31.10.2014

TOP 4 - joukos Pielisen Paras - murginakizas


En tullu ezmäsekse a top4 joukkoh. . Ja ensimmäistä lukuunottamatta muut olivat jaetulla sijalla..


Totta puhuen "Nurmekselaine lihakokkone" hävisi ulkomuodoiltaan muille TOP 4:ssä olijoitten annoksille helposti. "Nurmekselaine lihakokkone" on kannettavaa katuruokaa joten hienoille lautasannoksille tämä ei pärjänny. Toivottavasti tämä pärjäsi jotenkin maun kanssa.

TAUSTAA
”Nurmekselaine lihakokkone” on yhdistelmä perinteistä karjalaista kokkosta ja aasialaista baozi:a (Japanissa ”nikuman”, Vietnamissa ”bánh bao”, Mongoliassa ”buuz”, Venäjällä alunperin Siperiasta ”pelmeni”, jne...).
Perinteinen kokkone tunnetaan myös nimillä kukkonen, kokko, pyörö, pyörönen, tapuinen ja syväinkukkoi. Sydämenä käytetään ryyneistä maitoon keitettyjä puuroja. Toinen suosittu kokkosen sydän on perunasurvos. Kuorena on yleensä vähän hapatettu taikina, mutta perunatäytteisiä kokkosia tehdään myös ruisleipätaikinaan. Kahvileipäkokkoset valmistetaan vehnätaikinasta.
Baozi on kiinalainen katuruoka jota valmistetaan höyrystämällä. Se voidaan täyttää lihalla ja/tai vihanneksilla ja se voidaan syödä millä aterialla tahansa.




Kilpailussa mukana: PIKES, EU, ELY-keskus, ProAGRIA, EkoTassu ja POP pankki

suomalaisuudesta suomalaisille suomeksi Suomessa

Ny kyllä pisti tämä juttu Ylä-Karjalassa Bombasta.. Bombal on menos "suomalaistamista suomalaisuudelle suomalaisille suomeksi Suomessa" vaihe. Karjalaisuus on tärkeä mutta "ennen kaikkea suomalaisuus" ja vielä haetaan stereotyyppisesti Kalevala jotenkin mukaan... Bomban talo on kopio varsinaiskarjalaisesta rakennuksesta joka nyt päättyy suomalaisen kansallis- eli nationalistiromantiikan piiriin..

Ja sitä minä olenkin tutkinut aijemmin: http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2014/03/kansallisromantiikkaa-karjalaisesta.html
Kalevala-kulttuuri tehtiin 1800-luvulla vastaamaan Euroopan homeros-kulttuuria, ja karjalainen kulttuuri on kärsinyt tästä.
http://yle.fi/uutiset/suur-suomi_olisi_onnistunut_vain_natsi-saksan_avulla/7263681

30.10.2014

Outokummun ateljiepistehel




Muste testi. Edellisellä kerralla meni muste ja vesivärit sekaisin.. Annoin olla paripäivää kuivumas
1. viiva kostean vesivärin päälle. 2. viiva kuivan vesivärin päällä

29.10.2014

29102014

Tuttavani ovat välillä "Hei, sinun pitäisi olevinaan olla yrittäjä" ku yritän pyörittää KuutamoStudiota...

Kainuulaine vuaru

Hukkavuaru http://www.susirajasarja.com/hukkavaara/
Hieno fotoikuva vuaras Kainuh puolelpäi

Ga lövsin vähäi dieluo karjalan azemas Pohjasmais

Uralilaisen kielikunnan suomalais-saamelaisen ryhmän puhutuin kieli on Pohjoismaissa suomi. Täällä puhutaan kuitenkin myös muita kyseisen ryhmän kieliä, joista mainittakoon Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja -Norjan saamelaiskielet. Suomessa puhutaan lisäksi vähäisessä määrin karjalaa, Norjassa kveeniä ja Ruotsissa meänkieltä. 
 http://www.norden.org/fi/fakta-om-norden-1/kielet

Ga eibö äijys pagis karjalas Pohjasmais, hos hyö ollah ruandannu karjalasten ker jo 600-luvvul lähtih ta Ruočisgi on nygyzin "karjalan kielen suvaiččijat Ruočis" karjalazjärjestö. Tožogi Pohjas-Karjal on nygyzin karjalasten ta karjalan kielen kodialoveh..

Karjalan kumbuzil (Karjalan kunnailla, karjalasti Iivo Härköne v.1902-1903)



Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah,
jo Karjalan koivikot tuuhevutah.
Kägöi kuldane kukkuu, on mua lumetoin,
viey sinne miun kaibavo pohjatoin.

Mie tunnen siun vuares ja kai mäjet nua,
dai kaskinna kai on jo Karjalan mua.
Ja synkis da sankois nois salomais,
ken salmiloin suis nyt souvella sais.

