29.12.2014

"Karjalaisia sananpolvia" kirjasta / from "Karelian proverbs" book

"Joulun jälles Tapani, pyhän jälles ripuli" - Salmi
"Nainen viijas viheltää, mies katsoo kannon piäs" - Sui.
"Naiset sanoo, ei sua nukkuo, kui ei ole ukkuo, vain äijiä on mieski vajua, kui ei ole nukuttajua." - Sui.
"Pardu vyöh sah, muna moah sah" - Salmi
"Neidizen lembi on nännis, a koiran lembi on nenäs." - Imp.
"Oma mua on gu mandzoi, muu mua gu must'oi" - Salmi (Own land like strawberry, others' land like blueberries)
"Oman pahan tunnet, vierasta hyviä et tunne" - Sui. (You know your's evil, you don't know strangers' goodness)
"Muitu tiijät, a oma perse on paskan ker" - Salmi (others you know but your own ass is with shit)
"parraton mies on kui vasikka" - Imp. (Beardless man is like calf)
"Parrattoman pusu on kui kananjäittsä ilman suolua" - Imp. (Beardless kiss is like egg without salt)
"Mis paska, siel haju" - Imp. (Where is shit, there is smell)
"Paskapoas ei tule pudropadua" - Sui. (Paskapotasta ei tule puuroastiaa/ Shitpot won't become porridgebowl)
"Pardu muzikan tsomendau" - Sääj. (Beard decorate man)
"Muna miehen pettää, ystävä ystävän jättää" - Sui. (Balls will betray man and friend will leave friend)
"Dengu menöy kives da kannos läbi" - Suoj. Salmi
"Jengas hos pappi plässih" - Suoj. / "Dengan eis pappigi pläsii" - Salmi (Rahan edessä pappikin tanssii)
"Vellal on järied/pidgäd jallad" - Suoj.
"Velgua varua gu madoa" - Salmi (Velkaa varo kuin käärmettä/Look out for debts like snakes)

24.12.2014

Hyviä rastavuo

Axel Gallénin "Aino-taru"-triptyykista (1891) ja valokuva Ilomantsin runonlaulajien pirtistä (2000-luvulta).
keräämäni kuvakokoelma: karjalainen vaatetus

- tuohikkaat olivat lähiympäristön jalkineita (niin kuin tämän päivän kroksit (crocs)) kun pidemmillä matkoilla käytettiin nahkasaappaita.

22.12.2014

Nurmes - Rastavupajolinnu / town of christmas carols



Nurmes have been "Finland's town of xmas carols" from 1997 and in 2009 town became "Europe's city of christmas carols"




Julkaisu käyttäjältä Jaana Meriläinen.

karjalan joulusanastoa

Joulu - Rastavu
Joulupukki - Pakkasukko / Rastavuniekku / Rastav'ukko
Joulumuori - Pakkasakka / Rastav'akka
Tonttu - kodi-izändy, tonttu
 - saunatonttu - kylyizändy
Sauna - Kyly
Piparkakku - Priädniekku
Glögi - Glintveinu
Kinkku - Počin tagareiziliha, Oukorokku
Joululaulu - Rastavupajo
Lahja - Podarkka

Rastavutiähti : kahdeksan kulmainen tähti

Hyvää joulua (ja onnellista uutta vuotta)  - Hyviä rastavuo (ta lykykäs tulevuo vuottu)

18.12.2014

Puuhine lindu

Julkaisu käyttäjältä Hannu Turunen.

12.12.2014

11.12.2014

Yle Pohjois-Karjala - Lasten joululaulukonsertti Nurmeksessa.

 

Lasten joululaulukonsertti Nurmeksessa. Perinteikäs lasten joululaulutapahtuma Nurmeksen kirkossa 11.12.2014.

http://areena.yle.fi/tv/2532571

ANKAMA

Ankama on ranskalainen multimediafirma, jonka pääpaino on DOFUS- ja WAKFU-peleissä.

WAKFU TV-sarja

Kickstarter

WAKFU MMORPG

DOFUS

DOFUS 2.0

DOFUS: The Treasures of Kerubim - TV-sarja

6.12.2014

R.I.P. Paula-mummo

Tein tämmöisen kalevalamittaisen haikatelman, kun mummoni kuoli juuri viimeviikolla ja tänään hänet haudataan.

