28.2.2015

Alpha Indigo


Vainolaistarinoita Karjalasta

Pangratie, Kulj-Jyrki ja Hönkän Prokko - soan käyjät

Ylävaaran (Kiimavaaran luona) mies, Pangratie, oli suuri tietäjä. Kun käytih teältä tappamah ja kai hävitettih kylissä, ja kun ukko ei ollut kotona silloin, lähti sitte Suomeh veloillah.

Kolme miestä lähti, yksi oli, Kulj-Jyrki (Paljasotsa-Jyrki) Kiposta, meijän kylän Pangratie, kolmas oli Hönkän Prokko Rjebolasta. Ne oli varsinaiset soan käyjät.

Siitä kuin mändih sinne Suomeen soan pitohon. Mändih yksinäiseh talohon, jossa kuunnellah.. kymmenen oli miestä lähtenyt Venääheh päin. A ne salahuonehes kuunnellah, ne kolme miestä, täkäläiset.

Siitä emäntä kaimoa (saattaa) mänijöitä, huutoa: - A tuokoa Venäheltä pirta ja pirran peälliset ja kattila kaikilla mokomin!

Siitä hyö kun mändih sinne talohon, emäntä tapettih, lapset pistettih kai aijan seipäihin, pienet lapset, talo poltettih. Siitä hyö mi aikoa siellä Suomess’ käveltih. Siitä kotih tultih.

Soatih muut suomalaiset tietä, jotta sitä roattih, ne kolme miestä (suomalaiset sai tietä ketä käyjät olivat.. yksi, toinen, kolmas). Siitä suomalaisia toas tänne tultih, peäty ukko makoamahan pertissä (pirtissä). Se oli liinan ottoaika (leikkuuajan lopulla). Siitä häntä 8 reikeä pisteltih veitsellä, niin rauan lumo, jotta ei kuollut. Da ne siitä hänet jätettih, jotta jo se kuoli nyt.

Hänell’ oli emä (äiti), jo itkee: - Johan se minun poikaseni tapettih! Siitä sano: - Oi moamo, sano, tuo kylmeä vettä lähtehestä.

Kun siihen puhu, da sen joi, niin joka ainoasta haavan reijästä vesi tuli. Vain toipu elämäh täyvelleh.

Siitä kai kolme toas Roukkulan kylän tienosta Suomeh päin.

Matatah kolme miestä, niin mehtikana tuli heitä vastaan. Se lintu siitä ammuttih. Se kun oli tietäjä, linnun repi kai, sen piiksestä (rintaluu) näki jotta suomalaiset likell’ ollah. Sano jotta ei oo miehet meillä matkoannasta, pitää hiljakseh matata, jotta eikö mistä kuulu.

Siinä aikoa ménetelläh, rupeepa kirvehen eäni kuulumaan.. semmoinen pamitus.. tietäähän kun suomalaisia oli kolmikymmentä miestä. Roukkulasta oli otettu vosaksi neljäs, Sotidrohkima.

Kun suomalaiset lammin rannalla yösioa laittoassan uhkataan, jotta pitäs huomenna tällaikoa Sotidrohkiman lihan kiehuo, hyö kuunnellah.

Suomalaiset rauvat, sotirauat, kerätäh kai yhteh kokoon, jotta tästä huomenna otamma kun nousemma makoamasta. A hyö saloa vei ne kaikki piiloh..hyö (suomalaiset) jeätih tyhjät miehet.

Siitä hyö ku uinuttih, niin mäntih hyö vahvat miehet ja kuin heineä niitettih makoajia miehiä. Kudama nousi, kudama kylelläh tapettih. Eräs yritti nousta... lyötih hamaralla peähän, se tuliropohon lankeh.

Prokliattoi (noitui): - Sanot jotta miun liha huomenna kiehuu, a oma lihas kiehuu tuliropiossa.

Niit’ ol’ 30 miestä.

Proakliatoi: - A korvenetta!

Eräs elävänä mäni lampih pakohon. Se siellä sano: - Elähän ilahtele Sotidrohkima, kun minä tänne jäin vielä!

Sano Drohkima: - Mänkeä kahtomah, viel on yksi kehno eloh jeänyt.

Siitä mies lammista pajukosta hamaralla peähän lyötih. Lampi on vieläkin Hamarlampi.


Rosvosota ja Porajärven vahva seppä Lentiira, 1.1.1903

Jänkjärvellä 160 virtsaa Povenitsaan päin Porajärven pitäjässä ollut kuulu vahva seppä. Entuudestaan oli jo tappanna suomalaisia.

Tuli suomalaisia 8 - 10 miestä, rosvosoan miestä. Maalla eivät tohtineet ruveta tappamaan, sen vuoksi pyyvettih veneeseen muka soattamah yli järven Uskalin kylähän, niinkun reassuvaiset.

Tahtoi ruveta itse soutamaan. Hän mietti, jotta oishan kylässä ollut muitakin saattajia, miksi häntä kysyivät. Siitä hoksasi, ettei tässä ole oikeita miehiä nyt.

Souti yli järven. Oltih just mualle peäsemässä ristanih eli venevalkamoh, josta tie lähtöö Uskalin kyläh.

Mutta siinä oli valkamon vieressä jyrkkä kallio ja ranta oli syvä. Tempasi airolla kokan kallioa kohti ja yhtäkkiä alkoi airolla lyyvä miehiä päihin. Siihen tappo kaikki.