Jo moneh kerdapha kierringi nois,
mie Karjalan huogujahongikkolois
ja vuaroil sen seizoin palahin päin,
dai Karjalan kaiken eis silmäni näin.

Da vuaroin harjoil noil ukkoloin luo
miun nosti jo Karjalan korbi da suo.
Ja siel midä tunzin da kuulin da näin,
dai siit igipäiväzeh kaibavoih jäin.

27.10.2014

Pohjoismainen karjalaisuus??

Mietin taas mitenkä Pohjoismaa-kuvio suhtautuu karjalaisuuteen... Sillä mitä minä ymmärrän niin suomalaisetkin ovat Pohjoismaissa vaan siksi että Suomessa on ruotsinkielinen väestö.. ja "Suomi" oli Ruotsin osana Kalmarin unionissa, toisin kuin "Karjala" joka valloitettiin Novgorodista... Ainoa osa karjalaisuudesta joka on historiallisesti ollut pitempää tekemisissä Ruotsin kanssa ovat kannakselaiset.

Ja pohjoismaiden yhteistyön yksi keskeisimmistä pisteistä on skandinaavisen kielen ylläpitö eli ei suomalais-ugrilaisen kielen. Ja muutenkin pohjoismaiden yhteistyön arvot ovat enempi skandinavismissa ja Karjalahan ei ole skandinavian vaan fennoskandian osa.

Tosin karjalaisia on asunut viikinkiajalla Birkan kauppakeskuksessa.. Ja 600-luvun lopussa kuoli skandinaavisen saagan mukaan kuningas Ivar Vidfamne idässä Karjálabotn-nimisellä seudulla - Se on Karjalan nimen varhaisin esiintymä. 800-luvun lopulla saagat väittävät kuningas Erik Emundinpojan valloittaneen koko Kirjálalandin

Tein pienen Karjalan historian esitteen (voi sisältää virheitä ja vähän ei asiaa koskevaa tekstiä) : West-Karelian history

The Norden - episode 1 - jails


You can watch this on YLE website: http://areena.yle.fi/tv/2428667

they speak swedish, finnish and english in program

26.10.2014

(Karelian) Youth society Motora



In karelian "motora" means "brisk, perky, gutsy, plucky"

Youth society Motora is from Joensuu, North-Karelia




Minkäköhänlainen siitä tulisi jos nuorisoseura Motora kävisi tanssimassa Bomban karjalaistalossa...

"karjalainen itkee ja nauraa samaan aikaan"


Suomen karjalais-stereotyyppi (Toisinajattelua "karjalaisheimosta")
  • keho on laiha ja pitkä
  • ruskeat ja kiharat hiukset (ei ole edes stereotyyppisesti "suomalainen blondi")
  • tummanväriset silmät
  • karjalaisilla ei ole hämäläisten sitkeyttä työssä, mutta kyllä sitkeyttä heiltä löytyy. Sitä todistaa selviytyminen vaikka kotinsa menettivät II maailmansodassa ja onhan niitä karjalaisia Tveris jotka ovat selviytyneet.
  • karjalaisilla ei ole suurta halua peltotyöhön (Karjalas meil on kiviset pellot) niin kuin hämäläisillä, mutta he pitivät kaupanteosta.
  • Karjalaiset ovat reipaita, puheliaita, toimeliaita, vilkaita ja lapsellisia
  • karjalaiset pitävät laulamisesta ja soittamista
    • "karjalaiset hautajaiset ovat hauskemmat kuin hämäläiset häät"
  • karjalaiset pitivät vanhoja tarinoita jotka menivät sitten Kalevalaan
    • runonlaulajia
Venäjän karjalais-stereotyyppi
  • karjalaiset ovat hiljaisia, epäileviä, hiukan pidättäytyviä ja sisäänpäin menneitä
  • mutta heillä on ”kauneudentajua”

Finnish karelian-stereotype
  • body is thin & tall
  • brunet & curls (they aren't even stereotypically "finnish blonde")
  • dark-colored eyes
  • karelians don't have toughness to work like tavastians (fin. hämäläinen), but you can found toughness from them. They survived even thought they lost their homes in WW2, and karelians also survived in Tver. 
  • karelians don't have as big passion to farming like tavastians (hey, we have rocky farmland here), but karelians like to make deals
  • karelians are cheery, talkative, exuberance, energetic & little childish people
  • karelians love singing & playing
    • "karelians' funerals are funnier than tavastians' weddings"
  • karelians had old tales that went to Kalevala
    • runesingers
Russian karelian-stereotype
  • karelians are quiet, suspicious, little reserved & withdrawn people
  • but they have "sense of beauty"

25.10.2014

Karjalaisten kotiseutualue


Minul on menny ohi tuo Karjalaisten kotiseutualueen virallistaminen..
"Pohjois-Karjala on nykyisin karjalan kielen ja karjalaisten kotiseutualue." -http://karjalaistenkotiseutu.com/2014/10/24/karjalan-kielen-elvyttamisty-kodialovehel/

