31.12.2015

Talvikuun omii veressanoi

esine, juttu - jučku / jutšku ← suom. jutska
kybernetiikka - kybernetiekku ← κυβερνήτης (kybernētēs) /  čaibernetiekku ← eng. cybernetics
kyberneettinen organismi / elin - kybernetiekkain'i organizmu / -elin / kyberelin
kyborgi - kyborgu / kyberelijö / kyberniekku

suomensukuiset - karjalanheimozet ← ihan vastareaktiona suursuomalaisuudelle...

exä - iellin'i tyttö-/poiguystävy / entikkö / eksä  ← eng. ex-

rahvahaizus - tarkoitetaan kuuluvuutta johonkin kansaan tai kansakuntaan, tiettyyn kieli- ja kulttuuriyhteyteen ("Rahvahan kieli" / "Rahvahain'i" / "Rahvaskundu")..
kanzallisus - tarkoittaa ihmistä suhteessa siihen valtioon, johon hän kuuluu (taitaa olla suomeksi kansalaisuus ja "rahvahaizus" on kansallisuus)
suomekoituo - suomalaistua suomalaisten mukaan  suome+(k)ko-i+tuo
suomelastuo / suomeutuo - suomalaistua valtion mukaan

karjalkoituo- karjalaistua karjalankielisten mukaan  karjal+(k)ko-i+tuo
karjalastuo - karjalaistua suomalaisten/venäläisten mukaan
karjalautuo karjalaistua alueen mukaan
------------------VERESTYÖSANOI-(uusiosanoja)------------------------------
- uusiosana = vanhaa sanaa käytetään uudessa merkityksessä
töngii - mönkijä

ruočikoituo/ruoččiutuo - ruotsalaistua / vanh. suomalaistua  ruoči+(k)ko-i+tuo

------------------MUUDU--------------------------------------------------------
kirjo - koriste
viehkuri - trombi (pyöremysky)


Moskova - Mosku
kieĺi on kui Moskun (Moskovan) ruoška (sp.).  / kutšuta suaharuo Moskušta (Moskovasta)! - Tver

23.12.2015

suur-suomalaisuutta


https://fi.wikipedia.org/wiki/Heimosodat

Heimosodissa (1918–1920 ja 1921–1922) Suomeen tuli 20 000 karjalaispakolaista (esim. Ukki Väinämöinen ja  Ossippa Borissainen) ja nämä siirtyi sit muitten Suomen karjalaisten (joista n. 40 000 oli Raja-Karjalan karjalankielisiä) kanssa evakkoina muualle Suomeen Jatkosodan jälkeen...

Metsäsissit olivat karjalaisen historian ainoa oma armeija ja heiltä juontuu karjalaisten puna-musta-vihreä ristilippu (heraldiikasta vastasi Akseli Gallén-Kallela).. Sanan ”metsäsissi” keksivät karjalaiset talonpojat itse.
sissi-sana karjalassa
šiššie – rauhattomasta kuljeskelemisesta.
šiššikkä – rasavillistä.”

PS - pleiččikka


19.12.2015

19122015

Mikse mie tähestän uussuomelaz/pagolaskriizissu paginoit?
Ga sikse ku siin' on kyze uusvähembistön muvvostamizes Suomes..  ta heihih puskettu paginu koskou myösgi ”vahnoihi vähembistöihi” (ezim. virokot, veńakot, suamekot ta karjalkot) a ruočikot ollah poikevus...

16.12.2015

16122015


karjal.fi: Vaigiet aijat ollah tulos kodimualazile vähembistölöile

Vaigiet aijat ollah tulos kodimualazile vähembistölöile
Ozutahes, ku Suomen rahvahallizien vähembistölöin stuatussu roihes nygöi vaigiembakse, luguh ottamattah ruočinkielizien ”hyvin varustettuu linnua”. Sidä ei varaita nimi, enne kaikkie ku kielizakonanluajindan kehittämine da virguniekkuohjavoin kohendamine on menestytty kogonah jiätyttämäh riippumattah sit, min värine halličus on vallas. Nämmis ololois ei luajita välttämättäh tarvittavii uvvistuksii muuloile kodimaizile vähembistölöile. Talovus on tiettäväine toine perusteh, kudamal estetäh pieniengi vähembistölöin stuatusan kohendamine. Nenga sitgi huolimattah, ku tarvittavat summat ollah nagrettavan pienet verratunnu monenluaduzeh valdivon da kundien harjoitettuh veronmaksajoin varoin tuhluamizeh.

Kovenduvat nägökannat ollah kolmas tilandehtu vaigevuttai dielo. Jo enne nygösty pagolaskriizissua voi čuasvuija muutoksen kohtavundas rahvahallizih vähembistölöih. Sen suadih tiijustua sežo yhteiskunnan ”lembilapsinnu” pietyt saamilazet. ILO – sobimustu ei myösgäh hyväksytty parluamentas da suomelazet poliitikat puututtih suorah saamilazien syväinpuolizih dieloloih i daže saamilasmiäritelmän uvvistamizeh.

