23.9.2017

KLW - Slime Rancher


http://store.steampowered.com/app/433340/Slime_Rancher/

Pohjola-Norden: Pohjoismaiden neuvoston työkielet herättävät keskustelua & Britt Lundberg äänestää sittenkin suomalais-islantilaisen kieliehdotuksen puolesta

http://www.norden.org/fi/ajankohtaista/uutiset/pohjoismaiden-neuvoston-tyoekielet-heraettaevaet-keskustelua

21.09.2017 Pohjoismaiden neuvoston työkielet herättävät keskustelua

Tehkää suomesta ja islannista tasavertaisia ruotsin, norjan ja tanskan kanssa! Tämän vaatimuksen esitti Pohjoismaiden neuvoston Suomen-valtuuskunta vuonna 2016, ja neuvoston työkielistä on keskusteltu aina siitä lähtien. Reykjavikissa pidettiin 20. syyskuuta Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston kokous, jossa käsiteltiin Suomen ja Islannin valtuuskuntien laatima yhteinen kompromissiehdotus. Puheenjohtajisto hylkäsi ehdotuksen äänestyksessä luvuin 6–5.

Ehdotuksen mukaan suomesta ja islannista tehtäisiin Pohjoismaiden neuvoston virallisia työkieliä

21.9.2017

Nurmes-seura: Inkerin kansan vaiettu kohtalo (Ingerin suomekois)

https://www.facebook.com/events/855289821301517/?acontext=%7B%22ref%22%3A%223%22%2C%22ref_newsfeed_story_type%22%3A%22regular%22%2C%22feed_story_type%22%3A%22308%22%2C%22action_history%22%3A%22null%22%7D

FT Reijo Rautajoen luento kertoo Inkerin tarinan: miten Inkerin kansa syntyi Ruotsin vallan aikana 1600 -luvulla, miten maa joutui Venäjän hallintaan ja sitten eristettiin neuvostoaikana.
Inkeriläiset kokivat raskaasti Stalinin hirmuhallinnon. Epäilyttävät ammuttiin ja onnekkaimmat päätyivät Siperiaan pakkotyöhön.

Saksalaismiehityksen aikana 63000 inkeriläistä siirrettiin sodan jaloista
Suomeen 1943-44 työtä tekemään ja sotimaan Suomen puolesta. Sodan jälkeen inkeriläiset palautettiin Neuvostoliittoon. Osa palasi vapaaehtoisesti, osa vietiin vastoin tahtoaan.
Suomen valtio petti inkeriläisille antamansa lupauksen. Palautuksiin taivuttiin Neuvostoliiton painostuksesta. Lupaukset huolenpidosta ja kansalaisuudesta unohdettiin.
Tänne jääneet inkeriläiset joutuivat Valvontakomission ja punaisen Valpon vainoamiksi. Moni pakeni Ruotsiin.

Rautajoki selvittää väitöskirjassaan Suomen sotapakolaisuuspolitiikkaa inkeriläisten opettajien kautta. Hänen äitinsä oli inkeriläinen opettaja, mikä on antanut hyvän motivaation tutkia asiaa tarkemmin.

Inkerinsuomalaisten kohtalo toisen maailmansodan pyörteissä on Suomen historian vaiettuja aiheita. Kekkosen ja suomettumisen aikana inkeriläisistä ei puhuttu lehdissä eikä koulujen historiankirjoissa. Tänä päivänä Inkerin kansasta on vain rippeet jäljellä.
-- --
Reijo Rautajoki on filosofian tohtori. Väitöskirjansa hän on kirjoittanut pääosin Höljäkässä.

Tilaisuuteen vapaa pääsy.
Tervetuloa!