Enne voinuo rodiihes 
Pereh kodispäi pageni 
Ruočinmuas häi on kazvanno 
Nurmekseh hyö piättyh lopul 
Nurmekses armastui ukkoh 
ta heimokunduo kazvatti 
Rauhoilleh häjet muahpandih 
Huogavoičče huolemata 
Paula-buabo

Ennen sotaa syntyi
Perhe kodista pakeni
Ruotsissa hän on kasvannu
Nurmekseen he lopulta päättyi
Nurmeksessa rakastui mieheen
ja sukuaan kasvatti
Rauhassa hänet haudataan
Lepää rauhassa
Paula-mummo

4.12.2014

6 sekundan animatsii

Mie luadin tämmän Ovtokummun ammattiopiston animatsii-urokal..
Minä tein tämän Outokummun ammattiopiston animaatio-oppitunnilla...

PKKY:n animaatiojoulukalenteri


karjalazii rastavupajoi - karelian xmas-songs






Tenu-ravintola

http://nyt.fi/a1305904187282

suomekot himotah karjalazkul'tuuruo omakse muinazekse kul'tuurakse,
 ku hyö iče ollah liijakse ruoččein kaldazii.. (fennomanni-duumu)

Taas karjalaisuutta työnnetään "muinaissuomalaisuuden" alaiseksi vaikka SITÄ SE EI OLE. Karjalaiskulttuuri kehittyi jo viikinkiajalla omaksi kulttuuriksi, eikä se ole ollut "muinaissuomalainen"..
Tënu on ravintola, jonka konsepti pohjautuu muinaiseen suomalaiseen mytologiaan ja kansanperinteeseen. Sen takana ovat ravintoloitsija-kokki Antto Melasniemi sekä taiteilija-muotoilija Klaus Haapaniemi. - http://www.melasniemi.com/page-t/
 Ruoan taustana toimivat myyttiset maisemat, joita kuvittavat Haapaniemen piirtämät hahmot. Ruokaa ovat inspiroineet itäsuomalaiset raaka-aineet kuten poro, marjat ja sienet ja se noudattelee Melasniemen suosittujen helsinkiläisten ravintoloiden Ateljé Finnen ja Kuurnan menuita. - http://www.melasniemi.com/page-t/
Ja poro ei ole perinteistä ruokaa Itä-Suomessa, vaan Pohjois-Suomessa.

NYT: Helsinkiläiskokki perusti Lontooseen pop-up-ravintolan, jossa tarjoillaan karjalaisia perinneruokia

Antto Melasniemi pop-up-ravintolassaan Lontoon Leicester Streetillä. photo: Conor O'Leary
Joulukuussa Lontoosta löytää itäsuomalaisia makuja. Siitä on kiittäminen Antto Melasniemen pop-up-ravintolaa.

Joulu Lontoossa ei tunnu miltään ilman imellettyä perunalaatikkoa ja suomalaista giniä.

Mutta tänä vuonna ei onneksi tarvitse olla ilman.

Tempauksistaan tunnettu ravintoloitsija-kokki Antto Melasniemi avaa itsenäisyyspäivänä pop-up-ravintolan aivan Lontoon Leicesterin aukion tuntumaan. Paikka on aivan Lontoon keskustassa Piccadilly Circusin ja Leicester Squaren metroasemien läheisyydessä.

Putiikkihotellin alakertaan pystytettävä Tënu-ravintola on auki vuoden loppuun.

Raaka-aineita Melasniemi on rahdannut Suomesta: puolukoita, sieniä, kuivattuja villiruusun lehtiä, poroa ja niin edelleen.

”Mukana on vaikutteita Itä-Suomesta ja Karjalasta. Itäsuomalainen ruoka on kodikasta”, Melasniemi kertoo ravintolassa avausviikolla.

Hänestä itäsuomalainen keittiö ei ole saanut vielä sitä huomiota ja arvostusta, jonka se ansaitsisi. Tähän asti ovat jyllänneet länsisuomalaiset ja skandinaaviset maut.

Ja toden totta, ravintolaan tulee tarjolle myös suomalaista Tënu-giniä. Siinä maistuu katajan lisäksi suomyrtti ja puolukka. Pullo on nätti ja pyöreä, ja etiketissä lipuu musta joutsen.

Saa nähdä, miten omissa gineissään uitetut lontoolaiset suhtautuvat itäiseen kilpailijaan.

”On jännittävää tuoda tänne giniä, onhan se sentään ikoninen brittiläinen juoma.”