24.10.2014

24102014

Kokeiluja kokeiluja,,,

Avasin uuden blogin "Drunkard at Hiijenveräi" jonne minä tulen laittamaan aikuisempaa materiaalia... Nimestä sen verran että selkosuomeksi se tarkoittaa "Juoppo Hiidenportilla" ja tietyissä tulkinnoissa "Hiidenportti" voi kääntyä "Helvetinportiksi" eli "Juoppo Helvetinportilla"

23.10.2014

23102014


Ogoi Määränen

Ogoi Määränen (Agafia Härkin) syntyi 13.5.1858 Kaitajärvellä. Hänen isänsä oli Ilja Härkin (s. 1835-1905) ja äiti Jevdokia Jaakontr. (s. 1834-1908). Heillä oli 8 lasta, joista Ogoi oli perheen esikoinen. Ogoi vihittiin 12.11.1879 Jermei Määräsen kanssa ja he asuivat Moisenvaarassa. Perheeseen syntyi kolme poikalasta; Pekka, Paavo ja Mihail.

Laulamisen taidon Ogoi oli oppinut vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan, sillä kerrotaan, että Ogoin isoisä Ignati Kononinpoika Härkin (1792-1861) oli myös taitava runonlaulaja.

Ogoin lauluja on kerännyt talteen mm. Edvard Vilhelm Ahtia (1908) ja hänen kielioppaana toimi mm. Vasili Dimitreitš Kuikka eli Miitrien Vasa Suojärven Kuikkaniemestä, Martti Haavio (1921, 1933, 1935), Sanni Aalto (1936), Hannes Vornanen (1938) ja Paavo Pyykönen (1938).

Ogoin tiedetään myös käyneen Kalevalan 100-vuotispäivillä laulamassa.
http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2014/10/runonlaulajia-odottamassa-vuoroaan.html

Moskovan rauhan ehtojen mukaisen vankienpalautuksen jälkeen 25. toukokuuta 1940 voitiin todeta, että siviilisotavangeista oli kuollut leiriaikana 102 henkeä. Nämä siviiliuhrit on luetteloitu Nurmeksen Bomban talon yhteydessä olevan tsasounan edustalla olevaan kivipaateen. Nuorimmat uhrit olivat ainoastaan muutaman viikon ikäisiä, vanhimmat yli 80-vuotiaita. 

Suojärven lauluemo Ogoi Määränen kuoli Helsingissä sotavankien karanteenileirillä 3. kesäkuuta 82-vuotiaana.


Ote Ogoin runonlaulannasta:


Iro-neido, imbi neido
kabu neido kauniskani
pyhitti ni igäistä pyheä
aijan kaiken oigevuttu,
eig oo syöny kanan munie
kukkerigun polgettulo,
eig oo juonu rieskoimaidoloi
härkilöil on hälyttylö,
eig oo syöny rugileibie
ubehill on kynnettylö.
Pyhitti ni igäistä pyheä
aijan kaiken oigevutta.
”Kirgai marjani mäjeli”
”Puolukkani ringijäzi”
Tule neido poimemahi
vaskisormi valitsemah
sormuskäzi suomimahi
tinarinda riibimähi.
Otti marjazen mäjeli
buolukkazen ringijäzi
pani sen o huulillehi
huullillehi, kielillehi,
”nielee, vatsahi vajosi,”
Kohut tuli onnetoin
Imbi neido
kohut tul kohulliseksi
”kando kuuda kaksi kolme”
”yhdeksän on kuun on yli”
Lähti maille maksankarvasihe
”paikkoih on papittomihi”
”saibo kolme poegalastu”.
Virkkavani poegalapsi:
Hoi muamoni, kandajoini
magien maijon andajoini
imehen imettelijä,
”maltoit suoaha, malta nimi panna”
ei ole miul miestä loedie
ennätit emoisti virkkoa
”kandaloist on kaigerella,”
”Olge vanha Väinämöini”
Itki keksmään poegulapsi
Hoi muamoni kandajoini
magien maijon andajoini
imehen imettelijä
”Maltoit soaha, malta nimi panna”
Ol miel minul miestä loadie
Ennätit emoisti virkkoa
”Kandaloist on kaigerella”
”Olge seppo Ilmarini”
”Tagoja ilman iguini”
Virkkaa nuorin poigulapsi
Hoi muamoni kandajoini
magien maijon andajoini
imehen imettelijä
Ol miel minul miestä loadie
Ennätit emoisti virkkoa

”kandaloist on kaigerella"

22.10.2014

Karjalaisheimo

Kyseenalaistetaan ajatus "karjalaiseksi kutsutusta suomalaisheimosta," entä jos se onkin "suomalaiseksi kutsuttu karjalaisheimo"

karjalaisetkin jakautuvat suomalaisten tapaan "heimoihin." (esim. on kannakselaisia, on aunukselaisia, on laatokkalaisia, on vienalaisia)... Tiedetään myös että karjalaisia kohtaan on ollut halua käänyttää heitä suomalaisille tavoille ja Kalevalan aiheuttama kiihko on myös edistänyt karjalaisten suomalaistamista.