Pagolaskriizisan aigua monien poliitikkoin, virguniekkoin da kanzalazien nägökannat ollah muututtu vie negatiivizembakse kodimualazii vähembistölöi kohtah. Karjalazien kohtal mustetah myös uvvessah kačkerinnu muanluovutksii, hos luovuttajile maksettih kohtalaine korvavus luovutetus muas. Kai kandueläjät ei sežogi olla nikonzu hyväksytty vierastu kul’tuurua, kudamas on nähty ven’alazii piirdehii. Heijän mieles ei nenga ollen tarvita nimidä spetshommailendoi kui kielen da kul’tuuran elvytysty. Täh tabah ei duumaija vaiku erähät vahnat ristikanzat, vai monet korgieh opastetut nuoretgi. Negatiivizet nägökannat vähembistölöi kohtah siirrytäh sugupolves toizeh. Tämä kaikin ilmenöy ku liečotah vihua turvupaikaneččijöi vastah.

Rahvahallizien vähembistölöin, enne kaikkie konstitutsies ilmai mainiččemistu olijoin ryhmien kui karjalazien, ei nygöi maksa hermostua tilandehes da lamevuo. Täs tilandehes on toizilleh syydy luadie evunkačondua tevokkahambakse da kohendua tundujah yhteisruaduo. On näit ihan mahtollistu, ku suurien muutoksien aigah voijah suaja uvvistuksii sežo kodimualazien vähembistölöin ololoih. Turvupaikaneččijöi on sežo syydy avvuttua harjavumah uudeh muah da andua heile muudugi abuu. Enne kaikkie meil karjalazil on praktiekkuperästy tieduo sit kui Suomeh juurrutah.
Pertti Lampi
karjal.fi 

15.12.2015

Taikyoku Šougi

pikkaze suurembi kui suamekoin 9x9 kodan "tabluttu" libo 8x8 kodan šahmuattu...




TABLUT: This tafl-variant from Sápmi, is the best documented version. Carl Linnaeus recorded the rules and a drawing of the board in his journal during his 1732 expedition to Lapland. His description, in Latin, was incomplete, as he did not speak the Sami language of his hosts and described the game only from observing the players.The game was played on a 9×9 mat of embroidered reindeer hide. In his diary, Lachesis Lapponica, Linnaeus referred to the light (defending) pieces as "Swedes" and the dark (attacking) pieces as "Muscovites". What may have been the same game was still being played in the late 19th century, as described in P.A. Lindholm's Hos Lappbönder (1884).

vahnan aijan jalginei Nurmeksespäi

Raimo Nevalaisen valokuva vanhan ajan kengistä... Itse olen käyttänyt piiroksissa hyvin paljon tuota oikean reunimmaista mallia, tosin vähän muokaten...

13.12.2015

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kansallissosialistien-katupartiot-levinneet-viiteen-kaupunkiin-taustalla-vakivaltainen-jarjesto/5606198
"Vastarintaliike ilmoittaa itse, että katupartioinnin taustalla on halu turvata kantasuomalaisten viikonlopun viettoa. Samalla he haluavat kannustaa suomalaisia "aktivoitumaan lähiympäristönsä puolesta.""
Ga vardoičče buaras suomelazruočikoi, -venakoi. -virokoi, -suamekoi ta -karjalkoi... Suomelazsuomekot ollah luadimas ičestäh varavo-imidžiity Suomen vahnoile ta kotoperäzile vähemmistöile... (No varo baarissa Suomen ruotsalaisia, venäläisiä, virolaisia, saamelaisia ja karjalaisia... Suomen suomalaiset ovat tekemässä itsestään uhkakuvaa vanhoille ja kotoperäisille vähemmistöile (vaikka tämä SVL onkin poliittista vähemmistöä, mutta se on tällä hetkellä näkyvin))

utain.fi: "Nyt riittää!" sanoo suomalainen sarjakuva

http://utain.uta.fi/ilmi%C3%B6t/nyt-riitt%C3%A4%C3%A4-sanoo-suomalainen-sarjakuva
Suomalaisissa sarjakuvissa näkyy harvoin supersankareita, mutta sitäkin enemmän niissä parannetaan maailmaa. Nyt riittää! -sarjakuva-albumiin on koottu suomalaisten sarjakuvapiirtäjien kannanottoja rasismia vastaan ja monikulttuurisuuden puolesta. 
Sarjakuvapiirtäjä Karstein Volle on nähnyt jo kertaalleen sen, mitä Suomessa tällä hetkellä tapahtuu. Hän eli teinivuotensa 1990-luvun Norjassa ja seurasi silloin äärioikeiston kehittymistä.

Nyt Volle vastaa rasismiin sarjakuvalla. Hän sai idean sarjakuva-albumiin ja kutsui yhdessä sarjakuvapiirtäjä Tuomas Tiaisen ja Suomen Sarjakuvakeskuksen toiminnanjohtaja Kalle Hakkolan kanssa suomalaisia sarjakuvapiirtäjiä yhteisen antologian tekoon. Kaikki kutsutut piirtäjät osallistuivat mielellään.

– Se oli todella helppoa, kertoo Volle.

– Kaikki joita kysyimme, lähtivät mukaan. Mukana on monta tunnettua suomalaista piirtäjää.