Melasniemen kumppanina ravintolaprojektissa toimii Lontoossa asuva taiteilija-designer Klaus Haapaniemi. Luvassa on varta vasten ravintolaa varten suunniteltu visuaalinen ilme tekstiileineen ja täytettyine mustine joutsenineen. Myyttinen kansantarujen Karjala ei ole päivänpaistetta.

Hommaan on ryhdytty pika-aikataululla. Hotellin omistajat ottivat Melasniemeen yhteyttä vasta parisen viikkoa sitten ja tarjosivat tilaisuutta. Vuodenvaihteen jälkeen hotelli ravintoloineen menee remonttiin.

”Oli kyllä itsemurhaa lähteä tekemään tällaisella aikataululla”, Melasniemi sanoo, mutta ilme kertoo toista.

Avausviikon alussa Tënu-ravintolaan on tullut jo nelisenkymmentä varausta, mikä tietää 100–200 ruokailijaa. Tavoiteluku joulukuulle on tuhat asiakasta.

Ideana on tarjota pieniä annoksia, joista alueen teatteri- ja ostoskansa saa valita. Aterian hinta on 30 eurosta ylöspäin, mikä leveän hintahaitarin Lontoossa ei ole halpaa, mutta ei kallistakaan. Lasillisellekin saa pistäytyä ilman sen kummempia varauksia.

Tuleeko pop-up-ravintoloilla rikkaaksi?

”Nämä projektit eivät ole ikinä taloudellisesti kannattavia. Hyvä, jos pääsemme omillemme”, Melasniemi sanoo.

Miksi Melasniemi sitten ryhtyy pop-uppailemaan? Lontoossakin hän aikoo paiskia töitä keittiössä joka ilta.

Ravintoloitsija sanoo tekevänsä eräänlaista kulttuurivientiä eli esittelevänsä maailmalla suomalaista ruokaa ja muotoilua. Ulkomailla oppii itsekin ja saa uusia ideoita. Melasniemen edellinen pop-up-ravintola Lontoossa syyskuussa poiki myös paljon uusia kontakteja.

Suomessa Melasniemi tunnetaan suosituista Ateljé Finne-, Kuurna-ja Putte's Bar & Pizza -ravintoloistaan. Houkutteleeko seuraavaksi avata ravintola ulkomailla, vaikkapa Lontoossa?

”Ei missään nimessä”, Melasniemi sanoo.

Tilapäisyydessä on se hienous, että voi kokeilla rohkeitakin juttuja. Toinen jalka pysyy Suomessa, toinen liikkuu maailmalla.

Tënu. Hotel One Leicester Street OLS. Ravintola avoinna iltaisin 6.-31. joulukuuta. Osoite 1 Leicester Street, WC2H 7BL Lontoo.

1.12.2014

kaksi erilaista biseksuaali-hahmoa

Rider - Iskandar, Alexander the Great
"Rider is bisexual, so it is possible he would have attempted sexual relationships with both Kayneth and Sola-Ui Nuada-Re Sophia-Ri if he had been summoned by them." - typemoon-wikia

(jopa alkuperäistä Aleksanteria epäillään biseksuaaliseksi.)



Hapxier - "THE MOST FEARED ANIME CHARACTER"

Transformers Game-movies

War for Cybertron

Rise of The Dark Spark

Fall of Cybertron

28.11.2014

scifi-karjala

MyPaint opensource-grafiikkaohjelman testitöherrys

karjalaa

"suomekko" - esim. Karjalan suomalainen, ruots. finne
"suomelaine" / "suomehine" - suomalainen, ruots. finländare
"venakko" - esim. Suomen venäläinen, ven. русские, russkiye
"ven'alaine" - venäläinen, ven. россияне rossiyane
"savakko" - savolainen, Savosta lähtenyt ryhmä Inkerissä
"ruoččikko" / "ruočči" - Suomenruotsalainen, myös Svenskfinland:n suomalaisista
        puhutaan ja haukutaan muita suomalaisia - niinkuin karjalaisia haukutaan ryssiksi
        (← ruots. ryss - venäläinen) ja suomenruotsalaisia hurreiksi. (← länsisuom.
        onomatopoeettinen: hur, huru -”kuinka”, ”miten” ja hör du, murteellisesti
        hörru - ”kuules”, ”kuuletko”.)
"ruoččalaine" - ruotsalainen
"inkerikko" / "ižora" - Inkerin inkeriläinen
"inkeriläine" - Inkerin suomalainen
"korlakko" / "korelakko" (← Korela, vanha venäläisnimitys Karjalasta, siirtyi englannin
        kieleen "Karelia:na"  - Ruotsi tunsi Karjalan ihan Karjalana, kunnes nimitykset sekoittu
        keskenään) - itä-karjalainen