"Suomenkarjalainen"-termiä tiedetään käytettävän jo vuonna 1907 runonlaulajien yhteydessä. Siihen aikaan myös "Venäjänkarjalainen" tuli käyttöön. Ennen näitä termejä kutsuttiin näitä "Länsi- ja Itä-karjalaisiksi," vaikka kulttuurisesti nämä eivät eronneet ennen II maailmansotaa.

Myös suomen kielen itäiset savolais- ja karjalaismurteet ovat kielijatkumoa karjalan kielen kanssa. Eli ne voidaan myös nähdä karjalan kielen murteina..

On myös hauskaa että "suomensukuinen kansa" kääntyy karjalaksi "suomenheimoine rahvas"

-------------------------------------------------

Henk. kohtaista: Nurmekselaissyntyinen mummoni sanoi että hänen äitinsä pystyi "pakisemaan karjalaks" ja keskustelemaan rajakarjalaisten kanssa, niin ettei hän ymmärtänyt sitä.




MIELIPIDE: ERILAISIA KARJALAISUUKSIA

Termi "suomenkarjalainen" vuodelta 1907


On hauskaa ku ihmiset pitävät "suomenkarjalainen"-termiä Suomen puolen karjalankielisiä kohtaan vastakeksittynä t. tehtynä vaikka sen käyttöä löytyy yli 100 vuoden takaa.

Petri Shemeikka ja Jehkin Iivana Shemeikka oli Suomen karjalankielisiä runonlaulajia.

source: http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/556901#?page=12

runonlaulajia odottamassa vuoroaan Kalevalan 100-vuotisjuhlilla Messuhallissa

karelian poemsingers in Helsinki 1935 
from left: Antero Vornanen, Vanja Tallas, Antti Rantonen, Onttoni Miihkali, Ogoi Määränen, Tomna Huovinen, Oksenja Mäkiselkä 

lähde: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19670603_25615

Taisto Martiskainen

synty 26. tammikuuta 1943, Suojärvi - kuoli 21. elokuuta 1982, Leppävirta

Taisto Martiskainen oli kuvanveistäjä, monumentaaliteosten tekijä. Hän opiskeli Taideteollisessa ammattikoulussa 1959–60 sekä Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1960–63 sekä Wäinö Aaltosen oppilaana 60-luvun alussa. Hän voitti ensimmäisen julkisen patsaskilpailunsa 18-vuotiaana kuvanveiston opiskelijana (Kiikkujat).

Julkisia teoksia
Kiikkujat (Välitunti), 1964, Roihuvuori , Helsinki
Torso eli "Kanavatyttö", 1965, Joensuu
Kaupan kaivo, 1966, Lieksa
Jatkuvuus, 1967, Veitsiluodon kirkko, Kemi
Yhteistyö, 1967, Jalasjärven Osuuuspankki
Menneitten sukupolvien muistomerkki, 1967, Kurikka
Crescendo / Vuoden 1918 kansalaissodan uhrien muistomerkki, 1970, Helsinki
Imatran Impi, 1972, suihkukaivoveistos, Imatra
Monoliitin uni, 1972, Hyvinkää
Elämän katkeaminen, 1971, Rauhannummen siunauskappeli, Hyvinkää
Sinapin siemen, 1975, betonireliefi, Pakilan kirkko, Helsinki.
Avanto, Suomen Mitalitaiteen killan vuosimitali, 1978
Runonlaulaja Ogoi Määräsen muistomerkki, 1981, Bomba, Nurmes


Crescendo / Vuoden 1918 kansalaissodan uhrien muistomerkki,
1970, Helsinki
Imatran Impi, 1972, suihkukaivoveistos, Imatra
Kiikkujat (Välitunti), 1964, Roihuvuori , Helsinki

15.10.2014

Uusi yritys parantaa "Nurmekselaisii lihakokkosii"


Ei onnistunu. Lihakokkosista tuli taas liian miedonmakuisia minusta..Edes kasviskokkonen ei tuonut iloa...
Seuraavalla kerralla pitää varmaan käristää jauheliha ennen kui laittaa täytteeksi... Tai sit laittaa höyrystämisen sijaan perinteisesti uuniin..