Tiiksin tapahtumia Jyskyjärvi, 1.1.1903

Niin kuin ennen ruotti kävi teällä pahoa tekemässä.. mistä heillä vihat läksi.. niin tuossa Tiiksillä piti olla 40 taloa. Kun ruotti kävi pahanteossa, niin asukkaat karkasivat mettään piilemään, 40 henkeä yhessä pertissä.

Erään naisihmisen piti tsassoonaan niin kuin kelloja soittamaan...pitikö härnäämään.. monet on sanoneet härnäämään..hankiaisen aikana. Ruotti mäni naisihmisen jälkiä myöten ja tappo kaikki.

No, sitten miten hyö lie kulkeneet Rukajärveen päin. Se ruotti joukkoneen, mänivät yhteen soareen makoamaan ja nukkuvat sinne. Rogatsu piti niin kuin kivellä soutaman yli salmen saareen ja ottaman heiän kaikki amisooni mitä lie ollut, venehet ja muut kulkuvärkit ja niitä piti olla 40 henkeä myös.

No, site heän herätti ne ylös kaikki. Kun olkosi rannasta, jotta:

    * Nouskoatte nyt ruotsi ampumaan, nyt on se aika.

No, toiset kun nousi, ei olekaan heillä ampukojeita mitään. Sitte hyö hyppäsi ylös ja rupesi ampumaan, niin Rogatsu ei kuin nakkasi buljkat jälellään. Sitte muka ne kaikki piti siihen kuolla mitä oli. Sen perästä soarta rupesivat kutsumaan Ruotsin soareksi ja se on parastaikoa Ruotsinsoari.

Rogatsun haudalla oli ennen kaheksiko, kuusikonurkkaiset seinät.


Roukkulan Sotidrohkima Roukkula, 1.1.1903

Roukkulan kylässä on käsisodan aikaan ollut isommat kahakat. Kuulusa mies on siellä ollut Sotidrohkima, joka on sitä kylää pelastanut. Kun niitä on tullut salmen taa neljäkymmentä miestä, niin on Sotidrohkima kysynyt: - Onko teitä paljo miehiä? Toiset vastasi jotta: - Meitä on 40 miestä

    * Soa tänne tulla, minä kaikki tapan, kuka yli salmesta tuletta.

No hyö huusi jotta:

    * Mikä konsti teillä on, jotta työ osootta 40 miestä tappoa, kun myö yli salmesta tulemma?
    * Heän vastasi jotta:
    * Mulla jousessa 40 piiltä, minä ammun kaikki teijät yksittäin, kuni yli salmesta tuletta.
    * Milläs tuon totehen soamma, jos emme usko? No, sano se Sotidrohkima jotta:
    * Nostakoa sauvoin ylös, minä ammun täältä sauvoimen halki, neättähän työ siitä.

Hyö kuitenni totteli sen ja nostivat sauvoimen pystyyn. No, Sotidrohkima ampu yli salmesta sauvoimen halki. Salmi on lähes 100 syltä leveä. Siitä ei tohittu yli, vaan lähettih pois.


Härkölässä käyneet rosvot Pielisjärvi, 1.1.1903

Täältä Ilomantsia kohti puolen päivän alle, Lieksasta noin kolme peninkulmaa itään, oli ennen rikas talo, Härkölä. Siihen tulleet kesällä heinäaikana, jolloin rahvas oli töillään, ja rappasivat paraat tavarat, osan rahoja ja kaksi pyssyä.

Sitte isäntä kotiutui ja ei muuta kuin takaa ajamaan. Jälkiä myöten osasivat, kun venäläiskengät likapaikoilla tuntuivat.

Noin kolmen peninkulman matkan kun ajo takaa, niin oli ne jälet loppunna heiltä. Sitte oli hyö pyörähtännä takasin päin, jotta mihin ne jälet sotkeutu, ja näkivät savun korvesta. Venäläiset savulla levolla.

Hällä oli niitä ruotin kivääriä, semmonen jäänyt, niin sen oli matkaan ottanna. Oli sillä yhen ampunut. Rosvolla ollut piilukkonen pyssy, vaan ei ollut saanut syttymään. Oli ammuttu sanonna:

    * A viekeä minut fatieraan (taloon), vielä minusta mies tuloo.

Isäntä kiväärin perällä peähän lyönyt ja sanonna:

    * Vien minä vatieraan sinut.

Korpi on vielä nytkin nimeltään Sotakorpi. Rosvot, joita oli kaikkiaan neljä miestä, kolme jäi, menivät tähän Lentieraan. Sitte oli männeet sinne yhteen taloon ja ruokoo pyytäneet. Isäntä arvasi, millä asialla ne on, sano:

    * Mänkee tuohon kankaan painanteeseen, hyö siihen ruokoo tuopi. Tähän on isot herrat tulossa, tässä ei voi olla.

Se oli kylän vanhimmille antanut tiion, ja sinne ruokaa kun vietiin, mäni kolme miestä pyssyin kanssa ja siihen ampuvat ne kolme miestä pois.