Kolmenkymmenen piirtäjän albumi Nyt riittää! Sarjakuvakulttuuri <3 monikulttuurisuus viimeisteltiin ja julkaistiin Helsingin kirjamessuilla tänä syksynä. Antologiassa julkaistut sarjakuvat kertovat kaikki omaa tarinaansa, mutta kaikkia niitä yhdistää halu puhua rasisimia vastaan ja monikulttuurisuuden puolesta.

Kenelle Nyt riittää! -albumi on tarkoitettu? Vollen mielestä taiteella ei ole tiettyä kohderyhmää. Albumi ei välttämättä ole edes tarkoitettu muuttamaan mielipiteitä.

– Molemmat puolet ovat valinneet jo kantansa. Ennemmin haluan albumilla rauhoittaa tilannetta, Volle sanoo. Hänen mielestään pelko on se vihollinen, jota vastaan pitää taistella.

Sarjakuvan voimaa
Tutkija Frank Möller Tampereen yliopiston rauhan ja konfliktin tutkimuskeskuksesta sanoo, että sarjakuva on vahva väline.

– Sarjakuvalla voi edistää asioita, mutta sillä voi olla myös tuhoava vaikutus.

Möllerin mielestä sananvapauden mukana tulee myös vastuu. Sarjakuva on hänen mielestään joka tapauksessa erinomainen vaikuttamisen keino.

– Populaarikulttuurin vaikuttamisen mahdollisuudet tulisi ymmärtää ja antaa niille enemmän painoarvoa.

Karstein Volle epäilee, palvelisiko virallisen hyväksynnän leima sarjakuvaa. Hänen mielestään sanomalehdet voisivat silti julkaista enemmän sarjakuvaa.

– Valokuvat ovat yhä isommassa roolissa, miksei siis sarjakuvakin.
http://issuu.com/sarjakuvakeskus/docs/nyt-riittaa_issuu

Iče himuon enämbi sarjičča-aviezoi kui gazietan sarjiččastrippei... 

12.12.2015


http://www.multilingual-matters.com/display.asp?isb=9781783094950

Content : http://www.multilingual-matters.com/pdf/tocs/9781783094950.pdf

3.7 Karelian in Russia: ‘Where can we go with theKarelian language?’ 96
viii Contents
3.7.1 The elusive Karelia and its language(s) 96
3.7.2 Regulation and public use of Karelian in
Russia: the legacy of exceptionally
capricious language policies 98
3.7.3 Karelian and Karelians in the media 100
3.7.4 EuLaViBar results for Karelian in Russia:
Being the titular language of an ethnic
republic does not mean adequate support 102
3.8 Karelian in Finland: last-Minute Recognition? 104
3.8.1 Karelian speakers in Finland: a minority
that was never allowed to exist 104
3.8.2 Legal and institutional position of Karelian
in Finland: from assimilation to recognition 108
3.8.3 The Karelian language and its speakers in
Finnish media: from folklorism and nostalgia
to a more modern media presence? 110
3.8.4 EuLaViBar results for Karelian in Finland:
can the language shift be reversed? 111″

12122015

kokeilin samalla muste-vesi sekoituksia sarjakuvassa...

9.12.2015

suomalainen ylivalta

suomalainen ylivalta (finnish supremacism) suomensukuisia kohtaan eli panfennismi ja kalevalaisuus.. Suomalaisen ylivalta katsoo "suomalaisuutta" paremmaksi ja arvokkaamaksi kuin muut suomensukuiset.. (nykyisin myös uussuomalaisuutta käsitellessä - suomen kielelle on vaihtoehto nimittäin  virallinen kieli numero 2 -  ruotsi jos suomea ei opi taikka ei halua oppia.. ruotsin opettaminen mahdollistaisi näitten uussuomalaisten pohjoismaisen työssäkäynnin...)

panfennismi-aatteen ajatuksena oli/on yhdistää pienemmän suomensukuiset kansat "heimoina""suomalaisuuteen"

jos panfennismin tavoitteet olisi saavutettu 2. maailman sodassa, niin nykyisetkin virolaiset puhuisivat suomen kieltä (viro olisi varmaan "murre") ja olisivat "suomalaisia."
"karjalaiset eivät olleet miehitysaikana yksimielisesti tukemassa Suomen aluelaajennushanketta, vaan suuri osa heistä suhtautui suomalaisiin kuin miehittäjiin" - https://fi.wikipedia.org/wiki/Suur-Suomi-aate 

länsimäinen asetelma - itämäinen asetelma

nykysin olen tajunnut että mangan puhekuplat on tehty pystyteksteille eli ne ovat kapeita ja korkeampia kun taas suomalaisen sarjakuvan puhekuplat ovat leveitä ja matala voittoisia... Tämä taas vaikuttaa sivun sommitteluun...