Tämän kertanen lisäys:
  • itse jauhettu sika-nauta jauheliha
  • korvasieniä ku syksy on.. (Muista käsitellä, käsittelemätön korvasieni on hengenvaarallista myrkkyä)
  • yrttisuolaa
Kasvis versiossa:
  • poistin jauhelihan
  • korvasin korvasienillä ja paprikalla (ei perinteinen/paikallinen lisuke)

13.10.2014

Palas Pyssyvuaran Hiijenveräjäl

Välipala Pyssyvaaran Hiidenportilla | Eating snack (karelian pie) in Hiidenportti of Pyssyvaara (Nurmes)

Pohjois-Karjalan historiaa / history of North Karelia region

Pohjois-Karjalan "Suomen historiasta" voi poistaa:
You can remove from North Karelia's "history of Finland"
  • Kalmarin unionin (1397–1523)
    Kalmar union (1397-1523)
  • Nuijasodan (1596–1597)
    Cudgel War 
    (1596–1597)
  • Pohjois-Karjalan alue liitettiin Ruotsiin (Suomeen) vasta 1617-luvulla
    North Karelia region wasn't part of Sweden (later Finland) until 1617 when Russia gave it in Treaty of Stolbovo..

Pielisen Karjala | Pielinen Karelia

  • 1323-1617 Novgorodin hallinnassa, Pielisen vakituiset asukkaat olivat karjalaisia.
    1323-1617 under rule of Novgorod, karelians were standing residents in Pielinen.
  • Pielisjärven kunta kuului aluksi Käkisalmen lääniin 1617-luvulla ja tiedetään että karjalaispäällikkö Luka Räisänen johti Pielisjärveä 1500-luvulla.
    At first Pielisjävi municipality was part of Kexholm County in 1617 and it is known that karelian chief - Luka Räisänen - ruled Pielisjärvi in 1500s.
  • 1600-luvulla, Savosta alkoi tulla kansaa Pieliselle
    in 1600s, people from Savo started move to Pielinen
  • 1650-luvulla Pielisjärvestä meni osaksi Kajaanin vapaaherrakuntaa, jota hallitsi kreivi Pietari Brahe.
    1650s Pielisjärvi became part of Kajaani - barondom, under rule of count Per Brahe.
  • kreivi Pietari Brahe perusti Brahean kaupungin vuonna 1656, nykyiseen Lieksan alueelle. Tarkoituksena oli tukea Vienan Karjalan kauppaa.
    count Per Brahe founded town of Brahea in 1656 in today's Lieksa municipality. Town's purpose was support trading to White Karelia
  • Brahean kaupunki lakkautettiin vuonna 1681. Ja Hindrich Piperin määräyksestä Brahean kaupunki hävitettiin.
    town of Brahea was dispanded in 1681. And in order of Hindrich Piper town of Brahea was destroyed.
  • Nurmeksen kunta irtaantui 1810. 1800-luvun Nurmekseen kuului Rautavaara, Valtimo ja osia Juuasta ja Kuhmosta.
    Nurmes municipality was founded in 1810. Rautavaara, Valtimo, and parts of Juuka and Kuhmo were parts of 1800s' Nurmes
  • 1910, Valtimo eroaa Nurmeksesta
    in 1910, Valtimo divorced from Nurmes.
  • II maailmansodan jälkeen Pielisen Karjalaan tuli evakkoja Raja-Karjalasta
    after WW2, evacuees from "Border-Karelia" (Northern areas of Ladoga-Karelia) came to Pielinen Karelia
  • Tämän päivän Pielisen Karjala muodoistui kun Lieksan kunta muodostui 1973. Silloin Lieksan kauppala ja Pielisjärven kunta yhdistyi
    today's Pielinen Karelia was formed when the town of Lieksa was established in 1973 when the Market town of Lieksa and the Municipality of Pielisjärvi were consolidated. 

12.10.2014

Karjalaa Pielis-Karjalan ympäristös

Issakkajärvi,Lieksa : issakka - sarveton lehmä
Uuro (esim. Uuronrotko, Nurmes / Koliuuro, Lieksa) - vetinen rotko / alava, tiheä korpi
Putrakko, Nurmes : putrakko - suonsilmäke
Ruosmanjärvi, Lieksa : ruosma - ruoste / ruostesienistä t. niiden itiöpesäkeryhmistä kasvin pinnalla / ruosteenvärinen, rautapitoinen vesi t. liete / sammakon kutu / kuukautisverestä
Pekinlampi, Nurmes : pekkie - lyödä, piestä / leipoa | pekko - halv. takapuolesta
Rutnikka, Nurmes : rutniekku - rannalle nostettu järvimalmikasa / (rauta)malmin louhintapaikka, louhos 
Hornio, Nurmes ; hornie - haalea, lämpimähkö
Korolinlahti, Nurmes : koroli - kuningas
Äijänpäivänjärvi, Lieksa - äijäpäivä - pääsiäinen
Kiieksenkatu/-tie, Nurmes : kiies - ketunpesä
Jysmänlampi, Valtimo : jysmä - jykevä
Roukkajantie, Valtimo : roukata - muodostaa röykkiöitä, nostaa röykkiöiksi
Rosvohotu, Valtimo : hotu - tie, reitti, suunta, väylä/kulku, liike, käynti, matka/kalan kutu/temppu, keino.