Varastetut pyssyt oli kätketty kallioon. Sen aikusii ihmisii oli vielä yksi tyttö, niin se sieltä kalliosta löyti ne pyssyt, heän. Kolmekymmentä vuotta on aikoa, kun pyssyt löydettiin. Isävainoa, joka oli poikana ollut Härkölässä, tunsi vielä, jotta siinä ne on Härkölän pyssyt.


Koirankuotalaiset Rääkkylä, 1.1.1800

Isoisä kertoi: Yli salmen, joka on noin puoli kilometriä, souti kaksi outoa miestä ja nainen talon rantaan. Mankki (isännän nimi) meni vastaan. Miehet, joiden kasvot olivat karvaiset, olivat sanoneet huonolla suomen kielellä: “Rahat meille tai henki pois.“ Mankki oli kumarrellut kohteliaasti ja luvannut rahat, kun hän käypi rannasta yhden verkan korjattavaksi. “Mänkee vuan pihaan, mie tulen antamaan rahat.“ Miehet meni taloon.

Mankki kiireellä rantaan, työnti oman veneensä vesille ja samalla sen miesten veneen, jossa oli Anni-niminen nainen otettu väkisin veneen vahiksi. Mankki viskasi miesten venheessä olevan rahasäkin tiettyyn paikkaan ruohikossa, souti kumpaisenkin veneen yli salmen ja meni Annin kanssa metsään piiloon.

Anni ei peittänyt jälkiään, ei uskonut miesten tuntevan niitä. Mankki juoksi etemmäs, etti kuusenhavun, veti sillä jälkensä peittoon ja nousi sitte suureen tiheäoksaiseen kuuseen, veti havun perässään. Täältä hän näki, kuinka miehet ottivat lähellä olevan talon rannasta veneen, tulivat yli.

Toinen oli nuuskinut jälkiä, kun toinen katseli muuten, missä ovat paholaiset ja oli sanonut: “Niän mä Annin, niän mä jne.“ Olivat löytäneet Annin, vaan ei Mankkia, joka korkealta näki kaikki. Kostoksi rahasäkin menetyksestä olivat rääkänneet Annia, lopuksi sitoneet vihakeilla puuhun ja polttaneet elävänä.

Ei ollu tohtineet palata kylään, kun siellä oli kokoontuneet kylän miehet ja huutaneet: “Tulkaa tänne rosvot.“ Mankki otti rahasäkin järvestä. Kotinsa oli sen jälkeen raharikas. Annin hiiltyneen ruumiin kyläläiset hautasivat polttopaikalle. Tästä on saanu se kangas Annin kankaan nimen. Tähän on perästäpäin järjestetty kreikkalaisten hautausmaa.

Kyläläiset näyttivät Annin hautapaikan. Se on ulkopuolella hautausmaasta etempänä. Kuotalaiset oli nähty noin 12 kilometriä pohjoiseen Kiesvaaran kylässä. Torpan emäntä menny ruispeltoon piiloon. Siinä oli syöneet ominpäin yhden leivän ja yhden pytyn viiliä.

21.2.2015

Window on Eurasia: Karelians Seek International Recognition of Russia’s Occupation of Their Republic

Jotain todella ääripäästä Uhtua/Karjala-aktivisteilta:

Karelians Seek International Recognition of Russia’s Occupation of Their Republic 
Staunton, May 14 – In another case of blowback from Moscow’s actions in Ukraine, activists in Karelia are seeking international recognition of the occupation of their republic and the holding of a referendum on independence, a step they say will end the genocide the Russian authorities have inflicted on the region and restore historical justice. 
On their own site, “Stop the Occupation of Karelia,” and in a petition on the site of the US White House, the Karelian activists appeal to the international community to “help return the territory of the Ukhta Democratic Republic into the legal field and to recognize the fact of its occupation” (nazaccent.ru/content/11624-karelskie-aktivisty-poprosili-mirovoe-soobshestvo-priznat.html). 
In their appeal and petition, the activists also call for an end to “the genocide of the indigenous population of Karelia which has been organized by the authorities of Russia” via the imposition of “unbearable conditions” on the places of “the historic settlement of Karels, Finns, Wepsy and Saami peoples.” 
And they also call on all residents of Karelia to view as “illegitimate” the Moscow-imposed authorities in the republic and to set elections for a new president and council of ministers and to support a referendum on restoring the existence and sovereignty of hteUkhta Democratic Republic 
That republic, which was proclaimed on April 1, 1920, was recognized by Finland, the activists note, but it was suppressed by the Russian Red Army together with Finnish communists shortly thereafter 
This is the third such proposal advanced by groups within the borders of the Russian Federation since Moscow organized voting in Ukraine’s Crimea. In St. Petersburg, democratic activists sought a referendum to show that referenda don’t work in Russia. And in Kaliningrad, regionalists called for one on the restoration of that exclave’s historic name, Koenigsberg.
Paul Goble 

Karjal.fi: Enimien Suomen rahvahallizien vähembistölöin stuatussu heikkonou?