- "korĺakkoin kieĺi, ĺinnaz meidä sanotah korĺakaks veńalazet." - Suoj.
- "korĺakku ~ koŕeĺakku ~ koŕelk̀u. myö oĺimm‿itšeks korĺakad, yksis havvoiz voinan aigah." - Säämäj

VERESSANOI:
"karjalkko" - esim. Suomen karjalainen
"amerikko" - intiaani, Amerikan alkuperäiskansa, engl. native american
"amerikkalaine," "janki," "jenki" - amerikkalainen, engl. american
"japonču," "japounielaine," "jepouniilaine (1900-luvvun allus)" (← eng. Japan) -
        japanilainen, jap. 日本人 nihonjin
 "nipponikko," "nipponiilaine" (← jap. 日本 Nippon) - japanilainen, jap. 日本人 nihonjin

27.11.2014

Karjalaine nuoriža: riiduo šipanniekois

Karjalaine nuoriža: riiduo šipanniekois:
...Riiduo karjalazten ta suomekkoin ("Karjalan suomalainen") keskel šipanniekois... ta tämmä kerdou "karjalazten kodirandualoveh" on jo hengisesti ...

YLE: Yllättävä löytö kansankulttuurista: naiset hallitsivat Pohjois-Karjalaa?

Olivatko naiset muinoin vahvassa roolissa Pohjois-Karjalassa, erityisesti Pielisen ympäristössä? Hallitsiko Kalevalan Louhi, Pohjolan emäntä, koko seutua? Ainakin nimistötutkimus viittaa tähän. Maakunta on joka tapauksessa ollut lähellä seutua, josta keskiaikaiset kirjoittajat käyttivät nimitystä Terra Feminarum, Naisten maa.

Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Sammon puolustus". Temperamaalaus (maalaus): Akseli Gallen-Kallela, 1896 Kuva: Arja Lento, Yle / Ateneum
Uusi kirja Suomalainen kansanusko – samaaneista saunatonttuihin (Gaudeamus, 2014) maalaa mielenkiintoisen naiskuvan muinaisesta Pohjois-Karjalasta. Kirjoittaja Risto Pulkkinen on Helsingin yliopiston uskontotieteen dosentti ja Lapin yliopiston pohjoisen etnografian dosentti.

Peruskarttanimistöstä sekä monista myyttisistä aihelmista voisi päätellä, että kalevalaisten runojen Pohjola on sijainnut Pohjois-Karjalassa. Pulkkinen on tehnyt aiheesta tutkielman kollegansa, tietojenkäsittelytieteen dosentti Marko Salmenkiven kanssa.

– Teimme nimistötutkimusta ja huomasimme, miten kalevalaistyyppiset nimet esiintyvät peruskarttamateriaalissa. Oli hyvin pysäyttävää, miten paljon nimenomaan Pielisen ympäristössä on Louhi-nimiä. Louhihan oli Pohjolan emäntä, naishallitsija. Naishallitsija on erikoinen ajatus suomalaisessa historiassa, toteaa Pulkkinen.

– Esimerkiksi itäsaamelaisista on esitetty, että heillä olisi ollut vahva naisjohtoisuus aikoinaan. Puhutaan matriarkaalisesta järjestelmästä ja nämä Pielisen seuduthan ovat aikoinaan olleet aika puhtaasti saamelaisten asuttamia.

Pohjois-Karjala olisi siis voinut olla Louhen valtakuntaa eli naisten johtamaa valtakuntaa. Terra Feminarumista eli Naisten maasta on kirjoitettu keskiajalla. Lisäksi Louhen valtakunta oli "Miesten syöpäsija, urosten upottaja". Samalle suunnalle kiertyy myös muita myyttis-historiallisia tietoja tarkemmin tuntemattomasta ihmissyöjäkansasta.

– Kirjoitusten pohjalta naisten maan sijaintia on melko vaikea määrittää, mutta jonnekin Kainuun suunnalle se menisi. Sehän ei kylläkään ole kaukana Pieliseltä, jossa esiintyy Louhi-sanaa runsaasti. Minä ja Marko Salmenkivi olemmekin puolileikillämme esittäneet, että jospa Pohjola on sijainnut Pielisen seudulla, ynnää Pulkkinen.