---- Jovensuun sevvulpäi ----
Komakantie, Juuka : Komakka - meteli, mellakka, tappelu / toruminen, nuhtelu, rangaistus | kumea, kumakka, kumahtava / kaikuva, kaikuisa | komea, kaunis, huomiota herättävä
Utrantie, Kontiolahti : utra - kurja, vaivainen, poloinen
Kolvananuuro, Eno : kolvi - kelohonka; iso puu, kolvikko - petäjikkö, hongikko
Pohatanselkä, Ilomantsi : pohatta - rikas
Ruimu,Liperi & Ruimunlahti, Outokumpu : ruimu - puitaessa erottuva kevyt oljen, tähkien tms. jäte; ruumen.

---- Savilahen (Savon) puolelpäi ----
Orinoro, Leppävirta : noro - notko / eläimen kaivama kolo t. käytävä; luola; kuoppa
Ketvelo : ketvel - ohut kalvo veden päällä, ketvelys - vesien välinen kapea kannas
Keyritty, Rautavaara : keykky - pienehkö töyry, kumpare, kukkula / kukkulamainen, kumpareinen -> keyritty - maa on kourittu kumpareiksi
Saahkari, Rautavaara : soahkari - sokeri

---- Kainuh puolelpäi ----
Kiekki : kiekki - isokokoisesta harmaasta linnusta, kiekkine - kalan suupielessä oleva kaaren muotoinen luu

11.10.2014

Nurmeksen Aronsalmel

© Toni Tapio Timonen

humalniekku - drinker

Tapio Trokhima "Trofim" Tsutsune wearing old savo-karelian shirt
Landscape from Hiidenportti

note: Trokhima/Trohkima is old karelian name.. Sotidrokhima was karelian archer who fought against finns, and with karelians' finnicization there appear surname Trohkimainen..
Also surname Tsutsunen was only Tsutsu before karelians' finnicization

9.10.2014

Nurmekselast' sapuskointii - Nurmesian zakuska/smörgåsbord

Sakuskointi-stola kolmele / Zakuska-table for 3 persons
Poydäs on / on the table:
- 2 pulloo vodkaa ja 1 pullo rommia / 2 vodka-bottle and 1 rum-bottle 
- olutta / beer
- cocktail-piirakoita / cocktail-karelian pies
- lihapasteijoita / meatpastry
- makkararullia (variaatio http://www.24kitchen.fi/recipe/metukkarullat) / sausageroll
- ruisleipää / rye bread
- hapankaalia / sauerkraut
- paprikaa / paprika
- kevätsipulia / spring onions
- venäläisiä suolakurkkuja / russian pickles
- herkkusieniä / button mushroom
- majoneesia / mayonnaise
- soijakastiketta / soy sauce
- lihalastuja joita kypsennetään pöytägrillissä (aasialaista sävähdystä pöytään) / meat chips which are cooked on table grill (brings asian-like flavour on the table)
- kaalinlehtiä joihin laitetaan maustettua jauhelihaa (vietnamilainen ruoka) / cabbage leaves with seasoned minced meat (vietnamese)

8.10.2014

Riikka - Toarie

Riikka - Toarie


Toarie on vanha karjalaisnaisen nimi.. Tulee kreikkalaisesta nimestä Daria ja suomalaisvastine nimelle on Tarja.
Toarie is old karelian woman's name. origin from greek-name Daria, and finnish counterpart is Tarja.

Karjalazes diskotiekas / "in karelian disco"

Nurmes

Kaksi kanzallispuistomaisemua lähel Nurmest'...
Ittse dielos Nurmes on näitten maisemih vällis...
Hiijenveräi pohjases ta Koli suves.

Pyssyvaaran putous, Nurmes
lähde:luolamiehenblogi

Leiviskänkallioiden rotko, Nurmes
lähde:luolamiehenblogi 
Leiviskänkallioiden rotko, Nurmes
lähde:luolamiehenblogi 

Leiviskänkallioiden rotko, Nurmes
lähde:luolamiehenblogi 



Rozboi-Mihei


7.10.2014

"nyky-/urbaanikarjalais"-design


Sigfrid August Keinänen -7. helmikuuta 1841 Kuopio – 25. syyskuuta 1914 Lempäälä

kokit Kolmonen ja Vanamo savokarjalaisessa paidassa

4.10.2014

Pohjois-Karjalan 4G:n ostajan huomioitava

Salattu kartta: Hallitus antoi Venäjälle sadan kilometrin etupiirin itärajalle (21.11.2011)
Hallitus kertoi elokuun lopussa sopineensa Venäjän kanssa kiistan radiotaajuuksista, joka on haitannut neljännen sukupolven matkaviestin- ja laajakaistaverkkojen rakentamista Suomessa.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) hehkutti sopimusta suureksi työvoitoksi. Kiurun mukaan uudet 4G-verkot voidaan rakentaa huomattavasti suunniteltua aikaisemmin.