Enimien Suomen rahvahallizien vähembistölöin stuatussu heikkonou? 
Europas on mennyt vuozinnu da nimenomah viime nedälilöinny hyökätty juudalazii vähembistölöi vastah.Välil jo duumaittih, ku antisemitizmu oli vähenemäs, a nygöi ozttuakseh, ku se on lizävynnyh. Oza vihah yllyttäjis sanou, ku hyö vastustetah siionizmua da Izrail’ua, a gruuboimat järjestöt annetah ilmi suorua vihua juudalazii kohtah. Antisemitizman nouzu liittyy äijy monis mualois alganuoh laidurahvahallismielizyön nouzuh, mi myös liittyy köyhien da sežo alemban keskimäzen yhteiskunduluokan eloitazon laskuh. Tälleh ajattelijat ristikanzat da järjestöt vastustetah kiihkieh sežo kogomuailmallistu da europpalastu yhteisruaduo kuvitellen, ku eroittamine piättäy kai ongelmat. Käytändön elokses da julgizuos tämä ”ideju”tulou ilmi vihannu immigrantoi i sežo rahvahallizii vähembistölöi kui čiganoi kohtah. Puaksuh paistah sanan viha sijah tottu immigratsiikriittizyös. Pagizin muudam päivy tagaperin erähän vähembistöaktivistanke da häi duumaičči, ku meijän muan rahvahallizil vähembistölöil ei ole pričniä huolestuo. A kuibo on se dielo tozi azies? 
Antisemtizmu on sežo Suomes lizävynnyh. Sidä ei harjoiteta vaiku pienet perindehellizet natsistujärjestöt da laidurahvahallismielizien järjestölöin jatkai- da perindehyhtistykset. Nygöi tilandeh on äijy vagavambi. Internetas on uuzii da ennen kaikkie Suomes ruadajii hyvin organizuitunuoi joukkoloi, kudamat ei allukse ruata vahnoin argumentoin mugah, vaiku katetah omat rasistizet nägökannat valehsobah. Hyö sanellah ezim. Izrail’an poliitiekan ošipkois da sanotah, ku vastustetah viäriä poliitiekkua, ei rahvastu libo vieruo. Toine taba on paista kogomuailmallizuos i harvoinvallas muailmantalovuos. Ku nämmii aihehii on kylläl pureteltu, siirrytäh tulieh staadieh da sanellah ”tozi”. Kaiken tagan ollah siionistat da juudalazet, kudamat tahtotah muailman halliččijoikse. Tämä propagandu uppuou helpoh katčkeroitunuoih ristikanzoih, kudamat ečitäh riähkyniekkua omale huonole stuatussaleh. Paha on, ku nämmien laidujärjestölöin viha ei suundavu vai yhteh joukkoh. On lujii merkilöi sit, ku sežo Suomen čiganat da ven’alazet ollah jo tuan ”kriitiekan” kohtannu. On vai aijan kyzymys, konzu islamalazet tatuarat, estounielazet, kudamat ”vietäh suomelazien ruadopaikat” i karjalazet jovvutah laidujärjestölöin hambahih. Vaiku pienien vihajoukkoloin ruaduo ei pie liijoitella, niilöil voi yhtelläh olla hämmästyttäjii vaikutuksii yhtehizih nägökandoih. Muuttunuh hengi tunduu puolestah jo kielipoliitiekas da enne kaikkie vähembistölöile suundattajien abumaksuloin jagamizes. Kehitys on olluh mennyt vuozinnu jo muitengi negatiivistu. Kielipoliitiekas vastannuot virguniekat ollah, ilmai poliitikkoin luajittuu liiniedy, sellitetty rahvahallizile vähembistölöile, ku vai ruočinkielizien, saamilazien dai viiputuskielizien (suomekse i ruočikse) azielois pietäh huoldu putilleh da muut joukot jätetäh heijän oman ozan nojah. Viimezin ezimerki täs on kiža-avtomuattuyhtistys (RAY), kudai vuvven allus andoi tiedoh rahvahallizien joukkoloin varoinpakiččijoile, ku oman kielen da kul’tuuran avvuttamine ei ole RAY:n rahoitetun ruavon keskučas da sendäh tugie ei anneta. RAY on yhtelläh andanuh, da andau varoi moniluguzile immigrantuvähembistölöile ihan samanluaduzeh ruadoh, kudamah rahvahallizet vähembistöt ei olla suadu dengua. 
Vaigien talovehellizen tilandehen aigua monet merkit vihjatah, ku raha-avut vai pienetäh lähivuozinnu. Rahvahallizil vähembistölöil pidäy luadie heijän yhteisruado tevokkahambakse i terväh kiändiä negatiivizen kehityksen suundu. 
- Pertti Lampi



Muailmas on olluh da on ielleh monii vähembistölöi, kudamien olemasolendu kiistetäh. Meile karjalazile tämä on tuttavu dielo. Suomes on viegi poliitikkoi, virguniekkoi, tiedoniekkoi da järjestölöi, kudamat ei tunnusteta karjalan kielen i karjalankielizen vähembistön olemasolemistu. Erähät daže julgizeh vastustetah meijän kielen da kul’tuuran elvytysty. Nämmät joukot näit hyväl mielel nähtäs kui kielen muga i rahvahan häviämine histourien hämärih. 

16.2.2015

遇 elik MEET ravintola

veresti (uutinen) tuli kui isku kirkahal taivahal
Nurmekseh on avattu verez kitailaine 遇 () MEET ravintola/tšainoi. Pitänöy kävvä ku Outokummus talvivälile piästäh.,

TANGHULU 糖葫芦
facebook/MEET ravintola
JIANJIAO 煎饺
facebook/MEET ravintola
BINGTANGHULU 冰糖葫芦
facebook/MEET ravintola


Julkaisu käyttäjältä Meet Ravintola.

käyntikorttiCD - kuvagalleria

perustoimintona: ponnahdusikkuna.