"All you need is kill"


esimerkki suomalaisesta sarjakuvasivusta
tekijä: "Faute"
http://www.finfanfun.fi/index.php?topic=29824.0


Tapahtumien yön ritarit suuntaavat jälleen Tampereen keskustaan torstaina 8.8. Itse päivystän kollegoiden kanssa...
Julkaissut Villimpi Pohjola 6. elokuuta 2013

Peitetty mualuandala - piilotettu maakellari


09122015-2


taidehistoria

muste
tein oman version opintojeni taidehistoriallisen Gunnar Berndtsonin "Kesä"-maalauksesta

Kesä | Gunnar Berndtson | 1893

09122015

parin päivän töherryksii... kokeilen vesi-muste suhde sekoituksia...

Netistä löyty "One Piece:n" name:a...


nykysin olen tajunnut että mangan puhekuplat on tehty pystyteksteille eli ne ovat kapeita ja korkeampia kun taas suomalaisen sarjakuvan puhekuplat ovat leveitä ja matala voittoisia... Tämä taas vaikuttaa sivun sommitteluun...

"All you need is kill"

esimerkki suomalaisesta sarjakuvasivusta
tekijä: "Faute"
http://www.finfanfun.fi/index.php?topic=29824.0


Tapahtumien yön ritarit suuntaavat jälleen Tampereen keskustaan torstaina 8.8. Itse päivystän kollegoiden kanssa...
Julkaissut Villimpi Pohjola 6. elokuuta 2013

8.12.2015

FaceBook: Ylä-Karjala


Lapset olivat Valtimon itsenäisyyspäivän juhlassa tärkeässä osassa. Kuvassa musakerho Linduzed, joka lauloi Raija...
Julkaissut Ylä-Karjala 7. joulukuuta 2015

6.12.2015

06122015


Aamulehti: LM:n kysely: Osa kuntapäättäjistä ei pidä edes kolmannen polven maahanmuuttajia suomalaisina


Lauri Nurmi, Juha Vainio
Helsinki 
Vuonna 2050 meitä on Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 6,1 miljoonaa, 700 000 enemmän kuin nyt. 
Miljoonalla meistä on maahanmuuttajatausta, arvioi Siirtolaisuusinstituutin eläkkeelle jäänyt johtaja Ismo Söderling. Hän ennustaa muslimien määrän yli kolminkertaistuvan 200 000:een. 
Väestökehitys pakottaa meidät pohtimaan suomalaisuutta. 
Lännen Media kysyi kuntapäättäjiltä, missä vaiheessa on perusteltua lopettaa ihmisen kutsuminen maahanmuuttajaksi ja kutsua häntä suomalaiseksi, kuten ketä tahansa kantaväestöön kuuluvaa. 
Kysymykseen vastasi 1 776 kaupungin- tai kunnanvaltuutettua eri puolilta Suomea. 
Alle kuusi prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että pysyvä oleskelulupa tekee ulkomaan kansalaisesta suomalaisen. 
Enemmistö vastaajista (57 %) arvioi maahanmuuttajan muuttuvan suomalaiseksi, kun hän saa Suomen kansalaisuuden ja jää pysyvästi maahan. 
LM-kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä 37,5 prosenttia ei vielä kutsuisi maahanmuuttajaa suomalaiseksi Suomen kansalaisuuden perusteella. 
Yli 22 prosenttia arvioi, että edes toisen polven maahanmuuttaja ei ole suomalainen, jos hän puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. 
Kysymykseen vastasi 231 perussuomalaista. Heistä alle 29 prosenttia hyväksyy maahanmuuttajan suomalaiseksi Suomen kansalaisuuden nojalla. Perussuomalaiset määrittelevät suomalaisuutta laatukriteereillä, kuten valmiudella puolustaa uutta isänmaata rintamalla. 
Muutakin kuin maahanmuuttokriittisyyttä löytynee sen tuloksen takaa, että kolmannes perussuomalaisista vastaajista ei pidä suomalaisena edes kolmannen polven maahanmuuttajaa, jonka perheessä suomi tai ruotsi soljuu vähintään toisena äidinkielenä. 
RKP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja SDP:n edustajista suurin osa kutsuisi suomalaiseksi henkilöä, joka on saanut pysyvän oleskeluluvan Suomeen, tai kun ulkomailta muuttanut ihminen on saanut Suomen kansalaisuuden ja jäänyt pysyvästi maahan.


Kylhäi täs suomekot suau tuumata mi "suomelazus" on...ku kerrai suomekot ("suomalaiset") ta suomelazet ("suomalaiset") ollah samoi sanoi suomen kieles... siksehäi se "uussuomalainen" sana kehitettih što net erotettasih...

Pidäsgö miun tuumata što "1/4 karjalkkonu" miua ei lasketa (tämmän kuntapäättäi-joukon mugah) "suomelazekse..."

Kui arvelin... en ole "suomekoin puoluvehen" ( ← eng. Finns Party, perussuomalaiset) ker samau mieldy hos hyö ongi mainičeh ezmäseny karjalan kielen programmassah...

Hyviä iččenäzyspäiviä


4.12.2015

"Maahanmuuttajille ulkonaliikkumiskielto klo 20-06"

"Maahanmuuttajille ulkonaliikkumiskielto klo 20-06" 
tjaa-a mitäköhän tästäkin kansalaisaloitteesta pitäisi päätellä...
"Maahanmuuttajilla ei ole Suomen kansalaisuutta, eikä kaikista ole varmaa henkilöllisyyttä."
tarkottaisi varmaan että ulkomaalaisturistit eivät saisi liikkua 20.00 - 06.00 välisenä aikana ja käydä baarissa....

sama koskisi myös ruotsalaisia/virolaisia työläisiä/perheenjäseniä joilla ei ole Suomen kansalaisuutta..