Hallitus ei kuitenkaan kertonut tiedotteessaan, että Suomi teki merkittäviä myönnytyksiä itärajalla. Niiden vuoksi 4G-verkot eivät toimi samalla tavalla koko maassa.

Muun muassa operaattoreille on jaettu marraskuun alussa muistio, jonka mukaan koko itärajan pituudella Suomen puolella on jopa sadan kilometrin levyinen Venäjän puskurivyöhyke ellei peräti etupiiri, jossa 4G-verkkoihin tulee rajoituksia. Rajoitukset johtuvat Venäjän tv-verkoista ja Venäjän ilmavoimien tutkista.

Muistiossa on hätkähdyttävä kartta, johon on piirretty rajoitustenalainen Venäjän bittirajavyöhyke Suomessa. Siihen kuuluvat muun muassa Kotka, Lappeenranta, Joensuu, Nurmes ja melkein puolet Lapista.

Venäjästä johtuvat rajoitukset koskevat noin kolmasosaa koko Manner-Suomen maa-alasta.

Tämän jutun lopussa on kuva muistion kartasta, johon liikenne- ja viestintäministeriö on piirtänyt uuden rajoitusvyöhykkeen. Muistiossa vyöhykkeen nimi on "alue, jolla on eriasteisia käyttörajoitteita".

Muiden rajanaapureiden - Ruotsin, Viron tai Norjan - kanssa Suomi ei käytännössä joudu tekemään mitään kompromisseja.




Kolme rajoitusta
Venäjä on muistion mukaan asettanut kolme rajoitusta Suomen 4G-verkoille:

  • Venäjän viisi yksittäistä tv-kanavavarausta aiheuttavat sen, että Suomen puolella langattomia laajakaistaverkkoja ei voida rakentaa lähemmäs kuin 75 kilometriä valtakunnan rajasta koordinoimatta asiasta Venäjän kanssa.
  • Suomen ja Venäjän välinen sopimus ei kata Venäjän "ilmailun radionavigointijärjestelmän asemia". Muistion mukaan asemat rajoittavat laajakaistaverkkojen käyttöä Suomessa pahimmassa tapauksessa jopa sata kilometriä rajalta.
  • Täysin kattavan 4G-verkon rakentaminen 800 megahertzin taajuusalueella on mahdollista ilman erillistä taajuuskoordinointia vain 55 kilometrin päähän Venäjän rajasta.
Muistiossa ei kerrota, miten rajoitukset käytännössä haittaavat 4G-puhelinten ja -laajakaistan käyttämistä Suomessa.

Ongelmallisin kohta rajoituksista on Venäjän "ilmailun radionavigointijärjestelmän asemat". Kyseessä ovat Venäjän sotilasilmailun käyttämät taajuudet, tiettävästi tutkat.

Neuvoteltiin vuosia
Suomi ja Venäjä neuvottelivat 4G-verkkojen 800 megahertzin taajuusalueen käytöstä maiden välisellä raja-alueella usean vuoden ajan moneen otteeseen.

Suomi uskoo, että Venäjä vaihtaa ilmailun radionavigointiliikenteen toiselle taajuusalueelle joskus hamassa tulevaisuudessa. Venäjä ei ole kuitenkaan ilmaissut mitenkään, milloin tämä tapahtuisi.

Hallitus on päättänyt, että toimiluvat uudelle 800 megahertzin taajuusalueen 4G-verkoille huutokaupataan. Huutokauppa on määrä järjestää vuoden 2013 loppuun mennessä.

Yhdelle operaattorille asetetaan toimilupaan ehto, jonka mukaan toimiluvan mukainen verkko on rakennettava siten, että se kattaa 95 prosenttia väestöstä kolmen vuoden kuluessa toimilupakauden alkamisesta. Muihin toimilupiin asetetaan ehto, jonka mukaan toimiluvan mukainen verkko on rakennettava siten, että se kattaa 70 prosenttia väestöstä niin ikään kolmessa vuodessa.

http://www.talouselama.fi/uutiset/salattu+kartta+hallitus+antoi+venajalle+sadan+kilometrin+etupiirin+itarajalle/a2083083

Suomi-Venäjä sota

Jos sota syttyisi Suomen ja Venäjän välille, niin siihen konfliktiin osallistuisi kolmaskin pelaaja. "Karjalan palauttajista" joka muodostuu karjalaisevakkojen jälkeläisistä jotka kantavat historiallista kaunaa ja Suur-Suomen kannattavista suomalaisista..

http://prokarelia.net/fi/index.php
http://www.valtakunta.eu/suomi/index.shtml

Historiaa

"Karjalaiset ovat vilkkaita ja iloisia. Siis hyviä seuraihmisiä, välittömiä, avomielisiä, puheliaita ja hilpeitä. Myös vieraanvaraisiksi, kohteliaiksi, hyväntahtoisiksi ja auttavaisiksi gallupin vastaajat luonnehtivat karjalaisia.