Naapurikateudesta kummunnut onnea?

Pohjois-Karjalaan näyttää kytkeytyneen vahvasti sanan mahdin ja loitsujen kulttuuri, sanoo dosentti Risto Pulkkinen. Uskomuksen mukaan onnea – varsinkin taloudellista, kuten karja- tai viljaonnea – on maailmassa vain tietty vakiomäärä, ja jos haluaa saada onnea itselleen enemmän, se pitää riistää pois toiselta.

– Nurmeksesta on kansanrunousarkistosta muistiinpano, jossa yksiselitteisesti todetaan, että "meidän pelto kasvoi paremmin sen jälkeen, kun onnistuimme tekemään naapurille taian, joka pilasi naapurin pellon". Näin oli kaikkialla, mutta harvinaista, että asia on esitetty näin tiedostetusti, toteaa Pulkkinen.

- Janne Ahjopalo, Yle Pohjois-Karjala

http://yle.fi/uutiset/yllattava_loyto_kansankulttuurista_naiset_hallitsivat_pohjois-karjalaa/7652321

22.11.2014

Nurmeksen Bomban karjalaispaita


lainauksia taiteen pikkujättiläisestä: karelianismi ja kansallisromantiikka

Karelianismi, termi jota tiettävästi Yrjö Hirn käytti ensimmäisenä 1939 kuvaamaan Kalevalan ilmestymisestä alkanutta kiinnostusta Karjalaan, sen kansaan ja kulttuuriin. Karelianismia innoitti usko Kalevalaan suomalaisten pyhänä kirjana, Karjalassa syntyneenä aitona muinaisrunona ja kertomuksena Suomen kansan muinaisuudesta. Karelianismi ulottui laajasti tieteen ja taiteen alueille. Mielikuvat kalevalaisesta sankariajasta synnyttivät haaveen suomalaisesta renessanssista, johon uskoivat niin Akseli Gallén, Jean Sibelius kuin Eino Leinokin. Karelianismin huippukautta oli venäläistämispolitiikan leimaaman 1890-luku, jolloin taiteilijat ja arkkitehdit hakivat vastinetta kalevalaisille mielikuvilleen Karjalasta. Kuvataiteessa karelianismin ydinainesta oli Gallénin Kalevala-aiheinen tuotanto, arkkitehtuurissa hirsihuvila-arkkitehtuuri. Karelianismilla oli tärkeä osa kansallisromantiikaksi (ks.) kutsutussa, suomalaista tyyliä etsineessä virtauksessa. Innostus Karjalaan kesti pitkälle yli vuosisadan vaihteen nationalismiin ja itsenäisyyden aikaisiin Suur-Suomi haaveisiin yhtyneinä. RK