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1710

Maahanmuuttajat Suomessa ovat Suomeen muuttaneita ulkomailla syntyneitä henkilöitä, joista käytetään toisinaan myös nimitystä uussuomalainen tai ryhmänä etninen vähemmistö. 
Maahanmuuton käsitteitä 
Vieraskielisistä asukkaista puhutaan tutkimuksissa erotuksena maahanmuuttajiin, kun kaikista maahanmuuttajista ei haluta mukaan suomea tai ruotsia puhuvia paluumuuttajia. Tällöin jäljelle jäävät ns. todelliset maahanmuuttajat, joilla ei ole juuria Suomessa. 
Joskus suomalaisessa mediassa maahanmuuttajista puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan vieraskielisiä Suomessa asuvia, vaikka maahanmuuttajat ovat tosiasiassa vieraskielisiä laajempi joukko.   
Maahanmuuttajat kulttuurissa
Monet ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat ovat tunnettuja kulttuurivaikuttajia Suomessa. Silti maahanmuuttajien oma kulttuuri on vielä heikosti tunnettua. Tilanne on sama muuallakin Euroopassa. 
Nykyajan maahanmuuttajakirjailijoita ovat muun muassa Alexis Kouros, Wilson Kirwa ja Zinaida Lindén. Lindénin romaani Ennen maanjäristystä sai Runeberg-palkinnon vuonna 2005. Vuonna 2008 Keniasta kotoisin oleva juoksija-kirjailija Wilson Kirwa valittiin vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi. 
- Wikipedia
tuosta Wikipedia artikkelissa ei ole otettu huomioon "kotoperäisiä vähemmistökieliä"...

4.12.2015

https://www.facebook.com/events/916101775141659/

Tänäpäi 4. talvikuudu 2009 Suomen valdivo tunnusti, što myö olemmo.
Noztakkua Suomen libo karjalkoin flagu salgoloih ta pietäh vesseliä!

3.12.2015

Karjalanpiirakan nimisuojasta

"Aito perinteinen tuote -suojaus (APT) kieltää kutsumasta tuotetta karjalanpiirakaksi, jos sitä ei ole valmistettu perinteisellä reseptillä ja perinteisin menetelmin." - ilta-sanomat 26.11.2014

("Järjestelmän tarkoituksena on suojata elintarvikkeita ja maataloustuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä."(Evira) - ongelmana on että se suomalainen "karjalanpiirakka" ei ole se alkuperäinen, vaan se on joko "šipanniekku" taikka "piirai...")

toisin sanoen tämä nimisuoja estää markkinoilla kutsumasta "karjalanpiirakoita" karjalaisittain "šipanniekoiksi" - ellei se eroa tuosta "perinteisestä..."
"Erityinen tuotanto tai valmistustapa: Karjalanpiirakoiden valmistaminen aloitetaan täytteen keittämisellä. Täyte on yleensä ohra- tai riisisuurimoista keitettyä puuroa tai perunasosetta. Näiden sijaan voidaan käyttää myös keitettyjä, survottuja kasviksia (esim. lanttua, porkkanaa, naurista tai haudutettua kaalia tai sieniä). Kuoritaikinaan laitetaan vettä, suolaa ja ruis- tai vehnäjauhoja. Kuoritaikina kaulitaan mahdollisimman ohuiksi, lähes läpikuultaviksi, pyöreiksi piirakankuoriksi. Kuoren ohuus takaa karjalanpiirakan rapeuden. Kuoren reunat käännetään täytteen päälle ja rypytetään. Piirakat paistetaan uunissa korkeassa, noin 250–300 °C:n lämmössä 15–20 minuuttia. Nopea paisto ja korkea lämpötila ovat oleellisia tuotteen mehevyyden säilyttämiseksi. C 102/14 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 27.4.2002 FI Täyte valmistetaan kiehauttamalla 1 litra (1 kg) vettä tai maitoa ja sekoittamalla siihen 2 dl (180 g) riisi- tai ohraryynejä. Riisipuuroa keitetään 1/2–1 tuntia ja ohrapuuroa kauemmin. Kuoritaikinaan, jossa on 200 g vettä, käytetään noin 275–350 g jauhoja. Paistetut piirakat voidellaan usein heti paiston jälkeen tai lämmitettäessä. Voiteluun käytetään voita, öljyä tai vesi/maitoseosta, joskus myös kananmunaa."
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2002:102:0014:0015:FI:PDF

kriteerissä kuitenkin oli maininta: "Karjalanpiirakka kulkeutui 1600–1700 luvulla nykyisen Itä-Suomen alueelle, josta se on edelleen kulkeutunut siirtokarjalaisten mukana ympäri Suomea ja jopa Ruotsiin asti. Karjalanpiirakoista on ensimmäiset kirjalliset tiedot vuodelta 1686."
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2002:102:0014:0015:FI:PDF

2.12.2015

Uuzi karjalan pruazniekku

Tulgua kuundelemah Syndyy da pidämäh vesseliä

Talvikuun 26.päivänny Karjalan tazavallan piälinnas Petroskoil, ihan keskučas pietäh talvifestivuali. 

