänä!"

Onkohan kukaan nähnyt karjalankielisen evakon TV-haastattelua?? Itsellä ku ei tule mieleen...korjaan saksalaisen Klaus Bednarzin "Matka halki Karjalan" (2007, Das Kreuz des Nordens. Reise durch Karelien) dokumentissa oli värikuvalla otettu karjalan kielinen haastattelu (tosin ei ollut evakko)...

LISÄÄ KARJALAN KIELEN HISTORIASTA;
YLE historian ääniä: karjalan kieli (1.10.2012)
Termi "suomenkarjalainen" vuodelta 1907

Minna Sundberg:n "Stand Still Stay Silent" verkosarjičču

http://www.sssscomic.com/index.php
tevos: Minna Sundberg sssscomic.com


Sarjičču sijoittuu muailmanlopuškan jälgehisen aijan Pohjasmualoihi. Sarjičan piäkieli on anglii, a kerahizel on kai pohjasmualoin virallizet kielet.

sssscomic.com
SSSS-sarjičan muavundahinekarttu: Minna Sundberg
Kartas voijah piätel što hahmot ativoijah Pielisel, mi on - ELDIA-projektuo myötäilen - Suomen yksi karjalankielizimmis paikois - etengi Ylä-Karjalan aloveh. A arvelen što sarjičas ei näytetäh karjalkko-hahmoi - konseptugah ei pöngä sitä...

24.3.2015

soundcloud: AlphaIndigo & Tuma

Nurmeksen AlphaIndiguo ta nurmekselaine Tuma soundcloudis

omii veressanoi

karjalkko - esim. Suomen/Ruotsin karjalainen (samaa sarjaa sanojen venakko, inkerikko, savakko, jne.. kanssa)
pleittšikka / pleiččikku - playstation (link) (link)
tiettšikka / tieččikku - tietokone ( Suomen pohjois-karjalan murteesta tietsikka)
sarjuskuva → sarjittšu / sarjičču,  kuvatšieppi / kuvačieppi - sarjakuva (link)
käz'konsolu - käsikonsoli
kizakonsolu - pelikonsoli
videjokiza - videopeli

razumakobrattšu / razumkobračču → razumattšu / razumačču - älypuhelin
tolk(ku)kobrattšu / tolk(ku)kobračču → tolkattšu/tolkačču - älypuhelin
etäohjas, etäohjastin / etäohjačin - kauko-ohjain

ruhonruadamine - kehonrakennus ← ruhokas poss.a. roteva. ruhokaz mužikku. Säämäj




äks'boksu / eks'boksu - Xbox

MUUTA
Suomen pohjois-karjalan murretta
Heidi Johannan pohjoiskarjalaista murresanastoa
murretta 1900-luvun alusta (esim. mieronkiertäjä - kulkuri / Sanomalankapatas - Puhelinpylväs. (karj. pačas - pylväs), veresti : uutinen)

Veden saartamat - Pielisen Paalasmaa

26.11.2013


There is about 180 000 island in Finland and over 100 000 is in inland.

























23.3.2015

peräsi Karjalaspäi

Suomenkarjalazpiireis on se pahapuoli, što hyö pagistah kui heijän vahnemmat ollah peräsi Karjalaspäi. N'eiken sano libo duumaičče suorah što "MIE IČE OLEN KARJALKKO / KARJALAINE" van "Miun muamo/tuatto on roduzin sielpäi libo tuolpäi.." Karjalazus jiä heimokerähmöihi ta omalazpruazniekkoihi..

...A tottu on što ku ollah jo piiris, ga myöhäi sanotah jo toizile što olemmo karjalkkoi / karjalazii...

Karjalankondiekoiru Amerikas

Kaliforniis on "California Karelians" kuččuttu kanzahmo, mi eistie karjalankondiekoirien kunnivuo - hos iče karjalasikse on tolkitettu päivänlasku-karjalkot (veressana: karjalkko).

California Karelians

Kaliforniis ta Vaššintonis karjalankondiekoirii käytetäh tožogi kondiloin ta goraleijonien torjundah. (Karelian Bear Dog Program ta Barking Up the Right Tree: Washington's Karelian Bear Dog Program)
http://www.mountainlion.org/featurearticleguestblackandwhite1.asp



22.3.2015

Kata kravatti!

Vaikka karjalan kieli on suomen lähin sukukieli, varsinkin sen eteläiset murteet saattavat kuulostaa suomalaisen korvaan melkein venäjältä. Moni karjalankielisiä evakkoja vastaanottanut suomalainen on kokenut tämän sodan jälkeen. Venäläisvaikutteisen ääntämyksen lisäksi ymmärtämistä ovat vaikeuttaneet muun muassa ”petolliset ystävät”. Länsisuomalainen emäntä on saattanut pyöritellä silmiään evakkoäidin sanoessa lapselleen:Älä sorra rengie! (Älä kaada ämpäriä!) tai Kata kravatti! (Petaa sänky!)

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3073

22032015



21.3.2015

sverigekarelare

Tukholmu / Stokgolmu, Ruočči | Stockholm, Sweden

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=2327&artikel=6104660
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=2512&artikel=5458605
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=5344743
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6112983

Ruočis on nenga 400 karjalastu/karjalkuo ken pagisou karjalaks ta nenga 1000 ken ellendäy sit..
in Sweden, there are about 400 karelians who speak karelian language and about 1000 who understand it.
i Sverige, cirka 400 karelare som talar karelska och cirka 1000 som förstår det.

“Karelska språkets vänner i Sverige – Karjalan kielen suvaiččijat Ruočis – Karjalan kielen ystävät Ruotsissa – Друзья карельского языка в Швеции"


http://karelia.onegaborg.eu/eng/Default.aspx

http://karelia.onegaborg.eu/eng/Default.aspx

18.3.2015

viime öisii revontulii Nurmekses


Julkaisu käyttäjältä Bomban Talo.

Julkaisu käyttäjältä Jukka Honkanen.

Julkaisu käyttäjältä Asko Kuittinen.

15.3.2015

neittensaarenorgia: kielituru

http://neittensaarenorgia.tumblr.com/post/113719166108/

kielituru (turu - suom. käärö, rulla)

The tongue twister outlines a way to shape your tongue during cunnilingus. You are supposed to roll the sides of your tongue up and with the hole that is formed between them, you caress the clitoris. This is done after you’ve excited your woman to the point where the clit peeks out from under the hood. This control for the tongue effectively surrounds a womans clitoris, which, i’ve been told by many women feels awesome.” - http://www.urbandictionary.com/define.php?term=Tongue+Twister

fictive finn: Juhani Otso Berg

Juhani Otso Berg is from Assassin's Creed -game series

15032015


13.3.2015

遇 (yù) MEET kitailaztšainoi.(cleanline)



karjalaistettu sisu-rasia



leikkimielisesti tein karkkirasian Sisun kilpailuun sisudesign.netapps.fi/. En osallistu ainakaan tällä työllä ku tekijänoikeudet lähtee 100%:sti.

sivuissa on karjalaisperinteisiä punakirjontakuvioita.
maisema on Ellun kalliolta, Nurmeksesta.

11.3.2015

10.-11. kevätk. 2015

pröšnyö (suom. loskaa)
kumartelevia puita (bowing trees)
routavaurio (damage of frost heave)


Outokumpu 10.-11. kevätkuudu (March) 2015