Kielteisinä piirteinä mainittiin, että karjalaiset ovat ovelia, kieroja, viekkaita ja petollisia. Karjalaiset ovat myös ailahtelevia, omahyväisiä ja itsekehuun taipuvia ja tietysti liukaskielisiä.

Karjalaiset tunnettiin heimoista parhaiten. Tämä johtui varmaan siitä, että sadat tuhannet kotiseutunsa menettäneet karjalaiset oli sotien seurauksena riepoteltu eri puolille maata.
...
Suomen perusheimot ovat hämäläiset ja karjalaiset. Myös pohjalaiset ovat perijuuriltaan hämäläisiä; savolaiset taas enemmän karjalaisia kuin hämäläisiä."
-http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/1073936480/Suomen+heimojen+peruspiirteet
...
No... Suur-Savo (karj. Savilahti) oli muinais-karjalaisten asuttamaa aluetta ennen kui Ruotsi valloitti sen...myös perinneruuassa on vivahteita karjalaisuuteen...
Muinais-karjalaisuudesta (usein käännetty venäläisiksi taikka ortodoksi väestöksi) taika -saamelaisuudesta ei Suomen peruskoulun historian tunneilla kerrotakkaan, vaikka ne ovatkin Suomen kotoperäisiä vähemmistöjä (en itse muista ainakaan)... Suomen ruotsalaisista kerrotaan jotain historian kirjoissa...
"Savilahti (ruots. Savolax), myöhemmin Suur-Savo, oli Savon vanhin kirkkopitäjä. Jo 1329 mainittu Savilahti käsitti alkujaan lähes koko Savon maakunnan, joka sai nimensä käännösvirheestä Savilaksi → Savolax → Savo.
...
Savilahti oli ortodoksinen vuoteen 1323 asti, jolloin se liitettiin katoliseen Ruotsin valtioon. Virallisesti katolinen aika Savilahden seurakunnassa päättyi uskonpuhdistukseen vuonna 1527, mistä lähtien luterilaisuus on ollut Mikkelin seudun valtauskontona."
- WIKIPEDIA

1.10.2014

Erilaisia karjalaisuuksia

NOTE: Mielipidekirjoitus

Vaikka karjalaisuus on noussut esille viime vuosina, niin se elää vielä huonoissa/suljetuissa oloissa.. Vaikka Karjalan Kielen Seura syyttää suomalaisvirkamiehiä patavanhoollisuudesta niin kyllä karjalaistenkin joukosta sitä löytyy...

Länsi-Karjalaiset yleisesti Suomen karjalaiset. Länsi-karjalaiset jakautuvast kahteen ryhmään: Niihin jotka elävät suurimmaksi osin "muistelemalla" vanhaa elinaluettaan Luovutetussa Karjalassa, ja niihin jotka elävät vielä Suomen hallitsemasa Muinais-Karjalan alueella. Karjalan kieltä esiintyy molemmissa ryhmissä. Ilomantsi on alunperinkin ollut karjalan kielisten aluetta.. Näissä ryhmissä esiintyy tiettyä patavanhollista rajauksia. "He eivät ole karjalaisia, kun eivät ole sieltä [alueelta] kotoisin" taikka "he eivät ole karjalaisia ku eivät ole ortodokseja"..

Itä-Karjalaiset yleisesti Venäjän karjalaiset ovat ottaneet "pohjois-venäläisen"/"yleissuomalais-ugrilaisen" linjauksen ja 90-luvun henki on vielä läsnä... Hekin ovat aika patavanhollisia joka johtunee karjalaisten vahvasta yhteisöllisyydestä..

Mitä karjalaisuus on Ruotsissa... sitä en tiedä, mutta Ruotsissa on karjalaisia http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=2512&artikel=5458605...

Itse haluan saada karjalaisuuden pois patavanhollisuudesta.. Haluaisin antaa karjalaisille vapaaman paikan kuin patavanhollinen yhteisön, esim. karjalaiselle seksuaalivähemmistölle (Ortodoksi kirkko taas antanut mielipiteensä), ateistiselle/uskonvapaalle karjalaisuudelle taikka moottoriurheilusta/muodista/peleistä/teknologiasta kiinnostuneelle karjalaisväestölle. Nyt karjalaisuus elää Suomessa lähinnä heimojuhlilla jossa pyritään vaalimaan perinteitä ja stereotypejä... karjalaisuus on saanut myös elitismisiä piirteitä..

ministrippi