Karjal.fi: "Suomi on karjalazien muamankieli"

"Suomi on karjalazien muamankieli"
”Suomen kieli on kannatettu Karjalas, da ei enämbi ole tiä vai suomelastu roinduperiä olijoin libo karjalazien muamankieli”. Viebo roinduperäzien karjalazien kieli. 
Nenga ainosgi Carelia-lehtes duumaijah. Hos luvin kirjutuksen kolme kerdua, en malta sidä muuten sellittiä. Minun mieles on kabeloittavua i daže varaittavua, ku tämänmoizii nägökandoi kylvetäh täh aigah. Jälgi kerral suomen kieles on opittu luadie karjalazien muamankieli 1920- da 1930-luguloil. 
Suomen kielen merkičysty on ainos liijoiteltu Karjalan tazavallas, ku se on olluh evukse kui vallanpidäjile muga i sie eläjile suomelazile siirdolazile. Kui myö tiijämmö, moni karjalaine on olluh da on sidä mieldy, ku suomen kieli da ven’a ollah tärgiembät kui heijän oma muamankieli. 
En tahto väheksie suomen kielen merkičysty Karjalan tazavallas. Sil on suuri merkičys, a ongo se suannuh oman stuatussan normal’noih tabah? Duumaijahgo myös, ku nevvostoaigaine tilandeh oli normal’noi da tahtotah, ku myös olis muga. Moine ajatus on varaittavu monel tazol. 
Toinah on hyvä, ku suomen kieli säilyy Karjalas, a vai, ku alguperäzen rahvahaliston kielen stuatussu ei sit heikkone. Mustoitan täs, ku karjalan kieli ei ole ainavo kieli alovehel, vai sie ollah sežo lyydi (gu sidä pietäh omannu kielenäh) da vepsä. 
Olis tärgiembiä, ku ristikanzat opastuttas karjalan kieldy eigo suomen kieldy. Se avvuttas alovehen kehitysty. Ku on opastunnuh karjalan kieldy, ei ole vaigei opastua suomen kieldy, gu se kudamiletah on vältämättömiä. 
”Karjal on meijän oma kodialoveh. Tiä paistah kahtekse muamankielekse – ven’akse, kudamua työ kaikin maltatto da suomen kielekse, kudamua minä opastan teile”. Olin toivonuh, ku moine taba duumaija olis kuolluh viimezekse 1960-luvul, a tovennägözesti se eli vie 1990-luvul da eläy ielleh 2010-luvulgi. Minun mieles ei ole Carelia-lehtele hyväkse levittiä mostu ajatteluu. 
En ole aijembahgah ellendännyh rajantagastu kielipoliitiekkua, engo ellendä suomelastugah. Kirjutukses olijat ajatukset suomelazuos da karjalazuos Karjalan tazavallas oldih toven suuri pettymys. 
- Ari Burtsoff

PROTOSARJIS-16022015 (JM-ralli)

Sarjakuva-idea: JM-ralli (JokaMiesluokka aka. "jokkis")

  • kohdeyleisö: rallista kiinnostuneet (enemmistö on luultavasti poikia)
  • [protagonistin] (tytön) tavoite on päästä ajamaan rallia ensin jokamiesluokassa ja lopulta MM-luokassa.
    • sukupuoliroolit tulee vastaan osittain jo SM-tasolla ja varsinkin MM-tasolla
  • lähtökohta: [protagonistilla] ei ole kilpa-autoa

Teräskäsine: Rendel

Teräskäsine: Rendel
Olen piirtänyt konseptitaidetta erääseen suomalaiseen indie-elokuvaan, joka saa ensi-iltansa vuonna 2017...
-----------------------------------------------------------------------------
Leffan virallinen sivusto: http://www.rendelmovie.com/

karjalan kiändämis

https://kontublog.wordpress.com/
http://kianna-hanke.blogspot.fi/
Taas mainostan: KuutamonStudion komiksoi sua karjalakse:
Their Magical Bard #1 Tulinoita
Their Magical Bard #2 Kirottu noita

vieraile myös Karjalaine nuoriža blogis

14.2.2015

Mielikki ja Kuurikki

http://runosto.net/kanteletar/miesten-lauluja/mielikki-ja-kuurikki/


Mielikki ja Kuurikki
Mielikki metsän emäntä,
Metsän muori muoto kaunis,
Lyöte lykkyvaattehisin,
Antipaitoihin panete,
Sormet kullan sormuksihin,
Käet kullan käärehisin,
Pää kullan vipalehisin,
Tukat kullan suortuvihin,
Korvat kullan koltuskoihin,
Kaula helmihin hyvihin!

Usein hyvän emännän,
Mielikin ehon emännän,
Sormet kullan sormuksissa,
Käet kullan käärehissä,
Pää kullan vipalehissa,
Tukat kullan suortuvissa,
Korvat kullan koltuskoissa,
Kaula helmissä hyvissä;
Silloin on hyvä emäntä,
Mielikki metsän emäntä,
Aina altis annillansa,
Armas auttamaisillansa.