Festin piettyy kodvazen peräs algavuu Päivän seizonduaigu - päivänpalaus. Päiväine rodieu pezäs. Vessel da vuotettavu aigu rahvahal. Päivät ruvetah pitkenemäh, yöt lyhenemäh. Ies rodieu synnynmuanaigu, sva`tkat. Vähästy sidä enne tullah mieron juhlat Uuzi vuozi, Rastavu da Vieristy. Rastavan da Vieristän välizel aijal – synnynmuanaigah - nuorižol pidäy bauhuakseh kylläl – sit lembi nouzou, lykkyy da sluavua liženöy. Kai net pannah yhteh čottah festivualin pidäjät – Karjalan tazavaldaine liikeh, Nuori Karjala da Karjalan Rahvahan Liitto. Hyö kučutah pidämäh iluo da kuundelemah Syndyy. Jogavuodehine Nuoren Karjalan etno-illačču ROPIVO rodieu suuren festivualin ilduozannu.

Pivon hommuajat kučutah petroskolazii da gostii juhlii pidämäh. Programmu algavuu Krasnaja- 10 Zefir-kluuban pihas 15.00 čuasun aigah. Tänne oletto tervehetulluot perehinneh, lapsienke. Tansuu, pajuo, kyykkä-kižua, kilbailemistu roih kylläl. Autetah Karjala-joukkoveh da Kulkuset – lapsienjoukko. Jälles pihaprogrammua Zefiran huonuksis vojii lämbiekseh, ostua syömisty da juomistu, kaččuo master-kluassoi, luadie ostokset, kuunella muuzikkua, opastuo soittamah kanzallizil soittimil. Autetah Skylark da Natalja Šamrai. Glögi da sulčinat roijah sen piäle. Päivyprogrammu on ilmaine kaikile.

19.00 algajen roih ROPIVO – ilduprogrammu, kudai kestäy puoleh yössäh. Sattuma, Ilmu, Santtu Karhu & Talvisovat, Noid, Ondrei, Kuter`ma soitetah da pajatetah nuorižon hyviä mieldy vaste. Juhlis ruvetah emändöimäh Vieristän akat. Niidy kuunellah, pietäh čestis. Dai Syndy roiteh. Häi rubieu arbailemah, piettelemäh rahvastu kuris. Hänen vallas rodieu tämävuodehine Ropivo. Ropivon varustajat ehoitetah gostii šuoriekseh Vieristän akan ruuttih libo taluo Ropivon kodvazekse mitah vešši piäl – anna rodieu vesselembi. Parahis ruutis annetah lahju. 

Piäzendylippu ROPIVOH: ennepäi 250 rubl`ua (nenga 3.56 €), Ropivos paikanpiäl – 300 rubl`ua (nenga 4.27 €).

TULGUA TERVEH KUUNDELEMAH SYNDYY DA PIDÄMÄH YHTES ILUO – SIT ÄSKI UUZI VUOZI ROITEH OZAKAS DA SLUAVAKAS!!!

1.12.2015

Yhtehizruadosopimus Ven'an Karjalan tazavallan kehittämiskorporatsiin ker

PIKES Oy ta Ven'an Karjalan tazavallan kehittämiskorporatsii ollah allekirjuttaneh yhtehizruadosopimuksen. Sopimuksen tavottehena on alovehiin koitoksiin yhtehisruavon ta firmanruavon kehittämin'i.

http://www.pikes.fi/-/yhteistyosopimus-venajan-karjalan-tasavallan-kehittamiskorporaation-kanssa

30.11.2015

Kylmykuun omii veressanoi

maallikko - tämänilmaikko  <- maalinen - tämänilmain'i + kko / tielakko

mutantti - mutantikko  ← eng. mutant

humanoidi - humanoidu, inehmizverdo ← inehmiz = ihmis, verdo=ominaisuuksien vertailuun liittyvissä ilmauksissa
humanoidi-robotti - inehmizverdon'i robotniekku
androidi - androidu, antroverdo  ἀνδρ-(anthrop-) + verdo=ominaisuuksien vertailuun liittyvissä ilmauksissa
tekoäly - tegonero

------------------VERESTYÖSANOI-(uusiosanoja)------------------------------
- uusiosana = vanhaa sanaa käytetään uudessa merkityksessä
tielaine - maallinen
"i n‿ollougo hiän jo t́iet́t́ävät t́ielazet maalliset majat (ts. ruumiit) peit́eĺd́y muakkehih muahuzih (itkuv.)."  - Tver
tiekundu - karavaani