Kansallisromantiikka, Suomessa termillä on viitattu 1890-luvulta 1910-luvulle ajoittuvaan kauteen jolloin arkkitehtuurissa, taideteollisuudessa ja kuvataiteessa esiintyi tietoisia pyrkimyksiä luoda kansallista taidetta. 1800-luvun lopun poliittinen tilanne Suomessa antoi syitä kansallisen ominaislaadun korostamiseen. Laajemman taustan tälle ilmiölle loi Euroopassa 1800-luvun loppupuolella yleisesti tunnettu kiinnostus kansallisten tyylien luomiseen. Tyylin katsottiin voivan välittää kansallisia symbolisia arvoja, esim. sisältämällä viittauksia maan historiaan tai luontoon.
Kansallisen arkkitehtuurin aineksiksi koettiin hyvin erilaisia asioita, joiden alkuperä oli usein lainaa muista maista. 1890-luvulla karelianismi, johon liittyi käsitys Kalevalasta aitona kuvauksena suomalaisten muinaiselämästä ja Karjalasta Kalevalan kotipaikkana, innoitti arkkitehtejä samoin kuin kuvataiteilijoitakin etsimään aiheita Karjalasta. Karjalan puisesta rakennusperinteestä ja tekstiiliornamentiikasta etsittiin esikuvia suomalaiselle puutyylille. Karjalaisia tyylipiirteitä sovellettiin vapaasti ja naapurimaiden puurakennustyylien piirteisiin sekoittuneena etenkin 1890-luvun hirsihuvila-arkkitehtuurissa. Myös muuta kansanomaista rakennusperinnettä sekä kotimaista kartano-arkkitehtuuria 1700-luvulta tutkittiin. Suomen keskiajan linnojen ja kirkkojen muotoaiheita ja karua tyyliä käytettiin hyväksi. Ulkomaisten esikuvien mukaan omasta luonnosta etsittiin ornamentiikkaan eläin- ja kasviaiheita. Tunnetuimpia esimerkkejä tästä on arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarisen suunnittelema Pohjolan talo Helsingissä. Sen vuolukiviornamentit esittävät mm. käpyjä, kuusenoksia, karhuja ja oravia sekä kansanrunojen ja -satujen hahmoja. Paikallisten rakennusmateriaalien etenkin luonnonkiven käyttö liittyi myös aikakauteen kansainvälisestikin.
Taidekäsityössä tietoisen 'suomalaisen tyylin' luomisen aloitti vuonna 1879 perustettu Suomen Käsityön Ystävät yksinomaisena esikuvanaan Karjalan tekstiilien geometriset koristekuviot. Vuosisadan vaihteessa suomalaiseksi tyyliksi ymmärrettiin omien nuorten taiteilijoiden kuten Eliel Saarisen arkkitehtuuri ja sisustussuunnitelmat ja Axel Gallénin huonekalut ja tekstiili, joissa kansainvälisestä art nouveausta saatuihin vaikutteisiin yhdistyi suomalaisten kasvi- ja eläinornamenttien käyttö. RK

20.11.2014

mieltäpainava kysymys

Nyt kyl iskettiin mieltäpainava kysymys... Minulta "joka edustan kotoperäistä vähemmistöä" kysyttiin mikä on karjalaisten rooli nyky-yhteiskunnassa.. - Kävi kyllä omalta osaltani mielessä että kysyttäisiin "Mitä te karjalaiset teette Suomessa?"


- No ensisisjaisesti pidämme omasta kielestä, kulttuurista ja historiasta kiinni.
- Suomessa karjalaiset ovat ihan samaa työvoimaa kuin muutkin tosin meitä pidetään menneisyyden asiana – pyrimme olemaan karjalaisina tulevaisuudessakin..
- Pohjoismaissa olemme yleisesti olleet tuntematon sivuseikka suomalaisten joukossa...
- Pohjois-Karjalassa pyrimme yhdessä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kanssa kohentamaan maakuntaa kielellä ja karjalaiseksotiikalla eli taiteellisesti karelianismia (aatteeltaan karelianismi ei ollut karjalaisystävällinen)

20-11-2014


Minul on ollut viimeaikoina unirytmi aivan häveiksissä ja välillä olen nukahtanu työtuolille..

17.11.2014

VÄITE: nuorisolle kansainvälinen kaupunki on parempi kuin kansallinen kaupunki

–  Jos koulutusta on vain isoissa kaupungeissa, nuoret häviävät paikkakunnalta eivätkä tule takaisin, Timo Väänänen sanoo.
http://www.ylakarjala.fi/uutiset/Kotimaa/5036568

Eipä se riipu vain koulutuspaikoista. Nyttenkin Nurmeksen kaupunki on tehnyt säästösyistä päätöksen lopettaa sopimuksen nuorisokahvila Café Cuben kanssa. kahvila pyörii sopimuksen loppuun asti.

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/56650-nuorisokahvilalle-tiedossa-hyvastit-nurmeksessa
Nuorisotoimista kun on helpointa ottaa säästöön.

Nuorisoa kiinostaa myöskin enempi kansainvälinen kaupunki kuin kansallinen kaupunki. Vaikka arastamme puhua englantia, ku se on joissain seurapiireissä henkisesti "isänmaan alentamista."