Usein pahan emännän,
Kuurikin kovan emännän,
Sormet vitsasormuksissa,
Käet vitsakäärehissä,
Pää vitsavipalehissa,
Tukat vitsasuortuvissa,
Korvat vitsakoltuskoissa,
Kaula helmissä pahoissa;
Silloin on paha emäntä,
Kuurikki kova emäntä,
Ei ole altis annillansa,
Armas auttamaisillansa.

"Kuurikki" on Mielikin pahasuopainen puoli

10.2.2015

viime aijat

Viime aikojen tunne on ollut tyytymättömyys omaan työskentelyyn. Vaikka työskentelen 7 päivää viikossa asioitten kanssa - ja olen tehnyt kokeilu-suunnitelmaa Japanin sarjakuvamarkkinoille, niin itse sarjakuvat seisoo paikoillaan. Myös piirustustyylini alkanut painaa mieltä ja värittäminen on alusta asti painanut...

Moni sarjakuvaprojekti seisoo paikallaan, ja osan olen keskeyttänytkin (esim. Lakkovahdit oli mielenkiintoinen projekti mutta en pysynyt enää aikataulussa).

pajo kus on muutam virkeh karjalaks.

"Läpi röhmästen varpaiteni" - "Kautta likaisten varpaitteni"

Muumien Muumipeikko ta Röllien Röllipeikko




7.2.2015

ääkköset katakanoilla

  1. Japanin katakana-kirjaimisto on tarkoitettu ulkomaalaisille lainasanoille ja nimille

    - lisää pienen エ eli ェ a- ja o-tavujen perään

    WRYMHNTSK
    ワェラェヤェマェハェナェタェサェカェアェÄ
    ヲェロェヨェモェホェノェトェソェコェオェÖ

    PBDZG
    パェバェダェザェガェÄ
    ポェボェドェゾェゴェÖ

    YVWFCHDYDTYTJSH
    ヤェヴァェワェファェチャェデャェダェテャェタェジャェシャェÄ
    ヨェヴォェヲェフォェチョェデョェドェテョェトェジョェショェÖ

    "Ökävaara"  オェカェヴァーラ (Oekaevaara)
    Mika Häkkinen  ミカ ハェッキネン (Mika Haekkinen)
    Jyväskylä  ユヴァェスキュラェ (Yuvaesukyrae)
  2. vaihtoehtona - ja suositumpi - että muuttaa suomalaissanan ä:t  a:kse ja ö:t  o:kse.
  3. "Ökävaara"  オカヴァーラ (Okavaara)
    Mika Häkkinen  ミカ ハッキネン (Mika Hakkinen)
    Jyväskylä  ユヴァスキュラ (Yuvasukyra)
    Kati Räikkönen  カチイ ライコネン (Katii Raikonen)
  4. ä  e
  5. Simo Häyhä  シモ ヘイヘ(Shimo Heihe)

[旅m@s]アイドルたちと北へ[第3話その3]

http://www.nicovideo.jp/watch/sm19917717
Idolmaster-hahmoja "vierailee" Pohjois-Karjalassa ja Kolilla - ymmärtäs vaan enempi japania...


Ja Suomi-buumia Japanissa:
fiktiivisiä suomalaisia hahmoja - joista suurin osa on japanilaisista manga-/anime-sarjoista.

tajusin vasta että "Luviagelita Edelfelt" on ensimmäinen mahō shōjo-tyylilajin suomalaishahmo (ellei StrikeWitches hahmoja lueta)

manga saunomiskilpailemisesta
manga 白い魔女 The White Witch (Talvisota, Simo Häyhään liittyvä)



laulu Suomen ihmeestä

Japanilaiset vierailee Suomessa




toimivampi video: http://www.dailymotion.com/video/x2g4wef

Duumailuo

  • Inehmizet jiä linnoihi, kus on portu libo lendokenty
    • Portu tarkoittau muahinastu laukkutavaru-liikennetty
  • turistat ei liiku portas syväinmuahpäi ilmai kunnon himuo.
    • turistat menöy Lappih, gu siel on petroi, revontulii ta rastav'ukko eläi siel
    • Suvi-Suomi on suomelazkultuuran keskusaloveh - rauduaijal lähtih.
    • Päivänlasku-Suomes on ???
    • Päivännouzu-Suomes on ???
      • turistat ei välitä rahvahan sterevotypeisty, van pop-kultuuran huahmois. (ezim. Lapin rastav'ukko)
  • Suomi ON kallis valdivo, sikse turistat jiä lendokentän libo portan lähiymbäristöh.