------------------MUUDU--------------------------------------------------------

Novgorodin karjalaisnimityksiä: Nougora, Uuzilinnu - Olavinlinnuagi kuččutah "uuvekse linnakse"
"meäm murginoa jatkaksennellah kui Uuvenĺinnan (Novgorodin) lounatta." - Suoj.
"Šakšan voinan aigah piettih Nougoras (Novgorodissa) kaks ńedälii." - Tulemaj
sivellin - harjain'i
koti - koto (kotosal, kotonu)
tori - rinkku
rikkaat, varakkaat - pohatisto  ← pohatta+i-sto myös. pohattalisto
yritys - tehos

vihreä - vihanda

Ligakuun veressanoi 

30112015


Viipurin puhdistus


Viipurin puhdistus oli valkoisten Suomen sisällissodan loppuvaiheessa huhti-toukokuussa 1918 Viipurissa suorittama etninen puhdistus, jonka yhteydessä surmattiin vähintään 360 kaupungissa ollutta venäläistä sekä ainakin 30 muiden maiden kansalaista, joista 327:n henkilöllisyys on tiedossa. Heistä vain muutamilla oli kytköksiä punakaartiin, sen sijaan suuri osa oli avoimesti valkoisten puolella. Pääosa teloituksista tehtiin heti valkoisten vallattua kaupungin 28.–29. huhtikuuta, mutta viimeinen toimeenpantiin vasta yli kuukausi sodan päättymisen jälkeen 16. kesäkuuta 1918.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_puhdistus_1918
Elisenvaarasta

27.11.2015

rinkkastudijo

Ylä-Karjalan taidehkanzahmo menöy enz' kezäny Nurmeksen ildurinkale pidämäh joukol rinkkastudijotu..
-------------------
Ylä-Karjalan taideyhdistys menee ensi kesänä Nurmeksen iltatorille pitämään joukolla toristudiota...

vihapropaganduo liikkehel?

"14-vuotijaitu suomekkotyttölöi on vägipietty"...Tämä lähti Kempelehen tapavuksest ta ny on myösgi tulluh Raisivosgi tämmön'i tapavus.. Tapavusten ruadajoinu ollah 15-19 vuotijahat "ei-suomekot.."

Nämmä tapahtu myös samal nedälil...

Suomes on vuvves nenga 1 000 (ukkoin ta akkoin) vägipiendy-tapavustu ta nämmä 10 ei-suomekon vägipiendyruadot ollah korgiel..

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1448591077262.html
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1448331557423.html
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1448596807280.html


------------
aijemman "kansallizmielisten vihapropaganduo liikkehel?" otsikon kansallizmieline ei ollu oigie sana ku "ei-suomekotgi" voi ollah suomelazmielizii (Suomen kansallizmielizii)...

myös jos tekstit ei olisi propagandaa niin niissä ei korostettaisi suomalais- ja maahanmuuttaja-taustaa...

Kaleval'a-iepoksen antagonistu: Louhi - Pohjolan emändy

Louhilla on paljon taikavoimia jolla hän pystyy kilpailemaan Väinämöisen kanssa.
  • hänen tyttäristään kilpaillaan
    • Sampo taottiin
  • hänen miehensä (Pohjolan isäntä) tapetaan kaksintaistelussa. - Louhista tuli "aktiivinen" hahmo tämän jälkeen
    • tappaja (Ahti Saarelainen aka Lemminkäinen) oli aijemmin kilpailut tyttären kosinnassa.
    • tämä sama tappaja liittyy joukkoon joka vaati ensin Sammon jakamista ja myöhemmin ryösti sen
    • Louhi kieltäytyy jakamasta Sampoa

Magicka

Ruoččilain'i videjokiza



Ghost in the Shell: First Assault

23.11.2015

syömingit

Karelian “syömingit & juomingit” (raw translation: “foods & drinks” but means “snacks & liquors”) - similar to russian ‘zakuska’ or swedish ‘smörgåsbord ‘

table grill is personal add…

MADcook e11: zakuska

Rastavu lähestyy Euruopan Rastavupajolinnua

"Joulupukki, Joulupukki (valkoparta, vanha ukki)" / "Rastavu-ukko Rastavu-ukko (hobie parda, ikä ukko)" on nurmekselazen P.J. Hannikazen pajoi


Linduzet Bomballa 21.11.2015
Julkaissut Linduzet 22. marraskuuta 2015

19.11.2015

Karjala-lehdessä juttua

Pia Paananen teki jutun minusta Karjala-lehteen..

http://www.karjala-lehti.fi/
19.11.2015 Karjalan kieltä ja japanilaista mangaa samassa sarjakuvassa

Katsotaan saanko jostain leikattua sen tänne...

Taiteilijoilla on paljon työperäisiä terveysoireita


http://www.terve.fi/ammattitaudit/73674-taiteilijoilla-on-paljon-tyoperaisia-terveysoireita
http://www.ttl.fi/fi/tiedotteet/Sivut/tiedote62_2013.aspx 
Taiteilijat pitävät työtään henkisesti selvästi rasittavampana kuin työtätekevät suomalaiset yleensä. Työperäiset terveysoireet ovat tavallisempia kuin työikäisellä väestöllä keskimäärin. Taiteilijat kokevat kuitenkin olevansa onnellisia työssään, ilmenee Työterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. 