Nuorisosta osa pitää ajatuksesta että olisi ulkomaalaisia ravintoloita jossa käydä syömässä.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ja sitten miksi maahanmuuttajia ei voida ottaa mukaan kuntasuunnitteluun?? Ja väite "maahanmuuttajat eivät tee työtä" on p***********, kuten Lieksan tapaus on osoittanut että "SUOMALAISET EIVÄT ANNA HEIDÄN TEHDÄ TYÖTÄ" ja taustalla voi olla joillakin "ne tekee meidän työt" asenne

http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajia_koulutaksikuskeiksi_palkannut_yrittaja_vaikeuksissa_lieksassa_vanhemmat_syyttavat_yrittajaa_rasismikortin_kayttamisesta/7620669

http://yle.fi/uutiset/somalialaissyntyinen_abdi_ehti_ajaa_taksia_kaksi_kuukautta_lieksassa__uhattiin_tappaa_ja_pahoinpideltiin_vuoron_paatteeksi/7619550

http://yle.fi/uutiset/asennetutkimus_suomalaiset_ovat_ahkeria_mutta_yhteistyokyvyttomia/7368796

Ja Suomalaisilla on vääriä kuvia ulkomaalaisista jotka tulevat ennen 80-lukua.
Suomessa Kiina nähdään 80-luvun stereotyyppien kautta

"Maahanmuuttajan pitää oppia suomalaisille tavoille" kertoo vaan suomalaisuuden haluttomuudesta muutokseen.

karelianism

Karelianism was finnish art movement in Golden Age of Finnish art (late 19th-century) where finnish artists journed to Karelia to get inspiration from "purer-finns". Even thought karelians were own language and cultural group, which later became finnizated by Greater Finland -idealists like Academic Karelia Society. AKS claimed that karelian language was finnish dialect and culture was continuation from finns' ancient culture,,
1800s finnish artists started to make Kalevala-culture (named after national epic) as counterpart for european Hómēros-culture. Kalevala's cultural landscape was found in Karelia. (Elias Lönnrot titled first Kalevala as "Kalewala or karelian runes from Finland's ancient people,")

Axel Gallén's "Kalela"- atelier-in-wilderness
 "Gallén's and Wikström's ateliers-in-wilderness "Kalela" and "Visavuori" are 'stylized karelian-styled' buildings, which is based on karelian architectures that they became acquainted with  their journeys" - finnish wikipedia
Axel Gallén's "Kalela" - atelier-in-wilderness
 "Gallén's and Wikström's ateliers-in-wilderness "Kalela" and "Visavuori" are 'stylized karelian-styled' buildings, which is based on karelian architectures that they became acquainted with  their journeys" - finnish wikipedia
Axel Gallén's "Kalela" - atelier-in-wilderness
 "Gallén's and Wikström's ateliers-in-wilderness "Kalela" and "Visavuori" are 'stylized karelian-styled' buildings, which is based on karelian architectures that they became acquainted with  their journeys" - finnish wikipedia
Yrjö Blomstedt's design
Yrjö Blomstedt's design
Yrjö Blomstedt's design

16.11.2014

Miksi "tiede-pohjaiset zombit" eivät toimi Pohjolassa

Why Resident Evil-like "scientific zombies" don't work in Nordic-like environment.

water start to freeze in 0°C, and so do zombie's flesh and fluids. And zombies don't go to warm-up their bodies. they just follow their prey until they are frozen where they're standing. And when spring come, flesh start to fall off 'cause frostbite.

UK's actor Marcus Massey has a thing to say about the Finnish -35°C weather


frozen corpse during WinterWar

vanhoi harjotteit

OnePiecen ilmeitä

14.11.2014

Hoijetah taza-arvuo

http://metahdomme.fi/ 
Hoijetah taza-arvuo

Karjalaine nuoriža: Pohjas-Karjalan valgokuijun vedämine

Karjalaine nuoriža: Pohjas-Karjalan valgokuijun vedämine:  Mie olen sidä mieldy što valgokuidu pidäs vedie, sil se pidäy verkodatan kuijus ta se ei piästy ilmah radivotuajuuksii mi on muailmas rajall...

Politiikkaan liittyminen???

Pitäisiköhän lähteä politiikkaan ja perustaa puolue (taikka nuorisojärjestö):
"Suomen karjalaine rahvahanpuoluveh - Suomen karjalainen kansanpuolue"

"Karjalaisia ovat kaikki ne jotka tuntevat itsensä karjalaisiksi"
- prof. Heikki Kirkinen

Toiminta-alue: Savo-Karjala (+ Etelä-Karjala???)

- Karjalan kielen ja kulttuurin ylläpito
  - kaksikielisyys
- Pohjois- t. Savo-Karjalan näkökulman edustaminen
- karjalaisten kotiseutualueen näkökulman edustaminen???

LUKIJAT KOMMENTOIKAA JOS OLISI KIINNOSTUSTA

Karjalazus mi on miun omuo mielikuvitustu

Tovellisuves karjalazus ei näytäh tämmösel