Heidi Johannan pohjoiskarjalaista murresanastoa

rospuutto = kelirikko
holohna = kylmä
”Tyhmä piä on ruumiin riäkkä.”
”Paa paha asialle tee ite perästä.”
rellukka = keltteri = roikkuva maha
äpräs = odelmikko = apilanurmi
”Kiitos ruuan jäläkkeen, ei oo ennee näläkkee, ruuat jätän pöyttään, siitä se emäntä ne löyttää!”
”Räkänokasta mies tulee, vaan ei tyhjän naurajasta.”
”Kahttoo ku lehmä uutta konttia.”
”Sintu=laiha velli”
”Aika menee aatellessa, päivä päätä käännellessä.”
”Mää ja mäkätä männessäsi.”
”Luoja on aikaa luonut, mutta kiireestä ei puhunu mittään.”
”Totinen kuin kissa paskalla.”
”Suu söis, vatsa vetäis, vaan ei hennot koivet kestä.” (arvoitus, oikea vastaus: lammas)
”Musta pilvi hirvittää, savenkarvanen sattaa.”
”Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa.”
”Kenen jalka kapsaa, sen suu napsaa.”
”Katsotaa mitä Tuomas ruunasta sannoo.”
”Pittuuvesta ei ole hyötyä muussa kun tuohen kiskonnassa.”
”Vähiin menee ennen kuin loppuu.”
”Suolanen ja sakkee köyhästä makkee.”
”Pitää olla sen verran rahaa ettei koirat kintuille kuse.”
”Porrasperistä talo tunnetaan.”
”Täit syö ja maalima vihhaa.” (kurjuuden huippu)
”Istuu ku paska junttilan tuvan seinässä.”

”Naama on ku satteen pieksämä lehmänpaska.”

6.2.2015

Suomen Pohjois-Karjalan murretta

Läheh on luajittu 1900-luvvun alkupuolel

Minn oun niin äkkinäinen siihen työhön. Tanssin Hiliman kansak kahen hengen äkkinäistä.
Kun tirppanet vuottoon, niim minäip piäsen mukkaan. Kun jaksan odottaa, niin minä pääsen mukaan.
Lyyvvät topoljlit. Tekevät kuperkeikkaa
Sitä varoijn, minnuu varojn. Sitä varten, minua varten.
Outko kuulluv verestii: Iivi olj suanna ahman, vain ei tappurahhoo. Oletko kuullut uutisen: Iivi oli saanut ahman, vaan ei tapporahaa. -> veresti : uutinen
Uho puhasjsoo - Viima puhaltaa
Tai (konj. yhdistävä) 
Isä tai poika ovat kimpiis samallaisii. Eukko tai ukko läksivät reissuun. (Vrt. karj. Mie dai sie - Minä ja sinä)
Tai(k) (konj. erottavana)
Läheppä tai oul lähtemätäk. Minä tais sinä. Poika tait tyttö. Janne taij Jussi. Hanna taim Maikki.
Jätän nuo rytkyt tuohon, otampahan tullessanj. - Jätän nämä vaatteet tähän, otan ne tullessani.
Mihin sakonnaan piti niät yhtyyk! - Minkä ihmeen piti tapahtua ; Sakona - outo sattuma, ihmeellinen tapaus itse ymmärrän tämän näin "Mihin sääntöön nämä piti liittyä" (karj. zakona - sääntö, laki)
Enn oum moiseen vielä yhtynnä - En ole vielä siihen liittynyt Yhtyyk - yhtyä, sattua johonkin
Sanomalankapatas - Puhelinpylväs. (karj. pačas - pylväs)
Ratana - ystävä, toveri (vrt. karj, bratana - ystävä, toveri)
Reten - adj. oikein, hyvin
Ronkkiik - maistella ruokaa ennen varsinaista ruoka-aikaa. note: nykyisin sana on 'ronkkia'.
Potatti - peruna - ruots. potatis, eng. potato
Puisti mukkaasav, van en lähtennä - Pyysi mukaansa, vaan en lähteny,
Puoska - kakara, lapsi
Purlakka - yksin elelevä poikamies.
Pytinki - suuri, komea rakennus.
Parissikka - hevoskauppias, hevoskauppojen hieroja
Passoojskoon tulla meillen? Ei passanna lähteek. - Sopiiko tulla meille? Ei sopinut lähteä.
Riätälj passovvaa pukkuu - Räätäli sovittaa pukua.
Patakas - padassa kypsennetty ruokalaji; kotipolttoviina
Peijjaat, peijjaihen - hautajaiset
Se um pekuna ruatammaan, - Se on voimakas tekemään työtä.
Ei sill ou ennee nerroo suahak kalloo, Kun siihen ikkään ken tulloo, nerot alakaa olla lopussa. Ei sillä ole enää kykyjä saada kalaa. Kun siihen ikään joku tulee, voimat alkaa olla lopussa.
Mujjeen miähnä - Muikun mäti
Monjaan kerran - erään kerran
Muahinainen saik - kaikkialla vallitseva yhtenäinen sade, muahinaine - adj. koko maan käsittävä, ylt'ympäriinsä levinnyt,
Kyllä ne on olleet jo pitkääm muhinoissa - Kyllä ne ovat olleet jo pitkään seurustelleet,
Täss on sinuv vuittisj, na! - Tässä on sinun osuus, ota! Na - interj. Ota!
Luonto - luonto, sisu -> luonnostuu - onnistua, sisuuntua
Lämpsä / Kärpäslämpsä - Kärpäslätkä.
miero - vieraat ihmiset, vieraat olot.
mieronkiertäjä - kulkuri
lompsa - lompakko

Karjalaa Pohjois-Karjalan maastossa 12.10.2014
Karjalaa Pohjois-Karjalan maastossa 3.11.2014

leike: Karjala-lehti - Kuin kirjuttua karjalaksi veti väkeä Bomballe

teksti on helpompi lukea kun painat kuvan päällä hiiren oikeaa ja avaat kuvan uuteen välilehteen/ikkunaan

5.2.2015

finugor.ru: Karelian language has no borders

http://finugor.ru/en/node/13944

Karelian language has no borders

On February, 28 the Russian Center of Science and Culture in Helsinki has hosted a celebration of the 175th anniversary of publication of Karelian-Finnish epos Kalevala. The celebration was held jointly with the Karelian Educational Society and the Karelian Language Society of Finland within the scope of the International Year for the Rapprochement of Cultures declared by UNESCO.