– Monet taiteilijat kokevat esimerkiksi uupumusta, ahdistusta, unettomuutta tai masennusta, niska-hartiaseudun kipua tai muuta liikuntaelinten kipua, kertoo erikoistutkija Pia HouniTyöterveyslaitoksesta. 
Kuormitusta aiheuttaa luovan työn luonne: jatkuva uuden tuottaminen ja omasta itsestä ammentaminen. Monia ei rasita taiteen tekeminen itsessään vaan työn reunailmiöt, kuten toimeentulo-ongelmat, alan epävarmuus, työn omaehtoisuus, laaja vastuu ja kova kilpailu. 
– Tällä hetkellä minua kuormittavat esimerkiksi rahoitushakemusten tekeminen, tarjousten ja sopimusten laatiminen ja monen ihmisen aikataulujen yhteensovittaminen, kuvaa nykyistä työtään työyhteisövalmentaja, näyttelijä Niina Nurminen
– Työni merkityksellisyys, monipuoliset mahdollisuudet ja samanhenkiset, innostavat kumppanit auttavat puolestaan jaksamaan, hän sanoo. 
Taiteilijan terveyttä ja uraa uhkaavat monenlaiset asiat 
Taiteilijan työssä on paljon erilaisia asioita, jotka saattavat aiheuttaa terveys- ja jaksamisongelmia, jos ne jatkuvat pitkään. Tällaisia ovat esimerkiksi epäsäännöllinen työ ja työn tekemisen vaihtelevat paikat tai työtilojen monet epäkohdat, mikä koskettaa erityisesti kuvataiteilijoita. Myös yksin jääminen, kateus tai kiusaaminen voivat vahingoittaa taiteilijan työpolun sujuvaa etenemistä. 
– Työn ja muun elämän yhdistäminen on taiteilijoille vaikeaa. Hyvin monet kokevat joutuvansa laiminlyömään kotiasioita työn vuoksi. Itsestä huolehtiminen ja projektien välillä palautuminen on haastavaa. Kuitenkin palautuminen on välttämätöntä uuden luomisen ja uusiutumisen kannalta, muistuttaa Työterveyslaitoksen tutkija Heli Ansio
Boheemi taiteilijaelämä oli edellisten sukupolvien ilmiö
Tutkimustulokset purkavat myyttiä boheemista taiteilijaelämästä. Suurin osa taiteilijoista haluaa huoltaa työkykyään aiempaa enemmän: he nukkuvat ja harrastavat kuntoliikuntaa saman verran kuin muutkin suomalaiset, käyttävät alkoholia kohtuudella ja löytävät palautumiskeinoja työstään. 
– Minä kiipeilen, melon, ulkoilen. Jos niistä joutuu pitämään viikonkin tauon, hermot menevät. Sama pätee sosiaaliseen elämäänkin: ystävien kanssa vietetty aika on tarpeen kaiken työpöydän ääressä istumisen vastapainoksi, kertoo kirjailija Jukka Laajarinne
Sukupolvimuutos näkyy myös ammattilaisten määrän kasvamisena, mikä lisää kilpailua. Taiteilijat kokevatkin oman mielen hallinnan ja johtamisen taitojen olevan tärkeitä työssään. He tarvitsevat muutoksen ja epävarmuuden sietokykyä, kykyä arvioida omaa työtään sekä kykyä kurinalaiseen työskentelyyn. 
– Täsmällisyys, vastuullisuus, luotettavuus, hyvä kunto ja terveet elämäntavat, monipuolinen osaaminen ja itsensä kehittäminen, yhteistyötaidot, avarakatseisuus ja maailman laaja-alainen ymmärrys ovat jo pitkään kuuluneet nykynäyttelijän ominaisuuksiin. Aika kaukana siis boheemielämästä, toteaa Nurminen. 
Tietoa tutkimuksesta 
Taiteilijan hyvinvointi taidetyön muutoksessa -tutkimuksessa etsittiin kyselyaineistolla, haastatteluin ja osallistuvan havainnoinnin menetelmin tietoa siitä, miten teatterialan taiteilijat, kirjailijat ja kuvataiteilijat hahmottavat omaehtoisen kurinalaisuuden työpolkunsa voimavarana. Kyselyyn vastasi 476 henkilöä ja 20:ta haastateltiin. Työsuojelurahasto rahoitti hanketta, joka toteutettiin vuosina 2012–2013. 
Tutkimuksen teemoja käsitellään verkkokirjan lisäksi Taiteilijan työ -dokumenttielokuvassa. Elokuva on tutkimukseen liittyvä itsenäinen taiteellinen teos, jonka tuotti Artlab Productions. Työterveyslaitoksen tutkijat Pia Houni ja Heli Ansio olivat mukana tuotantotiimissä. Elokuvan ohjasi Janne Laiho

tielakon imidžii vs. piirdäi

maallikon kuva vs. piirtäjä
V.M. Hurskainen:
Kun tuosta Bomban tulevasta omistajasta on monenlaista huhua ja tietoakin liikkeellä niin tässä yksi näkökulma. Saman omistajan lääkärikeskus (Lääkärikeskus Aava Oy) ei maksa senttiäkään veroja Suomeen: https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10153680864432383&set=gm.1066696403362735&type=3&theater