That day Kalevala and Karelian language became a subject of the discussion seminar.

In November, 2009 Karelian language in Finland was granted the status of language of the minority, at the same time Kalevala translated into Livvic dialect of Karelian language has been published. Karelian and Finnish experts in the field of history, Finno-Ugric studies and linguistics have been supporting effective cooperation for a long time. This seminar was no exception, its participants were Professor of Petrozavodsk State University and University of Joensuu Pekka Zaikov, interpreters Eino Kiuru and Zynaida Dubinina, the editor-in-chief of the Oma Mua newspaper, chairlady of
The Union of Karelian People regional public organization Natalia Sinitskaya, chairlady of the board of the Young Karelia, Karelian youth public organization Natalia Antonova, Deputy Minister of the Republic of Karelia on National Politics and Relations with Religious Associations Elena Bogdanova.

One of the most active participants of the social movement for revival of Karelian language in Finland is Archbishop Leo of Karelia and All Finland. In his speech at the seminar he has told about drafting a bill on state languages of the Finnish Republic, implementation of projects and activities directed on popularization of Karelian language and culture.

Finnish organizations - Karelian Educational Society and the Karelian Language Society of Finland - have organized presentation of their activities including campaigns for subscription for Oma Mua and Vienan Karjala Karelian language newspapers in Finland.

Samples of live Karelian language were presented by actors of Kalevala folk theatre from the Republic of Karelia in the performance on The American Bride play by Markku Hattula and folk-musician Santtu Karhu with his band Talvisovatfrom Petrozavodsk.

The same day in the Russian Center of Science and Culture there opened the exhibition
In the Heath of Kalevala by Karelian artists Irina Poroshina and Dmitry Uchuvatkin presenting picturesque paintings and designer's costumes created in the spirit of Finno-Ugric ethnofuturism.

Representatives of the Republic of Karelia have visited offices of the Karelian Educational Society and the Karelian Language Society of Finland, have drawn plans of their further teamwork. The next joint action to be held in Petrozavodsk on March, 21 is the annual assembly of The Union of Karelian People regional public organization.

This meeting became another step in consolidation of international cooperation in the field of preservation and development of the native language and original culture of Karelian people.

Ystäväinpäivänpläšny


3.2.2015

Finnish Origins


It's somehow funny that when people talk finns' east-west genetic/dialect/culture split they forget that "ancient west-karelians" lived eastern Finland too.  They traveled waterroute called "pohjantie" (in karelian it means "northern road" or in finnish "bottom road" - and in karelo-finnish myths the north was bottom of world.)
ancient west-karelians' Pohjantie
genetic split of finnish from Dan Karvonen's projection

1.2.2015

Ihmismetamorfoosi

Kauhun yksi keskeisimmistä aiheista on pakotettu ihmismetamorfoosi..."Minusta on tullut hirviö" ajatus tavalla..
Perinteisimpiä ovat:
  • Ihminen (+purema/raapaisu) → Ihmissusi
  • Ihminen (+purema) → Vampyyri
  • Ihminen (+purema/raapaisu) → Zombi
  • Ihminen (+murha) → Aave
Itou Junjin "Gyo:ssa" ihmiset (ja muut elävät) muuttuivat biokaasulähteiksi raapaisusta joita koneet käyttivät.
Hajime Isayaman "Shingeki no kyojin:ssa" ainakin osittain ihmiset muutetaan titaaneiksi jotka taas "syövät" toisia ihmisiä.

"Metamorfoosi on sanana peräisin kreikasta ja se tarkoittaa yleisesti ottaen muodonmuutosta. Sillä on myös seuraavia erityisiä merkityksiä:
  • Täydellinen muodonvaihdos tai osittainen muodonvaihdos – eläintieteellinen tapahtumasarja, jossa eläimen toukka muuttuu aikuiseksi joko suoraan tai välivaiheiden (esimerkiksi kotelon) kautta
  • Metamorfoosi – geologiassa kivilajin kiderakenteen ja mineraalikoostumuksen muuttuminen paineen ja lämpötilan kasvun seurauksena
  • Metamorfoosi – erityisesti antiikin kirjallisuudessa suosittu tarina ihmisen muuttumisesta esimerkiksi taian seurauksena toiseen muotoon, kuten eläimeksi. Tunnettu teos on esimerkiksi Ovidiuksen kirjoittama Muodonmuutoksia."
-WIKIPEDIA


Hirviöitä alunperinkin:
  • Frankensteinin hirviö - rakennettiin eläväksi kuoleeksi
  • Xenomorph (Alien-elokuva)
  • Piru

PROTO/25012015-005

PROTOTYYPPI #005 (25012015-005)
IKU-TURSO
FYYSINEN

PSYKOLOGINEN
”Syö, Nukkuu, Lisääntyy”

SOSIAALINEN
----


karjalais-suomalainen kaiju-hirviö "Iku-Turso"

Iku-Turso vs. Kraken
Iku-Turso vs. Vuorenpeikko